(nettipäiväkirja 06.12.2015) Nyt on puhuttu jo aika pitkään siitä, miten sähköistyminen aiheuttaa samanlaisen tuottavuusvallankumouksen kuin teollinen vallankumous aikoinaan. Tähän on periaatteessa mahdollisuus: siinä missä teollinen vallankumous on automatisoinut tavaroiden tuotannon, sähköisillä palveluilla voidaan automatisoida tiedon käsittely. Mutta monet eivät tunnu tajuavan, miten paljon työtä ja ymmärrystä vaatii, että tästä oikeasti saadaan tuottavuus kehittymään.
Teollisen tuottavuuden kasvu on helppo mitata. Koska teollisuus oikeasti tuottaa jotain, voimme verrata, minkä verran teollisuus kuluttaa yhden hyödykkeen valmistuksessa, kun kaikki valmistuskustannukset ja -resurssit jyvitetään tuotoksille. Tätä voi sitten verrata aikaisempiin tuotantokuluihin. Lopputulos on sellainen, että joillain aloilla saadaan noin satakertainen määrä tuotetuksi samoilla resursseilla kuin 1800-luvulla, joillain aloilla monikymmentuhatkertainen määrä.
Kun kyse on tiedosta, tuote ei ole ihan selkeä. Voidaan verrata esimerkiksi sitä, kuinka paljon resursseja uppoaa veroilmoitusten sähköiseen käsittelyyn ja sitä, kuinka paljon vastaava manuaalinen prosessi on vienyt. Mutta onko "sain veroilmoituksen täytetyksi" oikeasti jokin tuote? Kuka sitä tarvitsee? Jos se tulee tarpeeksi halvaksi (esim. ajan tai vaivan kannalta), kasvaako toimiala mittavasti kun kaikki ryntäävät innoissaan tekemään veroilmoituksia?
Voidaan ajatella, että veroilmoitus on erityistapaus, koska vaikka ihmiset "tarvitsevat" sitä, tuo tarve ei ole heistä itsestään lähtöisin. Mutta vielä vaikeampaa on sanoa, millainen tuottavuus on palveluilla tai tiedolla, jota ihmiset käyttävät omasta halustaan. Voin esimerkiksi korvata puhelun Facebook-yhteydenotolla; mitä säästän? Onko lopputulos oikeasti sama? Onko ainoa mittari tuottavuuden kasvulle se, jos minusta jotenkin tuntuu kätevämmältä viestiä yhdellä tavalla kuin toisella?
Entä esimerkiksi vaalikonedatasta tehty analyysi? Se on täysin uusi tuote, jonka menestys tulee ensisijaisesti siitä, että se kiinnostaa ihmisiä. Jos se jotenkin parantaa jonkin tuottavuutta, mihin sitä pitäisi verrata? Pystyvätkö ihmiset tekemään parempia äänestysvalintoja luettuaan sen? Jos pystyvät, minkä verran äänestyksen tuottavuus paranee siksi, että analyysi oli olemassa?
Jotta sähköisistä palveluista oikeasti voidaan saada jotain hyötyä, on etsittävä työtä, jota ne voivat vähentää. Siksi Google docs on mielettömän tuottava palvelu: on selkeä työ, jonka se poistaa, nimittäin dokumentin pallottelu edestakaisin ja muutosten yhdistely. (Versionhallintajärjestelmät muuten tekevät saman homman monipuolisemmin, mutta käyttöliittymällä, joka herättää rivikäyttäjässä kauhua.) Sähköinen ääntenlaskentapalvelu olisi myös mahtava juttu. Kaipa niitä onkin.
Onko ruokaostosten tekeminen netissä oikeasti tuottavuutta parantava asia? Ehkä, mutta ei välttämättä siksi, että jostakusta tuntuisi kätevältä käyttää tällaista palvelua - vaan siksi, että sitten palvelun tuottaja voi järjestää logistiikkansa sähköisesti: korvata logistiikkaihmiset roboteilla ja luopua hyllyjen täytöstä kokonaan.