Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Kaikki kasvatukseen liittyvät sivut.
Minä olen mielestäni saanut vapaan kasvatuksen, mutta en oikein tiedä, mitä se tarkoittaa. Ei näytä tietävän kukaan muukaan. (...)
Vaikka [sääntörakkaus], moraalin korvaaminen säännöillä, saa minulta helposti tuomion siellä, missä sitä esiintyy, en pohjimmiltani usko, että säännöt ja moraali ovat eri asioita. (Itse asiassa moraali on kokonaisuus, jonka muodostavat sääntöjä muistuttavat osat, joille en tunne nimeä. Ehkä niitä pitäisi kutsua moraaliohjeiksi.) Pohjimmiltaan moraali on tietoa siitä, miten tulee toimia, siis eräänlaisia sääntöjä. Mutta tavallisella säännöllä ja kunnollisella moraaliohjeella on aste-ero. (...)
En ole muuten ehkä tullut maininneeksi, mutta vihaan MLL:n (eli Mannerheimin lastensuojeluliiton) kasvatusvalistusmateriaaleja. Vihaan niitä siksi, että ne eivät edes yritä parantaa lasten oloja, vaan toistelevat lastenkasvatuksen ihanteiden tämänhetkistä status quota. (...)
(nettipäiväkirja 28.04.2015) Kun selailee Ylen uutisia, tulee sellainen vaikutelma, että konstruktionismi opetuksessa (ja sen lievempi ellei suorastaan vaihtoehtoinen muoto, [tutkiva oppiminen]) on vihdoinkin lyömässä läpi kouluissa. Ja se on onneksi konkretisoitumassa sitä kautta, mistä se syntyikin, nimittäin ohjelmoinnista: vanhempien ja opettajien sukupolvenvaihdos on ajamassa läpi sen, että [ohjelmointi on perustaito] ja että koulussa on opittava [ohjelmointia lasten ehdoilla]. (...)
(nettipäiväkirja 07.01.2013) Lastenkasvatukseen taitona pätee oikeastaan sama kritiikki kuin minkä Platon kohdisti "politikkaan" tai "puhetaitoon". Mitä on se taito päättää, joka ei itse asiassa ole taitoa siitä, mitä pitäisi saada aikaiseksi? Mikä on se taito kasvattaa, joka ei itse asiassa ole taitoa siitä, mihin lasta kasvatetaan? Kumpi on parempi päättämään tietotekniikkahankinnasta, se, joka ymmärtää hyvin tietotekniikkaa ja hankintoja, vai se, joka ymmärtää hyvin päätöksentekoa? Kumpi on parempi kasvattamaan lasta oikeudenmukaisuuteen, se, joka ymmärtää hyvin lapsia ja sitä, mitä [oikeudenmukaisuus] on, vai se, joka ymmärtää hyvin kasvattamista? (...)
(nettipäiväkirja 23.01.2013) Olen viime aikoina jonkin verran nähnyt kodin ja koulun (tai tarhan) yhteistyötä. Lapseni ovat koulussa siellä täällä, joten saan hiukan tavallista enemmän esimerkkejä kuin vanhemmat keskimäärin. (...)
[atehwa]n viralliset opinnäytetyöt. * http://sange.fi/~atehwa/other/sokla-prosemma.html kasvatustieteen proseminaari * http://members.sange.fi/~atehwa/consistency.pdf filosofian gradu * http://members.sange.fi/~atehwa/theory-induction.pdf filosofian kanditutkielma (...)
Selitä tässä, mitä konstruktiivisen oppimisen aihekirja tarkoittaa. (...)
