Artikkelit Joomla! - dynaaminen portaali- ja julkaisujärjestelmä http://transhumanismi.org/artikkelit 2012-08-29T09:07:25Z Joomla! 1.5 - Open Source Content Management Transhumanismi on tervettä järkeä (Reason) 2007-04-21T14:21:37Z 2007-04-21T14:21:37Z http://transhumanismi.org/artikkelit/22-suomennetut/91-transhumanismi-on-tervettereason Marko Naumanen vizikahn@gmail.com <p>Sin&auml; p&auml;iv&auml;n&auml;, kun huomaat haluavasi el&auml;&auml; pidemm&auml;n, terveemm&auml;n el&auml;m&auml;n, niin ett&auml; ylim&auml;&auml;r&auml;inen vuosi tai vuosikymmen (tai miksei enemm&auml;n?) olisi mahtava juttu, ajattele transhumanisteja, koska sinusta tuli juuri sellainen. N&auml;it rajoituksen ihmisen olotilassa, ajattelit millaista el&auml;m&auml; olisi ilman tuota rajoitusta ja pidit ajatuksesta.<br /> <br /> Tervetuloa joukkoon!<br /> <br /> Transhumanismi on vain koreileva nimi terveelle j&auml;rjelle. Muutos parempaan on hyv&auml; asia, eik&ouml; niin? Tervett&auml; j&auml;rke&auml;. Sit&auml; me ihmiset teemme satunnaisina, hienompina hetkin&auml;mme - ty&ouml;skentelemme muuttaaksemme asioita paremmiksi. On tervett&auml; j&auml;rke&auml; korjata sato talteen rattailla mieluummin kuin jaloilla ja on tervett&auml; j&auml;rke&auml; korjata Alzheimerin aiheuttama biomolekulaarinen vahinko ennen kuin mieli alkaa m&auml;d&auml;nty&auml;. On j&auml;rkev&auml;&auml; rakentaa t&auml;ydellinen immuunij&auml;rjestelm&auml; nanol&auml;&auml;ketieteellisist&auml; roboteista ja on j&auml;rkev&auml;&auml; kehitt&auml;&auml; regeneratiivinen l&auml;&auml;ketiede loogiseen p&auml;&auml;tepisteeseens&auml;.<br /> <br /> Se vaatii ty&ouml;t&auml;, mutta mit&auml; on ty&ouml; verrattuna k&auml;rsimyksen t&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n maailmaan? N&auml;iden p&auml;&auml;m&auml;&auml;rien valitsematta j&auml;tt&auml;misess&auml; on suunnilleen yht&auml; paljon j&auml;rke&auml; kuin seist&auml; sateessa itse&auml;&auml;n kiusatakseen.<br /> <br /> Uusi teknologia ei voi vapauttaa orjia, poistaa korruptiosta johtuvaa k&ouml;yhyytt&auml;, saada omasta tahdostaan sokeita n&auml;kem&auml;&auml;n tai onnettomia tekem&auml;&auml;n itsest&auml;&auml;n onnellisia vapaasta tahdostaan... mutta se voi poistaa evoluution meille asettamat rajoitukset, ja jonain p&auml;iv&auml;n&auml; se voi antaa meille kaikille paljon, paljon enemm&auml;n tervett&auml; elinaikaa<br />muiden inhimillisten ongelmien kanssa kamppailuun. K&ouml;yhyytt&auml; on hankala poistaa maailmasta, jos olet sairas, heikko ja kuollaksesi ik&auml;&auml;ntynyt. El&auml;m&auml;mme rajoitukset, joita emme voi neuvotella pois puhumalla ja matkustamalla, ovat kaikkein rajoittavimpia, vai mit&auml;?<br /> <br /> Transhumanismi, tervej&auml;rkisyys hienolla nimell&auml;, on yksinkertaista humanismia, joka sek&auml;&auml;n ei ole muuta kuin yksi nimitys terveelle j&auml;rjelle. On pelk&auml;st&auml;&auml;n humaania tehd&auml; ty&ouml;t&auml; antaakseen ihmisille mahdollisuuden el&auml;&auml; ilman k&auml;rsimyst&auml; ja kuolemaa, sill&auml; ilman el&auml;m&auml;&auml; ei ole mit&auml;&auml;n.&nbsp;</p><hr /><p><a href="http://www.fightaging.org/archives/001154.php">Transhumanism is Common Sense</a>, julkaistu alunperin <a href="http://www.fightaging.org/">Fight Aging!</a> -blogissa 16.03.2007. Kirjoittaja on Reason.