Tämä on vähän outo termi. Periaatteessa se tarkoittaa sitä, että keskustelussa ja toiminnassa ennakko-oletetaan perinteinen (länsimainen?) yhteisörakenne, jossa miehet ja naiset ovat tietynlaisia ja tietynlaisissa rooleissa ja perustetaan perheitä ja niin edelleen.
Kuitenkin joskus queer-tutkijat (joilta kyseinen termi on käsittääkseni peräisin) kutsuvat kaikenlaista epäilyttävää sukupuoleen liittyvää heteronormatiivisuudeksi, vähän samaan tapaan kuin yhdysvaltalaiset patriootit joskus sanovat kaikkea mielestään inhottavaa kommunismiksi. Molemmissa on sama logiikka: kun on päästy yksimielisyyteen siitä, että jokin on huono juttu, voi kaikkea huonoa kutsua kätevästi sillä nimellä (siis että se on heteronormatiivisuutta tahi kommunismia), jolloin se kuulostaa jotenkin hienommalta kuin jos sanoisi, että se-ja-se on yksinkertaisesti huono juttu.
Esimerkkinä oli tilanne, jossa liikunnanopettaja oli tyttöjen tanssin tunnilla pannut pisimmät tytöt esittämään tanssissa poikia. En ole ihan varma siitäkään, onko tämä kyseenalaista (yritän välttää ottamasta kantaa asiaan), mutta vielä vaikeampi minun on nähdä, miten se on heteronormatiivista. Siis useimmat tanssit ovat heteronormatiivisia, totta kai, mutta miten tämä lisää opetettavan aiheen heteronormatiivisuutta, sitä en tajua.
Elakim: Minä tajuan... Siis tanssi pyritään saamaan näyttämään mahdollisimman "normaalilta" eli juurikin sen hetero-normin mukaiselta sillä, että pannaan viejän rooliin ne tytöt, jotka eniten muistuttavat poikia. (Pojat ovat keskimäärin pidempiä kuin tytöt.) Se heteronormi tässä on siis se, että tanssin roolit ovat poika ja tyttö, eivät viejä ja, hmm, vietävä. :) Enkä muuten ole samaa mieltä siitä, että tanssit sinänsä ovat heteronormatiivisia, jos tuon poika/tyttö-roolituksen purkaa viejä/vietävä-roolitukseksi...
atehwa: En ymmärrä... pitkien tyttöjen paneminen viejiksi sitoo viemisen pituuteen, vietävänä olemisen lyhyyteen. Eivätkö tanssin roolit (viejyys ja vietävyys) saisi olla sidoksissa mihinkään sellaiseen eroon (kuten pituus ja lyhyys), joka on tulkittavissa tyttöjen ja poikien väliseksi eroksi?
Elakim: ...jos jotakuta ärsyttää se, että viejäksi valitaan jonkin poikamaisen kriteerin perusteella, hän mielestäni puhuu täysin oikein valittaessaan, että toiminta on heteronormatiivista. Eli siis että toiminta tukee vallitsevaa mallia siitä, mitkä ovat poikien rooleja ja mitkä ovat tyttöjen rooleja. Heteronormatiivisuutta purkavaa toimintaa taas olisi valita tanssin "pojan" rooliin jollakin perinteisesti tyttömäisellä kriteerillä...
Ja sitten taas toisaalta kritiikkisi on kyllä osuvaa. Koska on täysin mahdollista, ehkä varmaakin, että tanssissa "viejän" rooliin liittyy ominaisuuksia, jotka /menevät/ päällekkäin "pojan" yleisemmän (siis ei-tanssiin-rajautuvan) roolin kanssa. Ja jos viejän rooliin valitaan tyttö sellaisen ominaisuuden perusteella, joka viejälle on hyväksi, on hankala väittää, että tyttö on valittu nimenomaan poikamaisen (eikä viejämäisen) ominaisuuden perusteella. Ja tällöin, jos jotakuta ärsyttää vaikkapa, ettei tullut valituksi viejän rooliin (tai että tuli), kritiikin ei ehkä pitäisi niinkään kohdistua heteronormatiivisuuteen kuin joko siihen, että pituus ei mitenkään välttämättä ole hyvä ominaisuus viejälle, tai siihen, että parempia tuloksia tulisi jos kukin saisi itse valita roolinsa.
atehwa: No itsekin olen sitä mieltä, että roolien vapaa valinta on hyvä ajatus, paitsi jos se aiheuttaa sen, että pareja ei saada muodostetuksi. Ehkä yksi syy, miksi tämä esimerkki kiinnitti minun huomiotani, on se, että itse pidän olennaisena sukupuolisen vapauden muotona sukupuolten korvaamista niillä sukupuolisiksi mielletyillä ominaisuuksilla, jotka kussakin tilanteessa ovat keskeisiä. Minulle siis esimerkiksi viejien valikoiminen pituuden mukaan on sukupuoliasetelmia rikkova kriteeri, koska viejiä ei valita sukupuolen mukaan vaan pituuden. Jäljelle jää se, että on "viejiä" ja "vietäviä", että ihmiset ovat jakautuneet kahtia, mutta sen katson tanssin syyksi.
Ainiin, tuolla aiemmin on mielenkiintoinen pointti. Minusta "viejän" ja "vietävän" roolit ovat heteronormatiivisia, itse asiassa erittäin paljon sitä, koska ne sisältävät oletuksen tietystä sosiaalisesta kontekstista, tietystä ihmisten tavasta olla keskenään. Tanssit on myös rakennettu sille oletukselle, että ihmiset valmiiksi tietävät, kumpaa roolia edustavat. Tanssiroolit kantavat siis mukanaan käytäntöä, jossa ihmiset ovat olemuksellisesti jakaantuneet kahtia viejiin ja vietäviin.
Elakim: Heteronormatiivisuus voinee toki tarkoittaa, että olemukselliset, erilliset roolit (joiden lukumäärä on mahdollisesti juuri kaksi, mutta mahdollisesti useampiakin) ovat normi. Kiintoisaa.
Muuan ihminen, jonka www-sivuja en nyt jaksa kaivaa, kirjoitti muinoin muuan scifi-konferenssista, jossa hän päätyi vastaamaan mm. vessoista. Ovissa oli tokikin kyltit "miehille" ja "naisille". Hän hermostui, ja niinpä konferenssin jokaisena päivänä ovissa oli erilaiset kyltit: "maan asukkaille" ja "avaruusolennoille" jne. Viimeisenä päivänä ovissa oli kyltit: "niille, jotka jakavat ihmiset kahteen ryhmään satunnaisen ominaisuusjoukon perusteella" ja "niille, jotka eivät jaa".
Tamperelaisessa erinomaisessa Gopal-kasvislounasravintolassa on muuten täydellisen Intia-teeman keskellä vessanovista toisessa Mr Spock ja toisessa Ltnt Uhura. Mitkä lienevät ne kaksi "erillistä" ja "olemuksellista" ryhmää, joita nämä kaksi edustavat? Itselleni tulee välittömästi mieleen ainakin kolme paria ryhmiä... ;)
Tämä aihe on muuten paljon laajempi ja monimutkaisempi ja siihen liittyy paljon mielenkiintoisia sivujuonteita, mutten ehdi käsitellä niitä juuri nyt.