Tulitarinat ovat tarinoita, joita kerrotaan tulella (nuotiolla, kokolla, takalla, tai kynttilän ääressä). Minä uskon, että ne ovat kulttuurin olennainen juuri. Televisio on vain nykyajan tuli, jota ihmiset tuijottavat iltaisin transsin saavuttaakseen.
Monet ihmiset eivät nykyään osaa kunnolla kertoa tarinoita. Kertominen on hyvin tärkeää, paljon tärkeämpääkin kuin tarinat itse; siksi tarinoita on hyvä tuntea, tulitarinaa ei voi kertoa kirjasta tekemättä sille hallaa.
Tulitarinoita on kiva kertoa hyville kavereille iltahämärissä takan tai kynttilän ääressä. Myös juhannuskokon äärellä niitä on kiva kertoa. Kirjasta niitä ei saa kopioida ku ne on tylsiä. :)
Niin, tai ainakin kirjoissa tarinat toimii eri tavalla kuin kerrottuina. Ei kerrottuja, eläviä tarinoita opi kunnolla lukemalla tarinat aina suoraan kirjasta.