Olen ollut jo pitkään tyytymätön siihen, miten ihmisten [turvallisuus]käsitykset ovat kehittymässä epäterveeseen suuntaan. Mietin kuitenkin, että ehkä ihmiset tarvitsisivat ohjeistusta sen suhteen, miten vaarallisiin asioihin sitten pitäisi suhtautua, ja sitä varten ajattelin ottaa käyttöön (taas!) yhden uuden termin, joka on ''turvallinen kokeilu''. Turvallinen kokeilu tarkoittaa sitä, että lapset ja aikuiset selvittävät, mitä erilaisissa tilanteissa tapahtuu, mutta mukana on riittävästi erilaisia turvaverkkoja, ettei riskeistä ja vaaroista voi aiheutua merkittävää, pysyvämpää haittaa. (...)
Olen tähän mennessä seurannut vanhempien [turvallisuus]käsityksiä lähinnä huvittuneena tai säälivänä: omituisena sosiaalisena [pelko]na, jossa riskien arvioinnin korvaa yhteisöllinen paine tai (kotona) opittu malli siitä, millaiset asiat pitää kieltää ja millaiset ei. On ymmärrettävää, että ihmiset pelkäävät sallia asioita, jotka yleisen mielipiteen mukaan "pitäisi" kieltää, kuten hankalissa paikoissa kiipeileminen tai kurkun leikkaaminen keittiöveitsellä: jos jotain oikeasti sattuu, vanhempiin kohdistuva tuomio on hyvin rankka. Sen sijaan esimerkiksi omassa pihapiirissä lapsille tarkoitetuilla leikkikaluilla leikittäessä sattuneet vahingot ovat välttämätön paha, josta kukaan ei kuvittelekaan, että se pitäisi jotenkin estää. (Tosin jotkut menevät niin pitkälle, että heidän mielestään lapsi edellyttää jatkuvaa tarkkailua ikään ''x'' asti, jossa ''x'' on joillakuilla jopa 7.) (...)
Tällä sivulla yritän perustella, että on olemassa asioita, joista on ''oikeasti'' haittaa (verrattuna asioihin, joista on haittaa vain jonkun tottumusten vuoksi), ja selittää, mitä nämä asiat ovat. (...)
Mitä useampia sääntöjä tekee, sitä turhempia ne ovat ja sitä vaikeammaksi niitä tulee noudattaa. Tämän näkee eritoten [lapsista]. [Sääntörakkaus] on takuuvarmasti sudenkuoppa. (...)
Tämä koskee [koulu]n pakollisia oppiasteita. Suunnitelmassa on kolme kohtaa: (...)
Yritän tässä listata tämän nettipäiväkirjan sisältöä aihepiireittäin. (...)
Ehkä minun pitäisi aloittaa lopusta: mikä on sukupuolipahan loppu, mikä on se varsinainen "paha", mitä sukupuolissa on? Sukupuolet aiheuttavat joskus tilanteita tai pysyviä asetelmia, jossa ihmisten [vapaus] kärsii. Tätä tapahtuu kahdessa muodossa. Ensinnäkin ihminen voi sukupuolensa tai sukupuolikäsityksensä takia asettaa itselleen sellaisia rajoitteita, jotka rasittavat häntä, kuten kiellon itkeä, haista hielle tai näyttää vartaloaan. Toisekseen ihmiseen voi kohdistua ulkopuolisia rajoitteita hänen sukupuolensa perusteella, esimerkiksi odotuksia kiltteydestä tai siitä, minkä mittainen tukka saa olla. Vapauden rajoittuminen puolestaan saa ihmiset onnettomiksi tavoilla, joita he eivät aina itse huomaa. Osa [rooli]en tuomista rajoituksista on ihmisten avoimesti vihaamia, osa näkyy esimerkiksi siinä, että ihmiset kostavat [nonkonformisti]lle, joka ei asetu samaan muottiin kuin he. (...)
Kaikki kasvatukseen liittyvät sivut. (...)
