Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Äänne (foneemi) on abstraktio, jota ei esiinny konkreettisessa kielenkäytössä. Foonit eli foneemin ilmenemät puheessa eivät ole koskaan täsmälleen samanlaisia. Foneemin määrittelee täydellisesti sääntö, joka kertoo, mitkä foonit siihen kuuluvat. Foneemin tyypillisiä ääntymistapoja erilaisissa ympäristöissä (esimerkiksi tavun alussa / lopussa) sanotaan allofoneiksi.
Miksi tämä alustus? Koska yleensä äänne esitellään prototyypin, ei määritelmän kautta. Äänteen prototyyppi on jokin sellainen fooni, joka on kyseisen äänteen "tyypillinen" ilmentymä. Tällainen prototyyppi kuitenkin ohittaa tiedon siitä, millaista vaihtelua kyseinen äänne sallii ja miten vaihtelu riippuu äänteen ympäristöstä. Tämä on olennainen ero, sillä vaikka äänteen prototyyppi voi olla (sopimuksen perusteella) eri kielissä sama -- esimerkiksi sama fooni voi kelvata useamman kielen s-äänteen prototyypiksi -- niin äänteen täysi määritelmä, johon kuuluu äänteen vaihtelualue ja siihen liittyvät säännöt, ei ole koskaan kahdessa kielessä tismalleen samanlainen.
Äännevaihtelualueiden kieliriippuvuudesta seuraa, että kun mietitään kielten välillä, mitkä äänteet ovat keskenään samat ja mitkä eivät, äänteiden vastaavuus riippuu niiden prototyyppien valinnasta. Äännekirjoitus, kuten IPA-järjestelmä, tuo asiaan sellaisen avun, että se erottelee foonit tarkemmin eli IPA-kirjoituksen foneemien vaihtelualue on pienempi kuin esimerkiksi suomen r-äänteen (eli suomen r-äännettä vastaa IPAssa useampi merkki). Äännekirjoituksessakin äänteet on määritelty prototyyppien kautta, ja koska niillä ei ole taustanaan oikeaa kieltä, niiden täysi määritelmä on vielä avonaisempi kuin todellisten kielten kirjaimia vastaavien äänteiden.