</p><p>&nbsp;</p> <p>Sin&auml; p&auml;iv&auml;n&auml;, kun huomaat haluavasi el&auml;&auml; pidemm&auml;n, terveemm&auml;n el&auml;m&auml;n, niin ett&auml; ylim&auml;&auml;r&auml;inen vuosi tai vuosikymmen (tai miksei enemm&auml;n?) olisi mahtava juttu, ajattele transhumanisteja, koska sinusta tuli juuri sellainen. N&auml;it rajoituksen ihmisen olotilassa, ajattelit millaista el&auml;m&auml; olisi ilman tuota rajoitusta ja pidit ajatuksesta.<br /> <br /> Tervetuloa joukkoon!<br /> <br /> Transhumanismi on vain koreileva nimi terveelle j&auml;rjelle. Muutos parempaan on hyv&auml; asia, eik&ouml; niin? Tervett&auml; j&auml;rke&auml;. Sit&auml; me ihmiset teemme satunnaisina, hienompina hetkin&auml;mme - ty&ouml;skentelemme muuttaaksemme asioita paremmiksi. On tervett&auml; j&auml;rke&auml; korjata sato talteen rattailla mieluummin kuin jaloilla ja on tervett&auml; j&auml;rke&auml; korjata Alzheimerin aiheuttama biomolekulaarinen vahinko ennen kuin mieli alkaa m&auml;d&auml;nty&auml;. On j&auml;rkev&auml;&auml; rakentaa t&auml;ydellinen immuunij&auml;rjestelm&auml; nanol&auml;&auml;ketieteellisist&auml; roboteista ja on j&auml;rkev&auml;&auml; kehitt&auml;&auml; regeneratiivinen l&auml;&auml;ketiede loogiseen p&auml;&auml;tepisteeseens&auml;.<br /> <br /> Se vaatii ty&ouml;t&auml;, mutta mit&auml; on ty&ouml; verrattuna k&auml;rsimyksen t&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n maailmaan? N&auml;iden p&auml;&auml;m&auml;&auml;rien valitsematta j&auml;tt&auml;misess&auml; on suunnilleen yht&auml; paljon j&auml;rke&auml; kuin seist&auml; sateessa itse&auml;&auml;n kiusatakseen.<br /> <br /> Uusi teknologia ei voi vapauttaa orjia, poistaa korruptiosta johtuvaa k&ouml;yhyytt&auml;, saada omasta tahdostaan sokeita n&auml;kem&auml;&auml;n tai onnettomia tekem&auml;&auml;n itsest&auml;&auml;n onnellisia vapaasta tahdostaan... mutta se voi poistaa evoluution meille asettamat rajoitukset, ja jonain p&auml;iv&auml;n&auml; se voi antaa meille kaikille paljon, paljon enemm&auml;n tervett&auml; elinaikaa<br />muiden inhimillisten ongelmien kanssa kamppailuun. K&ouml;yhyytt&auml; on hankala poistaa maailmasta, jos olet sairas, heikko ja kuollaksesi ik&auml;&auml;ntynyt. El&auml;m&auml;mme rajoitukset, joita emme voi neuvotella pois puhumalla ja matkustamalla, ovat kaikkein rajoittavimpia, vai mit&auml;?<br /> <br /> Transhumanismi, tervej&auml;rkisyys hienolla nimell&auml;, on yksinkertaista humanismia, joka sek&auml;&auml;n ei ole muuta kuin yksi nimitys terveelle j&auml;rjelle. On pelk&auml;st&auml;&auml;n humaania tehd&auml; ty&ouml;t&auml; antaakseen ihmisille mahdollisuuden el&auml;&auml; ilman k&auml;rsimyst&auml; ja kuolemaa, sill&auml; ilman el&auml;m&auml;&auml; ei ole mit&auml;&auml;n.&nbsp;</p><hr /><p><a href="http://www.fightaging.org/archives/001154.php">Transhumanism is Common Sense</a>, julkaistu alunperin <a href="http://www.fightaging.org/">Fight Aging!</a> -blogissa 16.03.2007. Kirjoittaja on Reason.</p><p>&nbsp;</p> Taru Lohikäärmetyrannista (Nick Bostrom) 2006-08-27T01:16:05Z 2006-08-27T01:16:05Z http://transhumanismi.org/artikkelit/22-suomennetut/81-taru-lohikmetyrannista-nick-bostrom Lasse Simonen lsimonen@iki.fi <div class="breakout"><p>Nick Bostrom<br />Homepage: <a href="http://www.nickbostrom.com/">www.nickbostrom.com</a></p></div><div class="breakout"> </div><p>&copy; Journal of Medical Ethics, 2005, Vol. 31, No. 5, pp 273-277</p><p> Suom. Marko Naumanen</p><p>&nbsp;</p><p> Kauan, kauan sitten