(toiminnot)

hwechtla-tl: Kommentoidaan toisten blogeja

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Vastauksena sivuun http://hardwick.fi/blog/?p=1668

Oon ajatellut samaa asiaa, mutta eri ennustuksella. Sehän, jos tuotanto pienenee (ihmisten jäädessä eläkkeelle) tarjolla olevan rahan pysyessä ennallaan tai jopa lisääntyessä tarkoittaa sitä, että hinnat nousevat. Eläkkeet siis saattavat hyvinkin säilyä, mutta niiden ostovoima pienenee. Ja silloin tietysti myös vielä töissä olevien suhteellinen palkka pienenee.

Ihmeellisimmillään löytyy tilanne, jossa työssäkäyvät ihmiset eivät selviä palkallaan, koska on niin paljon eläkeläisiä ostamassa kilpaa samoja hyödykkeitä. Suoraviivaisin seuraus tälle olisi, että nuoret alkaisivat suojata omaa talouttaan vanhusten taloudelta esim. rajaamalla kaupallisen kulutuksensa pieneksi ja tekemällä suuremman osan palveluistaan itse, vastavuoroisesti tai yhdessä.


Vastauksena sivuun http://www.taivaansusi.net/archive/leb09.html

Kerrankin joku fiksu, joka osaa puolustaa protektionistista politiikkaa ja rajojen sulkemista. Hän ei tosin mielestäni ole oikeassa... Sitä arvoa, "vanhaa Eurooppaa", jonka hän haluaa säästää, ei ole ollut olemassa pitkään aikaan: ei vain väestön rakenne, vaan nuorten eurooppalaisten asenteiden ja ihanteiden muutos on hävittänyt vanhan Euroopan. Pitäisi paremmin miettiä, mitä oikein haluamme säilyttää: ahkeruuden, sivistyksen, innovatiivisuuden? Eurooppa on jo pitkään tullut toimeen olemalla tekemisissä muiden kanssa, joskus imperialistisena asioihin sekaantujana, joskus janoisena ihannoijana -- ja yleensä molempia yhtaikaa... on siis turhaa hurskastelua väittää, että "avoimuuden politiikka" olisi jotenkin 70-luvun tuotosta. Ja todella yksinkertaistettua väittää, että eurooppalaisten talousvaikutteiden vieminen muuhun maailmaan on samaa politiikkaa kuin muun maailman kulttuurivaikutteiden tuominen Eurooppaan.

En oikeastaan ymmärrä, mitä Euroopan sulkemisella yritetään saada aikaan. Maailmansotia edeltävässä Euroopassa maahanmuutto oli perin helppoa ja yksinkertaista; maahanmuutto ei ollut vanhan Euroopan uhka vaan elinehto, kulttuurillisessa mielessä... ajat muuttuvat, ja nykyään maailmaa repivät valtavat muuttovirrat, joita pidetään kurissa joskus asein, joskus poliittisin pakottein. Silti Euroopan sulkeminen vain tappaa Euroopan sellaisena, kuin se on ollut uuden ajan alusta.

Mitä muuta vaihtoehtoa siis on todella olemassa, kuin muuttaa maahanmuuttajat "meiksi"? Monen polven Eurooppalaiset, vanha "me", on jo vaikeuksissa elämänhalunsa kanssa... Suomessa Somaliasta tulleet maahanmuuttajat pitävät Suomen lippua korkeammalla kuin syntysuomalaiset! Oikeasti muslimivähemmistö on jo tärkeä osa Eurooppaa, eikä voi väittää, että Eurooppa olisi hyötynyt tästä vähemmistöstään yhtään sen vähempää kuin aiemmistakaan. Joka tapauksessa näiden ihmisten integroiminen eurooppalaiseen yhteisöön ja elämäntapaan on valtava työ, joka epäonnistuessaan tuottaa sukupolvia kestävän kaunan saman alueen väestöryhmien välille, niin kuin romanien tapauksessa on käynyt.

Työ pitäisi aloittaa siitä, että pohditaan, mitä se eurooppalaisuus on, jonka haluamme säilyvän. Sen säilyttämiseen on monta tapaa, ja tähän mennessä olennaisin tapa on ollut kulttuurimme opettaminen muille.


In reply to http://www.livejournal.com/users/bramcohen/17319.html :

I think it would need some elaboration to claim that Codeville has the best merging around. From what I gather in (http://lists.zooko.com/pipermail/revctrl/2005-May/000005.html), it still seems to me to be reconstructing patch relations instead of dealing with patches and their relations explicitly. How come is that better than Darcs' merging?


In reply to http://rover.cs.northwestern.edu/~surana/blog/past/2003_02.html#000076 :

First, about the research. I've read it too; it's written a little bit oddly: the last part provides the best proof that their theory is true. (The theory, by the way, is so simple that it is a little bit silly to go to such heights to prove it: in effect, it says that people who are inept at some specific task/skill are also inept in assessing their own ability.) It is the test where people are shown each other's answers where it most clearly shows how assessing the work of other people helps the self-assessment of the skilled but not of the unskilled.

The first part, however, in which they read the self-assessment abilities of unskilled people to be worse than those of skilled people, is gibberish: at least to me, the results (second-best quartile getting best self-assessment ratings) just show that without something to compare themselves to, people consistently assess themselves as more skilled than 60%--70% of the population; for the second-best quartile, that just happens to be true.

By the way, I found it very funny that you should use the terms "bad" and "not bad"; to me, they sound like they carry moral value.

As for the good-programmer test, I think that being able to _accomplish_ some specific programming task is IMO not a very good measure of programming skill. More important than whether the person is able to conjure something up that kind of meets the specification (and your specification already has an implementation detail), is just how the person goes about programming. If you look at what she is doing, you can easily see how she structures a problem in her head; and quite simple programming tasks, like parsing a list of words from a string, is already enough for evaluation like this.


kommentoi (viimeksi muutettu 28.09.2010 10:23)