Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Seremoniamestari:
Huom! Sisältää spoilereita,
enemmän kuin broilereita...
Vieras:
Senkin vanha viekas kettu,
tämä on jo valotettu!
Kertoja: Kauan sitten, kaukaisessa maassa, elivät kuningas ja hänen kuningattarensa. Jo pitkään he olivat odottaneet lasta, ja vihdoin tämä onni heille suotiin. Syntyi lapsi, jota he kutsuivat nimellä Liekki Saarni Kalliokoski.
He nimesivät hänet tulen mukaan, koska hän peri isältään tulisen luonnon. Mutta hän sai myös vankan puun nimen äitinsä luonteenlujuuden ja peräänantamattomuuden vuoksi. Lapsi toi heidän elämäänsä onnen liekin. Suuri juhlapäivä julistettiin kuningaskunnan kaikille kansalaisille (tai ainakin niille, joilla on Facebook-tunnus), jotta sekä aateli että rahvas voisivat tulla tervehtimään uutta tulokasta.
Kuningas:
Onko kaikki valmista?
Kahvi, tee jo tulella?
Pannut, tassit, kakut, myssyt,
juustot, torvet, tykit, pyssyt.
Onko Liekki paikalla?
Tuleeko jo vieraita?
Kuningatar:
Älä huolehdi, kuninkaani,
Täss' ei mikään vaara vaani,
Liekkikin on fiiliksissä,
heräs kuuden tietämissä.
Mua vähän väsyttää,
kyllä koht' on ohi tää!
Kuningas:
Hys! Jo saapuu kummit tänne,
katso, kuin käy ystävänne,
onkos niillä lahjoja?
Kohta kuullaan kummia!
Sulotar:
Alla mia ranna van!
Hyvyyttä mä lahjoitan.
Lempeästi kohtaat uutta,
annan myös kohtuullisuutta,
huomata saanet sä varhain,
järki ain' on turvas parhain,
kuitenkin viel' kaikkein tärkein,
yksi yli jopa järkein,
se on myötätuntoisuus.
Siinäpä kokonaisuus!
Näitä aina hyvin käytä,
niillä päivän tunnit täytä,
hyvän elon niillä saat.
Hyvyys perii mannut, maat.
Vielä tämä päättäjäksi:
volyymia hiljemmäksi
jottei vanhempain pää hajoo,
jottei perhe suohon vajoo.
Iloliemi (se sinipukuinen!):
Enna illan sindu li!
Nyt on minun vuoroni.
Multa saat sä...
Pahatar (ryntää esiin):
Mitäs pentelettä täällä tehdään? Miksei minua ole kutsuttu ja miksi
lapselle ollaan antamassa väärä nimi? Ainoa oikea nimi tuolle
lapselle on Viuhkuliina! Jos olisitte nimenneet lapsen minun
ehdotusteni mukaan, olisin antanut sille riemua ja voitokasta kulkua,
mutta nyt saatte tuta vihani...
Kuningatar:
Ikävä mun sanoa:
Mahdotonta leipoa
niin suurta määrää kakkua
ett'se neidin vatsan täyttää.
Kutsu hankalalta näyttää.
Pahatar:
No onpa hyvä syy! Taidatte olla ylpeitä itsestänne, mitä? No, täältä
pesee: lapsi kasvaa kyllä hyväksi, kohtuulliseksi, järkeväksi ja
myötätuntoiseksi, mutta kahdeksantenatoista syntymäpäivänään hän pistää
nimettömänsä tytön napaan ja muuttuu heteroksi! Lisäksi hän alkaa
vaatia Suomea suomalaisille, pukeutuu Hankkijan lippikseen ja Karjala
takaisin -paitaan...
Kuningas:
Voi suurta onnettomuutta!
Etkö anna tilaisuutta
vielä ennen loppua
meille tätä korjata?
Pahatar:
Näin on säädetty. Hyvästi.
(lähtee, vie kakut mukanaan.)
Iloliemi:
Ah, mun sielun' aavisti!
Kohtalo nyt kova vainoo,
se vain toivo viel' on ainoo:
järki hälle luvattiin.
Tämä riittää muutoksiin:
jos hän vain virheensä myöntää,
kohtalon pois osaa työntää,
rasistiksi hän ei muutu,
toisten elämiin ei puutu,
jos vain hälle lahjan annan...
Kuningatar:
Mitä annat? Huolta kannan!
Iloliemi:
Spontaaniutta saa hän multa,
nostattaa se elon tulta,
aina tekevä on uutta,
siihen lahjoitan luovuutta.
Turhaan ei hän muille suutu,
naurua ei hältä puutu,
hälle riittää kavereita,
monenlaisia tilanteita.
Yhteen en vain mitään mahda:
jos ei hän itse kavahda,
heteroutta ei voi parantaa,
hän itse päättää, kelle antaa.
Synkkä päätös, lohduton...
Kuningas:
Sellaisia lapset on!
Kaukaisessa maassa kauan sitten eli kuningas ja hänen kuningattarensa. Jo vuosia he olivat odottaneet lasta, ja vihdoin tämä onni heille suotiin. Syntyi tytär, ja he kutsuivat häntä nimellä Aurora.
He nimesivät hänet aamun mukaan, sillä hän toi heidän elämäänsä onnen valon. Suuri juhlapäivä julistettiin koko kuningaskuntaan, että niin aateli kuin rahvas saisi suorittaa tervehdyksensä prinsessalle. Ja tarinamme alkaa tuona riemun päivänä.
Päivä riemun on, päivä riemun on. (jne) Terveyttä hälle, rikkautta hälle, Aurora, prinsessa maamme. Näin eläköön, näin eläköön, Aurora, prinsessa maamme!
(Iloliemen salarepliikki:)
Spontaaniutta saa hän multa,
parempaa kuin kukkamulta,
olet kuningatar kulta!
Sulotar, tules tänne, mennään tonne!
mä en ole mikään Jonne,
chaneilla en kyllä pyöri,
nyt sun povi auki nyöri!
Pikalinkit: