(toiminnot)

hwechtla-tl: Sukeltamisen perusasiat

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Tällä sivulla puhutaan sukelluksesta ilman laitteita eli vapaasukelluksesta.

Ensin se, mitä pitää varoa. Kun tietää, mitä pitää varoa, voi sitten huolettomasti tehdä kaikkea muuta. Sukeltaessa pitää varoa veden alla tai varassa pyörtymistä, sillä kaikki muut ongelmatilanteet pystyy kyllä selvittelemään.

  1. Älä vedä vettä henkeen. Jos veden alla vetää vettä henkeen, saattaa pyörtyä.
  2. Älä kolauta päätäsi. Siitäkin saattaa pyörtyä.
  3. Pyörtyä voi myös siitä, että happi loppuu verestä. Tämän tunnistaa yleensä siitä, että näkökenttä alkaa kaveta, äänet puuroutuvat, tai on vaikea miettiä selkeästi.
  4. Neljäs, harvinaisempi syy pyörtymiselle on se, että tekee liian nopean muutoksen, esim. nousee liian nopeasti seisomaan tai hengittää ensin raskaasti veden yläpuolella ja sitten sukeltaa saman tien tosi syvälle (itse en ole kyllä tällä tavalla päässyt edes lähelle pyörtymistä). Sukeltaminen on rauhallista hommaa, ja jos sinulla on kaikenkaikkiaan "normaali olo", voit ihan huoletta sukeltaa lisää.

Sitten neuvot. Näiden asioiden tietäminen parantaa vapaasukelluskykyä huomattavasti.

  1. Suurin osa hapesta on veressä, joten on melkein samantekevää, kuinka paljon happea on keuhkoissa. Oikea tapa valmistautua sukeltamiseen on siis hengittää rauhallisesti pitkän aikaa ennen sukeltamista. Jos haluaa päästä nopeammin pohjaan, ilman voi ihan hyvin puhaltaa keuhkoista pois.
  2. Ihmisen hapenottorefleksi (tunne siitä, että happi loppuu) tulee reippaasti etuajassa. Jos sinulla on siis tunne, että pitää saada lisää happea, ei oikeasti ole mitään hätää (kunhan et yritä vetää henkeä veden alla). Vasta, jos veden alla alkaa pyörryttää, sieltä pitää tulla nopeasti ylös. Harjoittelemalla rauhallisuutta pystyy hengenvetorefleksiä hillitsemään. Parhaat vapaasukeltajat pystyvät olemaan veden alla laitteitta noin kymmenen minuuttia, oma ennätykseni on parin minuutin luokkaa.
  3. Korviin ei satu, jos tekee syvemmälle mennessään ns. paineentasauksia (tosin joillakuilla on niin herkät korvat, että paineentasauskin sattuu). Paineentasaus käy niin, että otat nenästä kiinni ja "puhallat" nenän kautta siten, että syntyy painetta nenä- ja korvakäytäviin. Koska vettä menee helposti nenään, mikä häiritsee rauhallisuutta, nenästä voi pitää koko ajan kiinni mennessään syvemmälle. Samoin "puhallusta" voi tehdä koko ajan, siinä ei tarvitse pitää taukoja. Paineentasauksen tärkeät asiat ovat (a) se, että se ei saisi häiritä rauhallisuutta (harjoitus auttaa) ja (b) se pitää tehdä tarpeeksi varhain ja usein. Jos korviin on jo alkanut sattua, pitää mennä ylemmäs tasaamaan painetta, koska muuten puhallus tulee sattumaan paljon.
  4. Koska vesi puristaa syvemmällä ihmistä enemmän kasaan, ihmisen noste on syvemmällä pienempi. Tämä tarkoittaa, että jos esim. haluaa sukeltaa vaakasuunnassa, kannattaa sukeltaa tarpeeksi syvällä, jossa ei tarvitse koko ajan uida alaspäin.
  5. Kaikki riehuminen kuluttaa happea. Kaikkein pisimmälle pääset sukeltamaan, kun teet kaiken niin rauhallisesti kuin voit. Älä tee liikkeitä, joihin tarvitaan voimaa. Liiku sulavasti ja vaatimattomasti.

Tästä on varmaan aika helppoa päätellä, että sukeltajan ensisijainen taito on rauhallisuus. Sukellus onkin tavallaan meditaatiota pakon edessä :) Siihen kuuluvat sekä hengitys- että liikeharjoitukset. Pohdiskelun kanssa voi olla vähän niin ja näin, mutta tietysti voi miettiä syntyjä syviä aina pari minuuttia kerrallaan, kun istuu altaan pohjassa.


kategoria: harrasteet

Moi!: Itse käytän nenä klibsiä ettei vettä mene nenään jos esim. Sukeltaa niin nenäs ei tarvitse ottaa kiinni kun sukeltaa/ui veden alla koska klibsi pitää nenästä kiinni ettei tarvi väsyttää käsiä


kommentoi (viimeksi muutettu 08.01.2015 23:23)