Ryhmä 2 Ryhmä 1 Hautuumaa Info |
HävityksenHauta / Yadis
Yadis Arrakis Init +2 AC 17 Speed 30' Spells Prepared Str 14, Dex 12, Con 14, Int 10, Wis 16, Cha 10 On person Ilmaterin amuletti, saarnasmiehen vaatteet, moukari, rukouskirja, opaali Tulisormelta palaamisen jälkeen. Tuulen puhaltaessa, hän katsoi alas huipulta. Vaara oli ohi tältä erää, mutta sielussaan hän tiesi että taistelu ei ollut vielä päättynyt. Kaikki kokemusten vuodet kertoivat sen hänelle. Hento sade kasteli hänen vaatteitaan ja pyyhki hien kasvoilta, valuen kosteutena pitkin hänen sarviaan. Yadis laski kirjan käsistään. Normaalitilanteessa hän ei ikinä lopettaisi lukemista tässä kohtaa, mutta tämänhetkisessä tilassa ei ole mitään normaalia. Sademetsän pauhun lisäksi hänen mieltään sekoitti menneet tapahtumat. Yadis nousi teltastaan seisomaan, katsellen leiriä. Azaka hoiti nuotiota, Alarak istui veneessä pressun alla lukemassa kirjaa ja Liera seisoi mangrovesuistossa, odottaen kalasaalista atraimensa kanssa. Pienen matkan päästä kuului Rinin harjoituksen tasainen pauke. Yadis muisti sen, kun nuori haltia iskeytyi maahan Tulisormen huipulla. Hän oli nähnyt paljon. Salaa Yadis uskoi, että vaikka lohikäärmemiehen ikää oli vaikea arvioida ja puolihaltia oli varmaan häntä vanhempi, hän oli silti kokenut enemmän elämässää kuin he. Erilaisia kokemuksia, ainakin. Vaikka hän olikin tehnyt töitä kuoleman parissa kauan, ei Yadis ikinä tottunut näkemään niitä kuolleina, joidenka elämä oli vielä edessä. Vaikka kovat luut Luskanin sataman baareissa tai merimiehet Syväveden laivoilla tiuskivat että "kuolemaan tottuu", ei Yadis uskonut tähän. Hän ei ainakaan tottunut. Ja Yadis oli nähnyt niin paljon kuolemaa. Verinen veitsi hänen kädessään, sateen piiskatessa hänen hiuksiaan pitkin kasvoja Luskanin mutaisilla kaduilla. Yadis tiesi riskit. He kaikki tiesivät, mutta Yadiksen ajatukset vaelsivat siihen hetkeen jolloin Liera ja Rin uskottiin heidän turvakseen. Lohikäärmemies oli yhtä vahva kuin miltä hän näyttikin, mutta Rin oli yllättänyt hänet raivokkuudellaan. Mutta hän muisti sen epävarmuuden, ja heidän sponsorinsa sanavalinnat. Oliko nuori haltia ja lohikäärmemies molemmat melkein kuolleet Tulisormella tehtävällä jota he eivät halunneet, tai jonne heidät oltiin jopa pakotettu? Tämä oli huolestuttava ajatus. Yadis oli valmis antamaan oman elämänsä tehtävälle, mutta olivatko kaikki hänen toverinsa samalla linjalla? Oliko heillä varaa valita toisin? |