Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Ainoa mahdollisuus ikinä tehdä tietokoneista muuta kuin työkaluja.
Siitä lähtien, kun tietokoneita on alettu myydä kotiin (tämä ei ole ollut itsestäänselvä ajatus kuin noin 25 viime vuotta, vaikka tietokoneiden historia ulottuu 50-luvulle), niitä on myyty lähinnä kahdella asialla:
Kohta 1 on itseään toteuttava ennustus ja kohta 2 on valetta. Tietokoneet ovat liian tyhmiä auttaakseen ihmisiä. Ainoa hyöty, mitä tietokoneista on, on se, että niillä voi tehdä asioita, jotka eivät aiemmin olisi olleet mahdollisia: ne ovat loistavia työkaluja. Ennen kaikkea, niillä pystyy:
80-luvulla pidettiin ilmeisenä, että ainoa hyödyllinen, mitä pelkällä tyhmällä tietokoneella voi tehdä, on ohjelmointi. Jotta tavalliset ihmiset pystyisivät saamaan paljon hyötyä tietokoneesta, se pitäisi opettaa ymmärtämään ihmistä: pitäisi luoda ohjelmia, joita ei tarvitse opetella käyttämään, vaan jotka ymmärtävät ihmisen puhetta ja/tai kirjoitusta. Tämä ajatus on minusta edelleen järkevä ja siitä on oikeastaan tultu vain takapakkia (80-luvulta lähtien firmat ovat myyneet "helppokäyttöisinä" ohjelmistoja, joissa on oikeastaan vain lisätty vähän abstraktiotasoja koneen ja käyttäjän väliin ja joissa on siksi vaikeampaa kuin ennen ymmärtää, mitä kone todella tekee).
Tekoäly kohtasi niin teoreettisia, käytännöllisiä kuin taloudellisiakin vaikeuksia. Teoreettinen vaikeus on se, että GOFAI osoittautui perustavanlaatuisesti vääräksi ajattelun malliksi. Käytännöllisiä vaikeuksia edusti se, että tuohon aikaan tekoälyjärjestelmien vaatimat koneet olivat suuria investointeja ja vasta nykyään kotikoneet alkavat olla tarpeeksi tehokkaita todella älykkäiden ohjelmien suorittamiseen. Taloudelliset vaikeudet tiivistyvät siihen, että koneet ja ohjelmat menivät kaupaksi joka tapauksessa, joten ei ollut taloudellista intressiä satsata suuritöisiin (= aikaa vieviin ja kalliisiin) tekoälyjärjestelmiin.
Niin suuri oli tekoälyn takaisku, että nykyään kuulee monien ohjelmoijien arvioivan vahvojen tekoälyohjelmien tekemisen paljon vaikeammaksi kuin se todellisuudessa olisi. Ajatus on: "tekoälytutkimus lienee hylätty aikoinaan hyvästä syystä: ei kannata edes kokeilla, ei ainakaan samoista lähtökohdista." Kuitenkin 20 vuotta sitten tehtiin ohjelmia, jotka osasivat tuottaa muutamien aihepiirien uutisista lyhennelmiä ja parafraaseja, luokitella tekstejä automaattisesti aihepiireittäin, näyttää tietokantojen tietoja luonnollisella kielellä esitettyjen kysymysten perusteella. Minä väitän, että tekoälyssä on yhä helppokäyttöisyyden tulevaisuus.
Tietokoneiden käytön toinen puoli ohjelmointi on perustaito. Sen opettaminen on järkevää tarpeellisuudestaan riippumatta. Rinnastan usein kirjoitustaidon ja ohjelmointitaidon toisiinsa.