Olipa kerran seinä kahden maailman välissä.
Toinen maailma oli suora, toinen oli vino. Suorassa maailmassa ihmiset ja olennot olivat tottuneet suoriin suuntiin ja vinossa vinoihin. Ja seinässä olevista ovista pääsi kulkemaan maailmojen välillä, mutta toisella puolella ovi oli suora ja toisella puolella se oli vinossa.
Kun menin itse suoralta puolelta vinolle, epäilin tokko osaisin tuntea oloani mukavaksi, kun kaikki on vinossa, mutta oltuani hetken vinolla puolella järjestys alkoi tuntua jotenkin luonnolliselta, ja kun katsoin takaisin suoralle puolelle, tuntui että se olikin jotenkin vinksallaan. Mutta tiesin kyllä että kaikki oli siellä hyvässä järjestyksessä, niin että kai olin sitten vain jotenkin tottunut vinouteen ollessani vinojen parissa.
Ei siitä ehkä sen kummempaa tarvitsekaan kertoa.