(nettipäiväkirja 11.05.2026) Musta on tullut aika riippuvainen ihmisten hyväksynnästä. En tarkoita siitä ettenkö pärjäisi jos joku ei hyväksy mua, mutta mun on vaikeaa olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ei tykkää musta tai suhtautuu muhun epäileväisesti tai (varsinkin!) pelkää mua. Mä oon onneksi aika hyvä muodostamaan luottamusta muiden kanssa mutta vitsi se on raskasta kun ei ihan tiedä onko tässä joku ongelma vai ei. Jos en pysty kokemaan saavani luottamusta, yritän ehkä lähinnä olla olematta tekemisissä kyseisen ihmisen kanssa.
Joskus nää luottamukset tulee täysin puskista. Viime asukaskokouksessa vähän yllättäen kaikki asukastoimikunnan jäsenet ilmoitti haluavansa uudestaan asukastoimikuntaan, eli mun puheenjohtajakaudella ilmeisesti sitten on ollut mukavaa olla toimikunnassa. Ja viime viikonlopun protukoulutuksessa oli ihan sairaan vaikeeta keksiä mun tiimiläisten kanssa yhteisiä puhuttavia ja tekemisiä, mut sit ne kehui sitä että oon erilainen (siis kulttuurisesti) ja aloitteellinen. Mut ne ei muutenkaan ainakaan pelänneet mua (vaan puhui mun päälle surutta), niin että se on jo nuorten ihmisten kanssa hyvä lähtökohta.
Mä tiedän kyllä kokemuksesta että pitää ensin luottaa toiseen ennen kuin se voi oppia luottamaan muhun, mutta mun ikä ja sukupuoli tekee siitä vaikeaa. Ei siis oo vaikeaa luottaa, mutta mä en tavallaan saa tyrkyttää mun luottamusta nuoremmille: ei voi sanoa, että "sinä se oot taitava tyttö" ku en tiedä onko se tyttö enkä tiedä haluuko se mun arvioita enkä voi asettua semmoseen asemaan ylipäänsä et oon täällä arvioimassa muita. Jotain sellaista voin sen sijaan sanoa kuin vaikka "Mulle tulee niin kotoisa olo kun oot hyvä pitämään puhetta yllä" tai "On ihanaa että uskallat sanoa mua vastaan koska mä tarvitsen just sellaista vastapainoa". Eikä se oo mitään huijaamista, tarkoitan kyllä mitä sanon, mutta tosi tarkkana saa olla. En haluu olla tyrkyttämässä mun mielipiteitä, en haluu pönkittää omaa itsetuntoani, enkä missään nimessä halua auktoriteettiasemia.
Lähes asiasta kukkaruukkuun, mun pyörähuolto selvästi arvostaa mua jotenkin asiakkaana tosi paljon. Aina kun meen sinne jonkin vähän pienemmän fiksauksen kanssa ne veloittaa multa vaan osat. Se on vähän niin kuin huollattamalla pyöräni säännöllisesti (niitä on sentään 3) saisin jonkinlaisen tukisopimuksen, johon kuuluu kohtuullinen määrä pikkukorjauksia aina ennen seuraavaa kausihuoltoa. Toivon sydämestäni että tää on hyvä diili niille, koska tää on mun mielestä todella hyvä diili mulle.