Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Selitä tässä, mitä armo tarkoittaa.
Tuomio tapahtuu jonkin säännön (lain, normin, tavan) perusteella. Armo on poikkeus tästä säännöstä. Armoksi kutsutaan joskus myös sitä, kun on sääntöjen mukaan saanut sovitetuksi tekonsa ja saa jättää asian taakseen. Minusta tällaisessa ei ole kyse armosta vaan sääntöjen kohtuullisuudesta. Samoin, jos joku tuomitsee itsensä, mutta toinen epää tuomion perusteena olevan säännön, kyse ei ole armosta, vaan rakentavasta ja ystävällisestä kehotuksesta antaa itselleen anteeksi.
Armollinen ei voi olla olematta alentuva: antamalla armoa sekä ilmaisee olevansa riittävässä asemassa tuomitsemaan toista, että katsoo toisen olevan armon tarpeessa. On vaikea kuvitella miellyttävää yksilöä, joka on jatkuvasti armollinen muttei ota armoa vastaan. Sellainen yksilöhän katsoo tuntevansa säännöt niin hyvin, ettei tarvitse edes oppia...
En näe, miksi jumalan pitäisi armahtaa ihmisiä. Jos on tehnyt väärin, se on syytäkin sovittaa, eikä armo ole hyvästä. Kun on sovituksensa tehnyt, ansaitsee aloituksen puhtaalta pöydältä, eikä enää tarvitse armoa. Anteeksianto ei merkitse armopaloja, vaan sen aitoa hyväksymistä, että toisen teot kuuluvat jo menneisyyteen.
Kungfutse sanoi muuten jotain tällaista: arvon mies hakee oikeudenmukaisuutta, pikkusielu armopaloja.
mw: Olen viime päivinä miettinyt sitä, tekeekö armo kristinuskosta huonon elämänohjeen. En puhu nyt teologian tasolla armosta, sellaisenaanhan se on ihan kaunis konsepti (ja lähestyy Kantin kategorista imperatiivia -- koska oikein tekeminen ei vaikuta "palkintoon"), vaan siitä, miten armo vaikuttaa ihmisten käsityksiin oikeudenmukaisuudesta. Minusta tuntuu, että armo on tässä suhteessa karman vastakohta -- karma on opillisesti hämärä, mutta kuvaa yhteisöjen dynamiikan tiettyjä puolia hyvinkin kauniisti: jos huijaat toisia, alat ennen pitkää pelätä tulevasi itsekin huijatuksi, jos olet aggressiivinen, muutat sosiaalista ympäristöäsi aggressiiviseksi, etc.