(toiminnot)

hwechtla-tl: Ulkoisten palveluiden ongelmia

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Nykyään ei ole oikeastaan mitään järkeä perustaa jokaista uutta talletusaluetta, uutta sivustoa ja uutta palvelua jollekin sitä varten varatulle toteutusalustalle - puhumattakaan siitä, että hankkisi itse palvelimen, asentaisi siihen käyttöjärjestelmän ja palvelinohjelmistot, ja pitäisi sitä itse yllä. Miksi siinä ei ole mitään järkeä? Koska ilmaiset palvelut verkossa (Google pages, http://ietherpad.com/ ja Gmail, vain muutamia mainitakseni) ovat paremmin ylläpidettyjä, tarjoavat enemmän resursseja (esim. talletustilaa), pystyvät tukemaan useampia käyttöliittymiä ja toimivat vakaammin kuin itse ylläpidetyt ratkaisut.

On kuitenkin monta hyvää syytä, miksi valta päättää omista palveluista pitää pitää omissa hyppysissä. Sillä vaikka netin palveluista saa hyvää palvelua (ainakin keskimäärin), hallinnollisessa mielessä olet näille palveluille asiakas, eikä asiakassopimuksessasi ole paljon kehumista. Ulkoisilla palveluntarjoajilla (varsinkin ilmaisilla) on tyypillisesti oikeus:

Kaikkien näiden ongelmien havaitsemisessa kestää aikaa. Yleensä, kun aloitat jonkin palvelun käytön, sinulla ei ole mitään tärkeää siellä eikä siksi syytä olla huolissasi. Ajan mittaan palvelun käyttö saattaa kasvaa - sillä saattaa alkaa olla tietohallinnollista tai sosiaalista merkitystä - ja palvelun jatkuminen tulee yhä tärkeämmäksi. Loppujen lopuksi olet tilanteessa, jossa et itse hallitse tärkeää kommunikaatiovälinettäsi tai tietovarantoasi.

Ensimmäinen esimerkki. Messenger pitää tietokantaa siitä, kenen kanssa olet puhunut. Se tulkitsee nämä ihmiset "tutuiksesi". Ei vaikuta pahalta, niin kauan kuin tietoa ei käytetä mihinkään. Mutta yhtäkkiä Microsoft tekee päätöksen näyttää kaikille tutuillesi kaikki muut tuttusi. Yhtäkkiä Messenger-puhelu tai -chat ei olekaan enää yksityisasia, vaan julistus kaikille tutuillesi, että haluat puhua jonkun tietyn ihmisen kanssa.

Toinen esimerkki. Alat julkaista kuviasi jossain kuvapalvelussa. Lähetät sinne kuvia, koska ne ovat paremmassa tallessa ja paremmin saatavilla. Yhtäkkiä käyttöehdot muuttuvat (tai toiminnallisuus muuttuu) niin, ettei kuvia enää saa ladatuksi sieltä omalle koneelle kuin yksi kerrallaan ja silloinkin hankalasti. Miten nyt varmistat, että kuvat vielä pysyvät sinulla, jos palvelu lopetetaan tai muuttuu maksulliseksi?

Kolmas esimerkki. Alat kirjoittaa blogia jollain blogipalvelulla. Yhtäkkiä blogipalvelu päättää, että sisäänkirjautuminen tehdäänkin jollain ihmeellisellä Flash-kikkareella, joka ei toimi käyttöjärjestelmällesi tarjolla olevassa Flashissa ollenkaan. Lakkaatko päivittämästä blogiasi? Miten voit siirtää sen toiseen paikkaan?

Miten voi ratkaista nämä ongelmat, jotka aiheutuvat siitä, että käyttäjät ovat yhtäällä mutta valta toisaalla? Vastaus on perinteinen: käyttäjäomisteinen infrastruktuuri. Ihmisten on tuotettava tarvitsemansa palvelut itse omistamillaan yhteisöillä, joita hallinnoidaan demokraattisesti tai vähintään jollain jäsenten kesken tasa-arvoisella menetelmällä. Tyypillisimpiä tällaisia yhteisöjä ovat osuuskunta ja yhdistys.

RMS on puhunut viime aikoina samasta asiasta: http://www.guardian.co.uk/technology/blog/2010/dec/14/chrome-os-richard-stallman-warning


kategoria: politiikka kategoria: työkalut


kommentoi (viimeksi muutettu 08.01.2013 14:53)