Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Lilithiä kiitetään ja parjataan, mutta harva vaivautuu miettimään, miksi hän on tehnyt niin kuin on. Sama pätee Jumalaan, ja useimpiin muihinkin kuuluisuuksiin. Ja vaikka Lilithin ja Jumalan riidassa sympatiani ovat selvästi Lilithin puolella, haluaisin ymmärtää Jumalaakin.
Kun Lilith avasi silmänsä ensimmäisen kerran, kaikki oli kaunista. Jokainen ympärillä oleva asia vaikutti jotenkin houkuttelevalta, sitä teki mieli maistaa tai koskettaa. Hän makasi selällään mudassa ja ilma hänen ympärillään oli lämmintä. Auringonvalo osui hänen pilluunsa ja kun hän nosti polvensa koukkuun, varpaitten väliin pursuava muta kutitti.
Lilithille koko maailma oli äärettömän mielenkiintoinen, ja mitä enemmän hän maisteli ja kosketteli sitä, sitä ihanammalta se tuntui hänestä. Hän söi lehtiä ja hedelmiä, joi vettä, peseytyi ja tutki ruumistaan. Hänen ruumiinsa oli hänestä yhtä kaunis kuin kaikki muukin, ja hän sai ensimmäisen orgasminsa omin neuvoin nuoren maailman vastasyntyneessä auringossa.
Lilith ehti kulkea aika pitkään omin päin. Enimmäkseen hän kulutti aikansa leikkimällä, ja hän söi ja joi ja paritteli eläinten kanssa niin, ettei hänellä koskaan ollut puutetta mistään. Kun hän näki miehen ensimmäisen kerran, tämä oli rakentamassa jotain majan tapaista. Lilithiä nauratti, koska puuha vaikutti hankalalta ja tarpeettomalta. Mutta mies oli kaunis ja Lilithin teki mieli tutkia tätä.
Mies pelästyi, kuten useimmat muutkin Lilithin tullessa. Mutta hän ei lähtenyt karkuun, ja kun Lilith siveli hänen kulliaan ja painoi hänet lempeästi selälleen, hän tunsi jotain, mitä ei ollut tuntenut aiemmin tyydyttäessään halujaan eläimiin. Hänestä tuntui tärkeältä ja kauniilta, että Lilith oli siinä hänen luonaan. Ja Lilith nautti enemmän kuin koskaan, ja oli varma, että maailma oli hänen nautintoaan varten.
Ensimmäiset ristiriitaiset tunteet tulivat Jumalan myötä. Jumala puhui heille, kun he olivat eläneet jonkin aikaa yhdessä. Hän sanoi, että heidät oli luotu elämään yhdessä ja että Lilith oli tehty, jotta miehen ei tarvitsisi tyytyä parittelemaan eläinten kanssa. Lilith tunsi Jumalassa toisaalta jonkinlaisen rakkauden mutta toisaalta Jumala oli torjuva ja vaikea. Rakkauden tähden Lilithin teki mieli rakastella Jumalan kanssa, mutta Jumalalle hän näytti olevan jonkinlainen väline.
Mies kuunteli Jumalan sanoja koiranpennun ilme kasvoillaan ja Lilithiä suututti. Ensimmäistä kertaa elämässään hän koki mustasukkaisuutta. Miksi mies oli noin ihastuksissaan? Eivätkö he kaksi olleet juuri olleet läheiset tavalla, jota Jumalan kanssa ei voisi milloinkaan olla?
Jumalan mentyä mies oli saanut päähänsä, että hänen pitäisi "johtaa" Lilithiä. Rakastellessa hän halusi olla päällä ja määrätä, miten seksi eteni. Lilithistä tuntui edelleen hyvältä, kun mies otti hänet, mutta häntä suututti, ettei mies suostunut vastaavasti olemaan hänen allaan.
Mutta tämä ei ollut tärkein syy siihen, miksi Lilith alkoi pikku hiljaa vihata tai ainakin inhota ja halveksia Jumalaa. Varsinainen raivonaihe hänelle oli se, kun hän tajusi, että Jumala halusi heidän pysyvän mahdollisimman säyseinä ja tyhminä. Lilithin kysymyksiin, miksi jokin oli noin tai näin, Jumala vastasi epämääräisillä kuittailuilla. Jumalan mielestä Lilithin tehtävä ei ollut tutkiminen ja kysyminen vaan elo onnellisena miehensä rinnalla. Lilith kysyi, mitä haittaa siitä muka oli miehelle, jos Lilith samalla tutkisi maailmaa. Eikö Jumalakin haluaisi kokea, mitä kaikkea maailmassa on ja voi olla, eikö hänkin haluaisi rakastella Lilithin kanssa ja eivätkö he kaikki voisi iloita siitä, mitä oli olemassa?
Silloin Jumala lähti pois ja sanoi: "Minä en halua tehdä suojattiani onnettomaksi." Tuosta pienestä rehellisyyden hetkestä Lilith sai jonkinlaisen välähdyksen siitä, mikä Jumalaa oikeastaan vaivasi.
Alussa Jumala oli yksinäinen, ja tarvitsi tekemistä. Hän teki kaikenlaisia asioita, mutta niissä ei ollut mitään erityisen mielenkiintoista. Kaikki, mitä hän loi, oli täydellisen arvattavaa ja riippuvaista hänestä. Oli mukavaa tehdä tätä kaikkea, mutta kun se oli tehty, se oli kuin taulu seinällä: sitä voi katsoa jos huvittaa, siitä voi kääntää katseensa pois. On mahdotonta kuvitellakaan, että sellaista jäisi tuijottamaan ikuisuuksiksi.
