Sitten asiat oletettavasti eivät toivomillamme tavoilla hirveästi muuttuisi. Tällainen muuttumattomuus on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, eikä kyse ole niinkään siitä, että saadaanko näitä teknologioita kehitettyä kaikki-tai-ei-mitään -tyyppisesti, vaan siitä, mitkä niistä saavutetaan ja missä järjestyksessä. Lisäksi esimerkiksi ihmistä paljon kehittyneempi älykkyys voidaan saavuttaa lukuisia vaihtoehtoisia kehitysreittejä pitkin, ja jos joku reitti osoittautuu toimimattomaksi, niin kokeillaan muita täten lisäten onnistumisen kokonaistodennäköisyyttä.

Jos kuitenkin jostain odottamattomasta syystä yksikään reitti posthumaaneihin mahdollisuuksiin ei toimisi, olisi se transhumanistien mielestä hyvin traagista ja surullista. Emme varmaankaan koskaan saisi maailmaa vapautettua ei-vapaaehtoisesta kuolemasta, kärsimyksestä ja sairauksista, emmekä koskaan kokisi niitä posthumaaneille mahdollisia olemassaolon tapoja ja muotoja, joita emme nyt osaa arvatakaan. Emme koskaan saisi tietää millaista syvää viisautta voisimme saavuttaa elettyämme elinvoimaista ja täysipainoista elämää 150, 400 tai jopa 50000 vuotta.

Nykyinen tieto kuitenkin viittaa siihen, että nämä asiat ovat mahdollisia, joten on toki eettisesti kovin toivottavaa yrittää mahdollistaa posthumaaneja vaihtoehtoja kaikille, jotka ovat niistä kiinnostuneita.