(toiminnot)

hwechtla-tl: Kokoomus

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Olen tavannut monia kokoomuspuolueen kannattajia, mutta täytyy myöntää, että tämän puolueen "oma väki" on jäänyt minulle etäisemmäksi kuin monien muiden. Aika paljon ymmärrystä saa silti kehitellyksi jo minulle tarjolla olleista lähteistä: satunnaisista kontakteista, Maija Dahlgrenin erinomaisista kolumneista, keskustelupalstoilta, ja kaveriltani, joka oli jonkin aikaa kokoomusnuorten poliitikkopreppausryhmässä.

Tapaamissani kokoomuslaisissa on nähtävissä selviä kategorioita sen mukaan, miksi he ovat valinneet puolueekseen juuri kokoomuksen.

Ensimmäinen ja suurin ryhmä ovat ne, jotka ovat yksinkertaisesti perineet puoluekantansa vanhemmiltaan. Itse asiassa he ovat hyvin monessa suhteessa samanlaisia suhteessaan puolueeseensa kuin jotkut ovat suhteessaan uskoonsa: "oma väri" on omaksuttu pienenä; sitä ei ole koskaan kyseenalaistettu; -- tai jos on, varsin pikaisesti -- tuttavapiirissä on paljon ihmisiä, joille joutuisi selittelemään asioita, jos vaihtaisi väriään; aikuisikään varttuessa on kehitetty perustelut sille, miksi lapsena omaksuttu väri on juuri se oikea väri. Kuva oman puolueen toiminnasta on usein hatara tai hyvin ylimalkainen.

Toiseksi suurin ryhmä, jolla on jonkin verran päällekkäisyyttä ensimmäisen ryhmän kanssa, ovat ne, jotka ovat valinneet kokoomuksen puolueekseen inhosta muita puolueita kohtaan. Nämä ihmiset keskustelevat mielellään muiden puolueiden huonoista (ja hyvistä) puolista, mutta heillä on yleensä aika vähän sanottavaa omasta puolueestaan -- itse asiassa heidän käsityksensä kokoomuksesta voivat olla hyvinkin vääristyneitä. Heille tietysti myös vahva ryhmähenki on yleensä tärkeää, ja sitähän taloushenkisten ihmisten joukossa (joita kokoomuksen kannattajista aika suuri osa on) löytyy.

Kolmas, ja minun eniten sympatisoimani ryhmä, ovat tavalliset, rehelliset ja omista asioistaan huolehtivat porvarit, jotka ovat huolissaan elinkeinovapaudestaan "humanististen" puolueiden hallinnassa. Nämä ihmiset haluavat tyypillisesti hyvää ja yksinkertaista elämää, ja he äänestävät kokoomusta, koska se on "porvaripuolue".

Minua huolestuttaa eniten se, että ylipäänsä kokoomuksen avainryhmiä näyttävät olevan ihmiset, joiden etuja kokoomus ei todellisuudessa ainakaan minun mielestäni aja. Kokoomus yleensä mielletään yksityisyrittäjien etuja ajavaksi puolueeksi. Nähdäkseni kokoomus on kuitenkin pitkään ajanut yksinomaan suurten ja vakiintuneiden yritysten etuja, ja näille pienet yritykset ovat lähinnä uhka: potentiaalisia kilpailijoita. Todella, kokoomus on mielestäni lähes kaikilla toimillaan vaikeuttanut ihmisten ryhtymistä yrittäjiksi ja lisännyt työntekijöiden (eli potentiaalisten yrittäjien) riippuvuutta työnantajistaan.

Tässä maassa, jossa pääpuolueet eroavat toisistaan vain vähän, kokoomus on erottunut mielestäni enimmäkseen

  1. satunnaisilla konservatiivisilla kannanotoilla muissa kuin talouteen liittyvissä asioissa
  2. "mieluummin keppiä kuin porkkanaa" -linjan vankkumattomana kannattajana, kun puhe on huonosti toimeen tulevista
  3. puolueena, joka julkisuudessa asti pohtii imagoaan
  4. suuryrittäjien (ja miesvaltaisten ammattien) etuja ajavan uusliberalistisen talouspolitiikan puolestapuhujana (joskin sos.demokraatit ovat tässä kunnostautuneet yhtä lailla)

Ainoa, jonka voin nähdä näistä jotenkin hyödyttävän mitään mainitsemistani kolmesta kokoomuslaistyypistä, on "mieluummin keppiä kuin porkkanaa" -linjan aiheuttama veronmaksun pieneneminen. Mitään rakenteellisia työllisyyttä (tai yrittäjyyttä) parantavia vaikutuksia sillä ei tietenkään ole, pikemminkin päin vastoin.

En kuitenkaan tahtoisi uskoa, että pelkkä halu optimoida omat tulot vaikka sorsittujen päitä tallaten olisi niin monen kokoomuslaisen motiivina. Niinpä en voi nähdä selitykseksi mitään muuta kuin vaihtoehtojen puutteen, puuttuvan mielenkiinnon oman puolueen käytännön toimintaan tai sitten sen, että kokoomuslaiset näkevät omassa puolueessaan jotain, mitä minä en näe.

Jokaisessa puolueessa muuten on hyviä tyyppejä. Erilaiset maailman idealistit eivät suinkaan eristäydy aina omiin puolueisiinsa tarkasteltavaksi, vaan monet käytännölliset, muutoksia haluavat ihmiset menevät mukaan pääpuolueiden toimintaan. Suomessa puolueiden sisäinen politiikka onkin tärkeässä asemassa. Loistavaksi esimerkiksi tästä käy sosiaalidemokraattisen puolueen muutos sosiaalisia parannuksia ajavasta puolueesta epämääräiseksi ja arvoiltaan kovaksi ("realistiseksi") puolueeksi.

Jukka: Panu esittelikin jo kolmesta eri syystä kokoomukseen liittyviä ihmisiä. Haluaisin lisätä vielä yhden. Törmäsin eräissä bileissä henkilöön, joka tunnustautui kokoomuksen jäseneksi. Hän kertoi liittyneensä puolueeseen, koska sitä kautta hän arveli pääsevänsä nopeasti "valtaan", siis jollekin luottamuspaikalle. Hän siis tunnusti suoraan liittyneensä jäseneksi opportunistisin perustein puolueen sisältämän herrahissin takia. "Valta", siis tässä yhteydessä jokin virallinen status, tuntui olevan hälle itseisarvo eikä esimerkiksi väline jonkin tai joidenkin yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseksi. Epäkohdat vaikuttivatkin tälle kokkarille olevan pienempi ongelma kuin oma urakehitys. Sinänsä hän valitsi varmaan ihan osuvan puolueen.

Tälle ryhmälle tyypillistä on, etteivät omat mielipiteet osu yksiin puolueen arvojen kanssa ainakaan kaikilta osin. Näitä ihmisiä löytyy paljon myös demareiden riveistä; siellä herrahissi kuuluu toimivan vielä nopeammin.

No respect, none.

kategoria: politiikka kategoria: kulttuuri


kommentoi (viimeksi muutettu 14.05.2008 13:56)