(toiminnot)

hwechtla-tl: Talvipäivänseisauksen tarina

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Kaikki väsyvät aikanaan, aurinkokin. Se on palvellut meitä hyvin: se tervehti meitä keväällä, antoi kasveille kesällä kasveille voimia kasvaa, vielä syksyllä huolehti, että omenoista ja pihlajanmarjoista tulee makeita, ja vielä nytkin, vanhana ja väsyneenä, se jaksaa valaista meitä.

Mutta jossain vaiheessa auringon on luovutettava, kun on liian pimeää ja kylmää eikä aurinko enää jaksa. Se menee nukkumaan viimeisen kerran, sammuu ja unohtuu. Meille jää muisto kesästä ja herkulliset ruoat, jotka aurinko kypsytti. Tänään, talvipäivänseisauksena, me odotamme portilla, jonka toisella puolella on kaikki, mitä vanha aurinko teki, ja edellä epävarma tulevaisuus.

Kaikki tosissaan ikuiset asiat ovat tällaisia: ne syntyvät, kasvavat, vähenevät ja kuolevat. Ikuisuuden niille antaa uusiutuminen. Joka vuosi vanhan auringon viimeinen hehku on lupaus uuden syntymisestä. Meidän tehtävämme on toivottaa tervetulleeksi uusi aurinko, opastaa sitä alkutaipaleella sen vastuullisessa tehtävässä, ja luoda sille uskoa maailmaan samalla kun me luomme uskoa siihen.

Tänään me olemme kerääntyneet tänne toivottamaan uuden auringon tervetulleeksi. Niin kuin nuori aurinko jatkaa vanhan tilalla, niin meidän lapsemme jatkavat aikoinaan meidän tilallamme. Lapset sytyttävät tulen, joka tarkoittaa uutta elämää vuosi vuoden jälkeen.

Kun kesällä juoksemme nurmikolla, luemme puissa ja uimme meressä, on hyvä muistaa, miten pienestä kaikki alkoi.

kategoria: mytologia


kommentoi (viimeksi muutettu 21.12.2008 14:17)