[...]
Junassa minua vastapäätä istuivat isä ja tytär, joista isä käytti läppäriä koko matkan ja tytär oikeasti lähinnä istui paikallaan ja tarkkaili ympäristöä, ihailtavan kärsivällisesti n. 9-vuotiaaksi. Annoin tytölle konferenssitaskun (sellaisen vaatteisiin kiinnitettävän nimilapputaskun), jossa oli lappu: "hei, olen hyvällä päällä". Lapun voi onneksi vaihtaa, jos ei olekaan.
[...]