Tykkään hirmuisesti, kun jonkin tuotteen dokumentaatiossa on mielipiteitä. Perustellut mielipiteet ovat asiantuntemuksen merkki, ja asiantuntemuksen tason pystyy arvioimaan tarkastelemalla perusteluita.
Minulle tuli tämä luottavainen fiilis esimerkiksi PSYCin dokumentaatiosta; se, että heillä on mielipiteitä, kertoo siitä, että he ovat tosissaan jaksaneet nähdä vaivaa miettiäkseen, miten asiat pitäisi hoitaa. Mutta vähän samaan tapaan lämmin fiilis tulee myös OpenLDAP:n (slapd:n) dokumentaatiosta, ja vaikkapa tästä SQLite-vastauksesta: http://sqlite.org/faq.html#q6
Säikeiden haukkuminen muistutti muuten minua taas siitä, että totesin jossain vaiheessa rinnakkaisohjelmointikirjallisuutta lukiessani, että oikeastaan Unixin 70-80-luvulta peräisin olevat ratkaisut (erilliset prosessit, client-server model, putket, data ownership) ovat edelleen ne kaikkein edistyksellisimmät, ja toteuttavat nätisti CSP-paradigmaa (kuten Erlang-kieli). Toinen menestyksekäs rinnakkaisparadigma tulee funktionaalisesta ohjelmoinnista, applikatiivisista tietorakenteista (ohjelmointiparadigmat), ja se on nykyään paljon käytetty esimerkiksi tietokannoissa, joissa sitä kutsutaan nimellä MVCC.
Tarkkajakoinen rinnakkaisuus oli ehkä pikemminkin 90-luvun harharetki, johon paloi paljon ylimääräistä aikaa ja vaivaa. Tietysti joitain ohjelmia on aika mahdotonta tehdä ilman laajaa muunneltavien tietorakenteiden jakamista. Mutta sitä ei pidä yrittää, ellei ole pakko.