Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Puut ja kielet ovat läheisessä suhteessa keskenään, jopa niin paljon, että jotkut kieliä tutkivat ihmiset ovat täysin höpsähtäneet puumystiikkaan. Esimerkiksi suomalaisen LISP-maailma-oppikirjan johdannon puita käsittelevä osuus on hauskaa luettavaa. Universaalikielien ilmaukset ovat käytännössä puita, joiden lehdet ovat eräänlaisia morfeemeja (symboleita). Toisaalta maailman kielet itse muodostavat genealogisen puun, jossa yhdestä kielestä kehittyy toinen.
On tiettyjä syitä olettaa, että luonnollisen kielen ilmauksillakin on itse asiassa puun kaltainen rakenne. Ajatellaanpa ilmausta "tänään pormestarin ostama hevonen karkasi". Periaatteessa se on jono, lineaarinen, mutta esimerkiksi sen ali-ilmaus "pormestarin ostama hevonen" muodostaa ikään kuin kokonaisuuden, kun taas "tänään pormestarin" ei muodosta. Tämä antaa ymmärtää, että "pormestarin ostama hevonen" on oma yksikkönsä, puun oksa: näin koko ilmaus muodostaa jommankumman alla olevista puista (puut vastaavat lauseen eri tulkintoja):
pormestarin ostama pormestarin ostama
\ / \ /
tänään ------ -------- hevonen
\ / \ /
----------- hevonen --------- karkasi
\ / \ /
-------- karkasi tänään --------
\ / \ /
----------- --------------
| |
Puurakenteisia ilmauksia on helppoa käsitellä. Niitä voi käydä läpi haara kerrallaan, koska jokainen haara on järkevä kokonaisuus. Alihaaran käsittely voi noudattaa samaa logiikkaa kuin ylihaarankin: niinpä puurakenteiden käsittelyssä rekursio on luonteva tekniikka.
Puukieli-teos yhdistää kielen puihin hieman toisella tavalla. Jokaisella puulla on tyypillinen tapa kasvaa; tämän tavan voi ilmaista kielellisesti. Yhteistä puille on rekursio, toistuvuus: puiden oksat muistuttavat runkoa, ja oksien haarat taas oksia. Puukielessä tämä toisto on napattu yhdeksi "kasvuohjeeksi": esimerkiksi bl tarkoittaa "tee tästä vasemmalle samanlainen puu kuin minä olen". Erilaisilla kasvuohjeilla saa hyvin monenlaisia puita aikaan.
Jos puu ei haaraudu, sen kasvu on äärellistä. Jos se tekee vain yhden haaran oksaa kohden, sen kasvu on lineaarista: jokaisella oksalla on vain yksi "jälkeläinen". Vasta, kun joka oksa tekee kaksi haaraa, on nähtävissä todellista puumaisuutta. Erilaisilla yhdistelmillä saa aikaan köynnöksiä, risukasoja, vaahteroita, sammalia.