Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Poststrukturalistit ovat varjostaneet elämääni aika paljon viime aikoina. Olen varma, että tämä käsite tarkoittaa paljon muutakin, mutta tässä tapauksessa tarkoitan poststrukturalismilla ajatusta, jonka mukaan erilaiset sosiaaliset vinoutumat, epäoikeudenmukaisuus jne. johtuvat ihmisten päässä olevista haitallisista jaotteluista / käsitteistä / jäsentelyistä. Olen itsekin välillä käyttänyt tällaisia argumentteja: esimerkiksi hyvä tai paha sekä objektiivisuus ovat saaneet tuomioni tästä syystä.
Poststrukturalismia on erittäin monen tyyppistä riippuen siitä, pidetäänkö pahan alkuna ja juurena tiettyjä sanoja, näiden sanojen viittaamia käsitteitä, vaiko sanojen tietynlaista käyttöä. Muitakin mahdollisuuksia on, sekä paljon erilaisia yhdistelmiä -- ja usein minusta tuntuu, etteivät poststrukturalistit itsekään tiedä, mitä näistä tarkalleen he vastustavat. Ehkä vain kaikkeen liittyy epämääräistä epämiellyttävyyden tunnetta.
Joka tapauksessa nämä muut poststrukturalistit, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, ovat kokeneet ongelmallisiksi seuraavan kaltaisia sanoja: mies, nainen, sukupuoli, seksuaalisuus, homoseksuaalisuus, heteroseksuaalisuus, parisuhde, seurustelu, perhe, kasvatus. On varmaankin helppoa havaita näissä jonkinlainen teema. Itse asiassa poststrukturalismi on käsittääkseni vahvimmillaan erilaisten vähemmistötutkijoiden keskuudessa sekä uuden polven tasa-arvokeskustelussa, nykyaikaisessa feminismissä. Sanankin olen tosiasiassa napannut sieltä: olen nähnyt puhuttavan poststrukturalistisesta feminismin teoriasta -- vastakohtana aikaisemmalle, jossa korostetaan naisten ja miesten erityisluonnetta.
Mutta poststrukturalismilla on tärkeä ongelma. Koska väärät toimintatapamme ja tekomme sen mukaan johtuvat vääristä ajattelutavoistamme ja nämä tavat johtuvat vääristä käsitemalleistamme (tai siitä, ettemme ymmärrä ilmauksiamme Wittgensteinilaisessa mielessä), oikeastaan korkeimmaksi moraaliperiaatteeksemme nousee sen tunnistaminen, millaiset käsitteet ovat haitallisia, mikä käsitteiden käyttö on vaarallista ja mikä vaaratonta, jne. Tätä kutsun käsitteiden demarkaatio-ongelmaksi. Vastaus ongelmaan olisi kriteeri, jolla voisi tunnistaa vaaralliset ja vaarattomat käsitteet tai niiden käytön.
Jos jostakusta tuntuu siltä, että koko poststrukturalistinen teoria on perseestä ja älytön keksintö, kehotan heitä harkitsemaan sille vaihtoehtoja. Jos esimerkiksi mies ja nainen ovat käsitteinä todella oikeutettuja, on kuviteltavissa, että niillä olisi myös jokin järkevä sisältö. Mutta mitä sellaista oikeastaan voi miehistä ja naisista sanoa, mikä todella pitäisi paikkansa (miesten ja naisten ero)? Pitäisikö naisiin kohdistunut halveksunta korjata sillä, että aletaan halveksua miehiäkin? Meillä on oltava jokin päämäärä, jokin tila, johon tasa-arvokeskustelulla pyritään. Poststrukturalisteilla se on tila, jossa mies-nainen-jaotteluun ei kiinnitetä huomiota. Jotkut poststrukturalistit unelmoivat myös siitä, että sitten, kun erottelu on ensin tehty merkityksettömäksi, se voitaisiin myös unohtaa. (Minä en usko tähän, koska käsitteiden puuttuminen kehittää "käsitetyhjiön", joka suorastaan kutsuu luomaan uusia ja epämääräisiä luokituksia tähän määrittelemättömään maailman osaan.)
Ne teistä, jotka tuntevat filosofiaa, saattavat olla tietoisia toisestakin demarkaatio-ongelmasta: tieteen demarkaatio-ongelmasta, eli kriteeristä sille, mikä on (kunnollista) tiedettä ja mikä ei. Nämä kaksi demarkaatio-ongelmaa eivät ole vain pinnallisesti samanlaisia: molemmilla niistä on myös omat ideologiset suuntauksensa, joiden seisominen tai kaatuminen riippuu riittävän hyvän kriteerin keksimisestä. Käsitteiden demarkaatiossa kyseessä on poststrukturalistinen teoria; tieteen demarkaatiossa humanismi, varsinkin sellainen humanismi, joka pyrkii poistamaan uskonnot haitallisina (ja tieteen vastakohtana).
Mutta kuten tieteen demarkaatio-ongelmaankin, käsitteiden demarkaatioon on vaikeaa löytää hyviä kriteereitä. Vastaa siis, rakas lukija, tähän kysymykseen: mikä tekee juuri niistä käsitteistä, jotka pitäisi heittää romukoppaan, sellaisia, että ne pitäisi heittää romukoppaan?
Yksi mahdollinen vastaus: hyödyllinen käsite on tarkka. Sanojen vaikutus kokemusmaailmaan on kartoitettava perustelun saamiseksi.
Muita ehdotuksia on merkinnässä nettipäiväkirja 29.11.2014.