hwechtla-tl:
Nettipäiväkirja 22.10.2015
Kiinnostuin, missä Java-kehitys nykyään menee. Javahan on minusta jo
pitkään ollut kieli, jolla ei ole omaa ekologista lokeroa: se ei ole
"paras ratkaisu" oikeastaan mihinkään. Mutta tiedän, että Java on pikku
hiljaa muuttunut C++:n korvaajasta enemmänkin skriptikielten
tehokkaammaksi kilpailijaksi. Suorituskyky tietysti riippuu siitä, mitä
kielellä tehdään; ja muutenkin sen varsinainen mittaaminen tuottaa aika
usein yllätyksiä: http://benchmarksgame.alioth.debian.org/u64q/scala.html
Nojuu, löysin juuri sellaisen artikkelin, mitä toivoin:
http://blog.paralleluniverse.co/2014/05/01/modern-java/
Huomioita (artikkelin perusteella):
- Java on viimein sanoutumassa irti XML:stä, hyvänä ratkaisuna
oikeastaan mihinkään.
- Nykyään on oikeasti kehittäjiä, joiden mielestä sivujen generointi
tehdään JavaScriptillä selaimessa ja serveriltä vain kysellään
tietoja koneluettavassa muodossa. Taaksepäin yhteensopivuutta,
anyone?
- Java kehitettiin kieleksi, jota pystyy seuraavakin kehittäjä
lukemaan, vaikkei olisi kovin mahtava kehittäjä. Java on menettänyt
tämän piirteen aikoja sitten. Nykyään sitä voi kirjoittaa enemmän
tai vähemmän seksikkäillä tavoilla, joiden ylläpidettävyys riippuu
siitä, mistä kulttuurista seuraava kehittäjä tulee.
- Kaikilla koodinlyhentämistavoilla (lambdat, anonyymit luokat, ...)
höystettynäkin Java on kankea ja vaatii paljon kirjoittamista
skriptikieliin verrattuna.
- Java-työkaluketju on vieläkin jotenkin graafinen ja vaikeasti
skriptattava (mutta siihen saa sen sijaan yleensä hookatuksi Javalla,
vaiva vain on isompi ja kielidependenssi väistämätön).
- Edelleenkin kaikkeen kehitetään erillinen ratkaisu Java-kirjastona
sen sijaan, että Java-kehittäjät käyttäisivät muilla kielillä tehtyjä
komponentteja järkevitse rajapinnoitse (tietokannat ehkä ainoana
poikkeuksena).
- Edelleen on jäljellä yksi keskeinen Javan huonoista puolista:
kukaan ei ole vaivautunut standardoimaan, miten kirjasto tai
sovellus löytää taustajärjestelmästä tarvitsemansa kirjastot ja
varmistuu niiden versioista. Koska ei ole tapaa löytää jo
asennettuja kirjastoja, kaikki sovellukset paketoivat mukaan omansa
(tai käyttävät jonkinlaista automaatti-installeria, joka hakee
halutut kirjastot maven-repositoryista tai jostain).
- Java-kehittäjät tajuavat että rinnakkaiskoodi ja tietorakenteiden
jakaminen on huono yhdistelmä jos sen pystyy välttämään, mutta kieli
on aika naimisissa tuollaisen arkkitehtuurin kanssa.
- Java-maailma menee muun maailman mukana siihen suuntaan, että yksi
webipalvelu === yksi prosessi. Tämä on aika tuhlailevaa, jos on
paljon webipalveluita, joita käytetään harvakseltaan.
- vaikka paketointipuolella Java tekee edelleen kaiken omilla
työkaluillaan, monitorointi- ja tilastointipuolella on lyönyt läpi
ajatus, että pitää käyttää yhteisiä, olemassa olevia työkaluja.
kommentoi
(viimeksi muutettu 22.10.2015 10:05)