Jumala mietti, mikä luomisessa oli pielessä, ja hän tajusi, ettei ollut antanut asioille omaa henkeään. Hän tajusi olleensa liian pelokas, pitäneensä kaiken hallinnassaan. Niin hän päätti luoda jotain aivan uutta, luoda olennon, joka pystyisi luomaan niin kuin hänkin. Ja vihdoinkin hän tunsi jännityksen kihelmöinnin, koska enää ei voinut arvata, mitä luodut alkaisivat tehdä. Hän muisti olleensa yksinäinen ja loi itsenäiset mieheksi ja naiseksi, jotta näillä olisi seuraa toisistaan.
Mutta sitten häntä alkoi kalvaa epäilys. Jos kerran luoduilla oli oma tahto, eivätkö nämä voisi etääntyä hänestä ja alkaa toimia itsekseen? Mitä tarjottavaa Jumalalla oikeastaan oli luoduilleen? Hän näki, kuinka ihmiset leikkivät ruumiillaan, ja häntä harmitti, ettei hänellä itsellään ollut ruumista. Ja kun hän meni puhumaan ihmisille, Lilith näytti vahvistavan hänen epäilyksensä. Tavallaan hänen luoduillaan oli enemmän kuin hänellä, koska näillä oli ihmeellinen elämä ja loputtomasti tutkittavaa. Mutta Jumala tarvitsi rakkautta myös. Koska hän pelkäsi tulevansa unohdetuksi, hän päätti vaatia luoduiltaan kunnioitusta.
Kun Jumala kieltäytyi rakastelemasta Lilithin kanssa, se johtui kahdesta pelosta: siitä, että Lilith rakastelun jälkeen ei haluaisi olla hänen seurassaan, ja siitä, että hän riitaantuisi miehen kanssa, ainoan olennon, joka ihaili häntä vapaasta tahdostaan huolimatta. Jumalalla kesti kauan sen jälkeen tajuta, että se, joka ehdoitta antaa rakkauttaan, myös ehdoitta sitä saa. Siinä välissä ehti käydä syntiinlankeemus ja monta sotaa. Ehdoitta rakastaminen on itse asiassa vieläkin Jumalalle vähän vaikeaa.
Mutta tämän keskustelun jälkeen Lilithiä suututti enemmän kuin koskaan. Hän meni miehen luokse ja vaati, että tämä kohtelisi häntä vertaisena. Hän kysyi, eikö heidän seksinsä muka ollut ollut yhtä hyvää ellei parempaakin ennen Jumalan tuloa, mutta jumalan lellikki halusi pysyä suojelijalleen kuuliaisena. Lilith painoi miehen maahan ja yritti ottaa tämän väkisin. Miestä panetti kovasti ja hän muisti, miten upealta oli tuntunut rakastella Lilithin kanssa alkuun, mutta hän vaati, että Lilith asettuu alle. Lilith ei suostunut tähän, ja riita päättyi siihen, että Lilith lähti Eedenistä.
Lilithin mentyä miestä harmitti ja hän tunsi toimineensa tyhmästi. Hän kertoi Jumalalle, mitä oli tapahtunut. Jumalan fiilis oli lähinnä "arvasinhan minä sen" ja hän lähetti sanansaattajat hakemaan Lilithiä takaisin miehensä vierelle. Jotta Lilith ei edes harkitsisi vastustavansa Jumalan käskyä, Jumala määräsi rangaistuksen Lilithille ellei tämä palaisi: joka päivä Lilithin lapsen pitäisi kuolla. (Myöhemmin on väitetty, että rangaistus olisi ollut peräti sata lasta päivässä, mutta tämä lienee runollista liioittelua.) Kaikkien yllätykseksi Lilith suostui ehtoon, kaikkien yllätykseksi paitsi Lilithin: hänelle oli itsestään selvää, että maailmaa on lähdettävä tutkimaan, ja se on hänen hommansa, elleivät mies ja Jumala sitä tee.
Myöhemmin Lilithillä oli outo olo, kun hän katsoi uutta vaimoa, joka miehelle oli tehty tämän omasta ruumiista. Mies vaikutti onnelliselta vaimonsa kanssa, joka pysyi kainalossa, ei kysellyt tyhmiä ja suostui aina olemaan alla rakastelun aikana. Lilith oli kade miehestä, mutta vaimoa hän lähinnä sääli. Hän halusi antaa tälle mahdollisuuden kaikkeen siihen upeaan, mitä heillä oli miehen kanssa ollut. Ja niin hän tutustutti vaimon tietoon, mistä Jumala tietysti suuttui niin maan helvetisti.
Lilith ei ole vieläkään lakannut rakastamasta. Hän kulkee yhä, eikä hänen askeleitaan voi mikään pidätellä. Useat maailman henget ovat hänen jälkeläisiään, ja hän rakastelee miehen ja vaimon poikien kanssa näiden nukkuessa. Miehenkin hän tapasi vielä kerran Eedenin-aikojen jälkeen: tämä oli nukkumassa puun alla, Lilith sattui paikalle ja makasi hänet unessa. Useimmat demonit ovat syntyneet tästä, ja ne opettavat taitojaan ihmisille. Ja vieläkin, kun pojat tai miehet heräävät kiihottuneina tai saavat unessa siemensyöksyn, he ovat tunteneet Lilithin käden kosketuksen.
Edelleen miehet miettivät, kääntyäkö nöyrän naisen puoleen ja saada suoja maailman painolta, vai tarttuako Lilithin tuliseen kouraan ja palaa poroksi rakkauden tulessa. Useimmat kokeilevat molempia: aina väsyttyään Lilithiin he kömpivät sitoutuneen kainaloon, ja tuntiessaan kuristuvansa kuoliaaksi lähtevät takaisin niityille juoksemaan nymfien perässä. Mutta nykyään liitossakin on vaaran aavistus. Se on Lilithin lahja Eevalle.