Nyt, kun hoitaa lapsia kokonaan omin päin ja on epämääräisen tietoinen itseensä kohdistetusta arvioinnista, on alkanut nähdä kaikenlaisissa arkisissa asioissa "isyyden onnistuneita suorituksia". Hyvässä vanhemmuudessahan todistamisen taakka näkyy olevan aina miehillä: äidit ovat hyviä kunnes toisin todistetaan (ja niinpä näitä huonoiksi äideiksi todistettuja kauhistellaankin oikein urakalla), isät kykenemättömiä kunnes toisin todistetaan. Osa tästä ajattelumallista on varmaankin tilastollista totuutta mutta osa puhdasta seurausta siitä, että "hyvää vanhemmuutta" ovat yleensä arvioimassa -- naiset. (...)
Minun näkemykseni [lapsista] (kuten muistakin ihmisistä) on se, että enimmäkseen niiden on syytä antaa tehdä, mitä haluavat, ja kannustaa niitä siinä. Tämä riittää kasvatusperiaatteeksi suurimmassa osassa tapauksia. Poikkeuksia tähän tulee siitä, kun lapsen [oikeus] käy kohtuuttomasti toisen ihmisen oikeuden yli, tai jos lapsen [turvallisuus] on uhattuna tavalla, johon sisältyy selkeä riski pysyvästä vahingoittumisesta. (Ystäväni lisäsi tähän vielä luonnon/ ympäristön kohtuuttoman kuormituksen.) Aikuisen on syytä kyllä pitää lapsestaan huolta vailla vaatimuksia vastapalveluksista, sillä lapsista huolehtiminen ei perustu sopimukseen vaan omaan tahtoon ([vika sopimuksissa]). (...)
Lapset näyttävät usein olevan niin omissa maailmoissaan, että on vaikea uskoa, kuinka teräviä he oikeasti ovat. He eivät aina ymmärrä kaikkea havaitsemaansa ja kuulemaansa, mutta muistavat enemmän kuin kukaan arvaisi. Lapsilla ilmeisesti ei ole vielä kehittynyt käsitystä siitä, mikä on jännää ja mikä ei, joten he tutkivat kaikkea ja omaksuvat kaiken. (...)
(Keskustelutavasta. Enemmän tiedän tietenkin eurooppalaisesta keskustelutavasta.) (...)
(Nämä termit olen repinyt ihka omasta päästä) (...)
Tämänhetkisessä kasvatustieteessä on keskeisenä ongelmana se, että [siirtovaikutus] (transfer) oppimistuloksissa on heikko. Tämä tarkoittaa, että tietoja ei osata soveltaa; ei osata käyttää sen kontekstin ulkopuolella, jossa niiden oppiminen on tapahtunut. (...)
Opettajakoulutus on hankalaa, sillä oikein mikään ei kykene valmistamaan tulevia opettajia varsinaiseen koulumaailmaan. Eri kouluissa on erilainen henki, ja kaikissa kouluissa on paljon ääneensanomattomia totuuksia, jotka oppii pikku hiljaa. Opetussuunnitelmilla ynnä muulla sellaisella (opetustoiminnan eksplikointi ja toimintakertomukset sekä niiden tapaiset prujut) yritetään tuoda teoriaa ja käytäntöä lähemmäksi toisiaan, mutta silti suurimman osan opetuksen sisällöstä muodostaa opettajan tiedostettu tai tiedostamaton perusasenne oppilaita ja opetettavaa ainetta sekä koulutoimintaa kohtaan. (...)
(vuodatus) (...)
[Martta]: Minun mielestäni olisi syytä korostaa vanhemman/aikuisen vastuun ottamista eli ettei liian pienelle lapselle sysätä liikaa vastuuta. Pikku hiljaa vastuun ottamista täytyy toki opettaa lapselle mutta lapsi ei saisi turhaan pelätä mokaamista ja mahdollista rangaistusta jos hän ei onnistu kantamaan vastuutaan. (...)
Minun mielestäni kasvattaminen edellyttää mielekästä kanssakäyntiä lasten kanssa. On hyvin tärkeää, minkälainen vuorovaikutussuhde vanhemmilla ja lapsilla on. Teen niistä tähän listantapaisen, edullisimmasta hankalimpaan: (...)