Lapsuuden aikana useampikin aikuinen ehti sanoa minulle, että seksissä mies ja nainen ovat niin lähekkäin kuin voivat olla. En ole nykyään samaa mieltä, mutta itse asiassa en ollut silloinkaan. Mistäköhän sain lapsena mieleeni, ettei väite voi pitää paikkaansa, ei henkisessä eikä fyysisessä mielessä? Ehkä arvostin jo silloin keskustelua aika korkealle. Arvelin, että opastajani vain halusivat sanoa jotain kaunista enkä halunnut inttää vastaan, jottei heidän mielensä pahoitu.
Toki seksi tunteita voimistaa, ainakin yleensä, mutta se tulee vasta toistuvamman seksin myötä ja yhdistettynä siihen, että molemmat selvästi nauttivat myös toistensa seurasta. Seksin aikainen kiihko ja himo ovat toki vahvoja tunteita, mutta minusta niitä on varsin epäintuitiivista pitää juuri läheisyyden huippuna. Ehkä tarpeen? "Seksissä mies ja nainen tarvitsevat toisiaan niin paljon kuin voivat tarvita" :) Ja miksi muuten heteronäkökulma? Jos homo- ja lesboseksistä esittäisi samanlaisia viisauksia, mitähän niissä sanottaisiin? Entä ryhmäpanoista?
Ehkä koko sanonta on tarkoitettu oikeasti normatiiviseksi, niin kuin taitaa olla myös "seksi on kahden ihmisen välinen kaunis asia". Ehkä sillä yritetään peittää se, että himossa on se tuhoava puoli, joka juuri tekee kaikesta niin kutkuttavaa. Ehkä näihin sanontoihin haluavat uskoa ihmiset, joita raju halu pelottaa tai inhottaa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun seksiä yritetään saada aisoihin puhumalla.