Yksi asia, jossa myös näkyy, että oon tullut vanhaksi: mulla on nykyään paljon vakioratkaisuja. Luottohankkijoita, reittejä, paikkoja joihin mennä aamupuurolle, hovipyörähuoltoliike. Lisäksi monet palveluntarjoajat on niin säännöllisesti mun käytössä, että oon todennut helpommaksi hommata (kanta-)asiakkuuden niille, jotta esim. Ruotsin-laivojen tai kotimaan junamatkojen lippujen muutokset ja perumiset on kätevämpiä tehdä.
Mulle on itse asiassa myös hyvää mieltä siitä, että saan tiettyjen yritysten kanta-asiakasmainoksia. Esimerkiksi Lux Express (virolainen bussifirma) ja MTRX, SJ ja VY (ruotsalaisia ja norjalaisia junalafkoja) lähettää aina parin kuukauden välein jotain tarjouksia, joista voi fiilistellä, mihin päin tällä kertaa matkaisi. Päädyin alun perin Abiskoonkin tällaisen kautta, kun SJ:n yöjunissa oli tarjous ja valitsin puolisatunnaisesti yhden näistä pysäkeistä mihin tarjouksella pääsi.
Mutta tämmöinen asettuminen myös syö mun luonnetta, koska oon aina pärjännyt paremmin muutoksessa ja esim se, että oon asunut samassa paikassa käytännössä 15 vuotta, on tosi kuluttavaa. Mun ympäristössä ei oo varmaan kolmen kilometrin säteellä yhtäkään paikkaa, jossa en olis käynyt.
Mutta kieltämättä on kivaa olla tekemisissä pyörähuoltamon kanssa, jossa ihmiset ilahtuu kun tuun käymään ja omistaja kyselee multa vinkkejä siihen, miten lapsen saa innostumaan lumilautailusta. Tai syödä lounasta paikassa, jossa mua puhutellaan sanalla "veli" :D