Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Kerron tämän niin hyvin, kuin muistan.
Oli kerran kaksi lasta, Lassi ja Lotta. Kerran he päättivät mennä talonsa vintille leikkimään. Siellä oli pimeää ja pelottavaa. Kun he tulivat vintille, joka puolelta alkoi tulla eläimiä: päästäisiä, hamstereita, lepakoita, hiiriä ja jopa pieniä kauriita. Lottaa pelotti ja hän halusi palata takaisin alas, mutta Lassi halusi nähdä, mitä tapahtuu, ja he jäivät vintille.
Eläinten äänet täyttivät ilman. Kun niitä kuunteli tarkemmin, niistä erottui sanoja. Lassi ja Lotta kuulivat, että eläimet kysyivät heiltä, tulisivatko he mukaan satumaahan, johon oltiin menossa. He miettivät, menisivätkö. Vintillä alkoi tulla ahdasta, ja lapset päättivät palata alas, mutta vintin ovi olikin naulattu kiinni sillä välin sisäpuolelta. Lapset olivat hämmästyneitä, mutta eläimet rauhoittelivat heitä ja ottivat mukaansa.
He tulivat suurelle järvelle, jonka vastakkaisella rannalla satumaan piti olla. He lähtivät ylittämään järveä jäätä pitkin, mutta se oli niin liukasta, että he kaatuilivat koko ajan. Heidän täytyi liimata kenkiinsä, tassuihinsa ja sorkkiinsa jotain karheaa, jotteivät he kaatuisi. He lähtivät matkaamaan satumaata kohden ja kulkivat monta päivää. Nälkä vaivasi. Sitten Lotta sanoi: "Hei, mehän voimme mennä tuonne sivulle!" Järvi oli näet erittäin pitkänomainen, ja heidän kulkureittinsä (joka oli ikään kuin pitkä salmi) molemmilla puolin kasvoi synkkää metsää.
He menivät metsään ja keräsivät siellä ruokaa. Metsässä oli paljon hedelmiä, käpyjä ja sellaista, mutta ei yhtään pähkinää. Pähkinät keräsi aina yön pimeyden turvin eräs noita. Matkaseurue näki noidan pensaasta piilosta. Erään puun luona noita tiputti yhden pähkinöistään. Lotta meni ottamaan sen ja avasi. Siellä oli ihanan hieno pieni kukka, mutta eräs eläin sanoi: "Heitä se nopeasti pois!" Lotta heitti sen noidan perään, ja kukka alkoi heti avautua. Sieltä levisi unimyrkkyä, joka nukutti noidan.
Lapset ja eläimet aikoivat palata järvelle noidan nukkuessa, mutta heiltä kesti viidentoista metrin matkaan puoli tuntia. Juuri kun he olivat pääsemässä järvelle, noita heräsi. Hän heitteli heidän peräänsä pähkinöitä ja nukutti kaikki. Herätessään he olivat noidan linnassa häkkeihin suljettuina.
Linnassa noita keitti pähkinöistä myrkkyä. Homma oli vaativaa, koska piti varoa, ettei unimyrkky päässyt ilmaan, koska silloin työskentelijä nukahtaisi. Tehtyään pitkään keitoksiaan noita oli tyytyväinen ja meni nukkumaan. Vangeilleen hän ei antanut mitään ruokaa, vaikka näillä oli nälkä. Kaikkien häkkeihin sopi yksi avain, jonka noita pani pöydälle.
Noita oli tehnyt mokan. Hiiren häkki oli tehty puusta. Hiiri sai nopeasti nakerretuksi häkkinsä rikki. Lotta pyysi hiirtä tuomaan avaimen hänelle, jotta muutkin häkit saataisiin auki. Kaikki vapautettiin, ja Lotta pani vielä häkit takaisin kiinni mutta heitti avaimen pois, jottei häkkejä voitaisi enää käyttää vangitsemiseen. Sitten he alkoivat miettiä, miten pääsisivät linnasta karkuun.
Noita oli nukkumassa, mutta linnan piha ja ympäristö oli täynnä noidan vartijoita. Ovesta ei voinut mennä ulos, koska heidät huomattaisiin heti. Niinpä he päättivät mennä seinän läpi. Eläimet puskivat seinän matalaksi, ja he tulivat takasisäpihalle, jossa ei sillä hetkellä ollut ketään. He nostelivat seinän osat takaisin paikoilleen, jottei kulkureittiä huomattaisi.
Sisäpihalta piti vielä päästä tavalla tai toisella linnan ulkoseinän yli, sillä toisen puolen sisäpiha oli täynnä vartijoita. Seinä oli puusta tehty ja näytti helpolta rikottavalta, mutta kun he olivat aukaisseet puisen seinän, sen takana olikin muuri, joka oli niin vahva ja paksu, ettei sitä saanutkaan helposti rikki. Aamu alkoi kuitenkin jo sarastaa ja he käyttivät voimansa muurin rikkomiseen, koska eivät keksineet muuta ulospääsytietä. Lopulta muuri kaatuikin, mutta sen palasia ei saanut kunnolla enää paikalleen. Puuseinän he kuitenkin pystyttivät takaisin, niin ettei sisäpuolelta nähnyt muurin sortuneen.
Kun noita heräsi, hän näki tyhjät häkit ja hiiren nakertaman puuhäkin. Häntä nolotti, kun hän oli ollut niin tyhmä, ja hän alkoi etsiä karkulaisia. Hän kulki pitkään ympäri linnaa ja pani vartijansa etsimään jälkiä vangeista. Vasta linnan ympäri kiertäessään hän huomasi sortuneen muurin. Silloin hän lähti jäljittämään joukkiota metsän läpi. Hän näki heidän jälkensä.
Mutta noidalla oli myös palvelija, jonka nimi oli Anna. Anna oli itse asiassa alun perin noidan kiinni ottama lapsi, mutta noita oli kasvattanut häntä kiduttamalla ja pelottelemalla, niin että Annasta oli tullut tahdoton ja paha, hän noudatti noidan käskyjä eikä koskaan tuntenut mitään. Noita otti Annan mukaan ja käski hänen jäljittää karkulaisia. Anna oli erittäin hyvä jäljittämään ja hän jätti nopeasti noidan kauas taakseen. Juostuaan noin tunnin Anna sai seurueen kiinni. Mutta nyt kun hän oli löytänyt takaa-ajettavat, hänellä ei ollutkaan käskyjä. Lassi ja Lotta jäivät ihmettelemään häntä, ja hän seisoi heistä vähän matkan päässä kuin zombie.