Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Raixe qemin äänteet jakautuvat vokaaleihin ja konsonantteihin. Vokaalit jakautuvat pitkiin ja lyhyisiin sekä välivokaaliin. Konsonantit jakautuvat soinnillisiin ja soinnittomiin sekä suljettuihin. Näistä luokista voi muodostaa seuraavan taulukon.
Vokaalit||
lyhyet||a[a], i[i], u[u], e[e], o[o]||
pitkät||á[a:], í[i:], ú[u:], é[e:], ó[o:]||
välivokaali||y[@]||
Konsonantit||
soinnilliset||b, d, g, j, l, r, v, z||
soinnittomat||p, t, c, q, h, x, f, s||
suljetut||n, m, w||
Näissä soinnittomien ja soinnillisten vastinparit on sijoitettu toisiaan vastaaviin kohtiin listassa. R ääntyy soinnillisena suhuässänä, Z soinnillisena ässänä. Soinnittomat ovat tarkalleen soinnillisten soinnittomia versioita eli Q on soinniton J (saksan ich-äänne), H on soinniton L (esimerkiksi kymrin kielen sanassa llan) X on suhuässä. Äng-äännettä merkitään W:llä.
Ääntö ei ole kovin tarkkaa, kaikkien erilaisten ässien kanssa ei tarvitse tappaa itseään, ja jos soinniton L ei oikein luonnistu, voi H:n ääntää suomalaisittain. Raixen ymmärrettävyys ei riipu tarkasta ääntämisestä.
Pikalinkit: