(nettipäiväkirja 08.05.2026) Olin ajatellut tänään vaan tylsästi linkata hauskoja juttuja, mutta sitten pyöräilin lounaalle ja huomasin että mun eilisen päänsäryn aikana (melkein) kaikkiin puihin oli tullut lehdet! Nyt alkaa se paras aika, se vihrein aika, valitettavasti myös allergian aika, mutta ihana suurenmoinen elämänvoiman julistus, kun jokainen kasvi puskee yhtaikaa tulevaisuuteen, ihmiset ovat iloisia, tytöt kauniita, joka paikassa kaikuu viserrys ja umppu sa kevääseen nostaos pää :)
Saapa nähdä saanko tänään jotain töitäkin tehtyä. Huomenna on protukoulutus ja saan nähdä tiimikaverini livenä, niin että tää päivä olis ehkä syytä käyttää täysipainoiseen auringosta nauttimiseen. Tähkässä (mun sopimusravintola) mainostettiin että huomenna kannattaa tulla lounaalle ennen Viikin lehmien kevätlaitumille päästöä, koska se on hillitön juhla josta tulee sadoittain ihmisiä lounasasiakkaaksi. Mä taidan missata sen tänäkin vuonna...
Tirriäispiiri tanssivi näin,
hilpeä olo pienten mielen täyttää,
lintujen parvi pilviä päin
ylös kohoavan näyttää.
Hippula-hiiri katsoo kolostansa,
siellä se hoitaa kevätpentujansa,
voi mikä meno niityllä käy,
kun suvituuli soittaa!
Kettu ja sutti yhdessä meni --
ujous ei haittaa, eikä jalka paina --
"Hei, mörrimöykky, vanha kuomaseni,
olisipa kesä aina!"
Mörölläkin on hymy leveä,
käpälien nousu on keveä,
voi mikä meno niityllä käy,
kun suvituuli soittaa!
Tuulessa huojuu kaislojen päät,
laineilla sinisorsapari sousi,
sammakon rantahetteellä näät:
ojanpohjalta se nousi.
Siri-siri-siri, sirkkojen vuoro,
tsiu-tiri-tiri, laulaa lintukuoro,
voi mikä meno niityllä käy,
kun suvituuli soittaa!
Heitäpä, mörkö, haaveilemasta:
kuulitko jo, kuinka monta lasta
Hippula-hiiri saanut on vasta?
Taisi olla kymmenkunta!
Tule katsomaan kanssamme heitä,
kontissa on meillä rinkeleitä,
kukkaset kulkee polkuja, teitä,
älä nuku talviunta!