Minä kävelin pitkin käytäviä.
Näin tyylikkään parin,
keskenään nauravat pukuhenkilöt;
mietin, miltä tuntuisi kosketella
erästä laittautunutta naista.
Etsiydyin lattialle mukavaan nurkkaan, mutta
huomasin, ettei siellä ole pistorasiaa.
Olin kerrankin muistanut tulla
turvatarkastukseen sopivin housuin:
sellaisin, joihin ei tarvita vyötä.
Vaivuin ihanaan odotukseen.
Minä hymyilin asiallisten aamumatkailijoiden
lähes lapsekkaalle innolle valittaa
tai vain jutustella, ilmaista
mielipiteensä, olla olemassa
oman porukkansa kaunottarelle.
Minä nauroin pikku etuoikeuksille,
joita lentoyhtiö jakeli enemmän maksaneille.
Koneessa luin lehdestä jutun.
Tajusin, että joku oikeasti ostaa niitä kenkiä.
Kulkutielläni käytävälle on
lihava, kuorsaava nainen.
Hypin hänen ylitseen vessaretkilläni.