planeettaa tyrannisoi valtava lohik&auml;&auml;rme. Lohik&auml;&auml;rme oli suurempi kuin suurin katedraali ja sen nahka oli paksujen, mustien suomujen peitossa. Sen suuret, punaiset silm&auml;t kiiluivat uhkaavina ja sen kauheasta kidasta virtasi lakkaamatta pahalta haisevaa, kellanvihre&auml;&auml; limaa. Sen ihmiskunnalle esitt&auml;m&auml; vaatimus oli vertahyyt&auml;v&auml;: tyydytt&auml;&auml;kseen loputonta n&auml;lk&auml;&auml;ns&auml; se vaati, ett&auml; joka ilta ennen auringonlaskua kymmenen tuhatta miest&auml; ja naista t&auml;ytyi toimittaa sen kodikseen valitseman vuoren juurelle. Joskus lohik&auml;&auml;rme ahmi n&auml;m&auml; onnettomat ihmiset heti; joskus se vangitsi heid&auml;t vuoreensa, miss&auml; he kuihtuivat kuihtumistaan kuukausien tai jopa vuosien ajan, kunnes tulivat lopulta sy&ouml;dyiksi.</p><p> Lohik&auml;&auml;rmeen aiheuttaman kurjuuden m&auml;&auml;r&auml; oli mittaamaton. Jokaista kymment&auml;tuhatta sy&ouml;ty&auml; ihmist&auml; kohden oli &auml;itej&auml;, isi&auml;, vaimoja, aviomiehi&auml;, lapsia ja yst&auml;vi&auml;, jotka j&auml;iv&auml;t suremaan pois menneit&auml; rakkaitaan.</p><p> Jotkut ihmiset yrittiv&auml;t taistella lohik&auml;&auml;rmett&auml; vastaan, mutta oli vaikea sanoa, oliko se rohkeutta vai typeryytt&auml;. Papit ja velhot kirosivat ja manasivat sit&auml; turhaan. Soturit hy&ouml;kk&auml;siv&auml;t rohkeutta uhkuen sit&auml; vastaan varustautuneina voimakkaimmilla aseilla joita sep&auml;t osasivat takoa, mutta kaatuivat avuttomina sen tuliseen henk&auml;ykseen ennen kuin ehtiv&auml;t edes tarpeeksi l&auml;helle iske&auml;kseen. Kemistit keittiv&auml;t myrkyllisi&auml; juomia ja narrasivat lohik&auml;&auml;rmeen nielem&auml;&auml;n niit&auml;, mutta lohik&auml;&auml;rmeen n&auml;lk&auml; n&auml;ytti vain yltyv&auml;n myrkyist&auml;. Lohik&auml;&auml;rmeen kynnet, leuat ja tulisuihkut olivat niin tehokkaita, sen musta nahka niin l&auml;vist&auml;m&auml;t&ouml;n, sen koko olemus niin vankka, ett&auml; se n&auml;ytti olevan t&auml;ysin voittamaton.</p><p> N&auml;hdess&auml;&auml;n, ett&auml; lohik&auml;&auml;rmeen voittaminen oli mahdotonta, ihmisill&auml; ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin totella sen k&auml;skyj&auml; ja maksaa sen kammottava vero. Uhrattaviksi valittiin valtakunnan vanhimmat ihmiset. Vaikka vanhukset olivat yht&auml; elinvoimaisia ja terveit&auml; kuin nuoret, ja usein my&ouml;s viisaampia, ajateltiin heid&auml;n jo nauttineen el&auml;m&auml;st&auml; edes muutamia vuosikymmeni&auml;. Rikkaat saattoivat v&auml;ltell&auml; l&auml;ht&ouml;&auml;&auml;n jonkin aikaa lahjomalla painostusryhmi&auml;, jotka tulivat noutamaan heit&auml;, mutta valtakunnan perustuslain mukaan jokaisen, jopa kuninkaan, oli l&auml;hdett&auml;v&auml; vuorollaan.</p><p> Hengenmiehet yrittiv&auml;t lohduttaa lohik&auml;&auml;rmeen kitaa pelk&auml;&auml;vi&auml; ihmisi&auml; (siis melkein kaikkia, vaikka monet eiv&auml;t sit&auml; julkisesti my&ouml;nt&auml;neetk&auml;&auml;n) lupauksilla kuolemanj&auml;lkeisest&auml; el&auml;m&auml;st&auml;, joka olisi vapaa lohik&auml;&auml;rmeen vallasta. Toiset puhujat v&auml;ittiv&auml;t, ett&auml; lohik&auml;&auml;rmeell&auml; on paikkansa luonnon j&auml;rjestyksess&auml; ja moraalinen oikeus tulla sy&ouml;tetyksi. He jopa sanoivat, ett&auml; osa ihmisen&auml; olemisen tarkoitusta on joutua lohik&auml;&auml;rmeen vatsaan. Toiset taas sanoivat, ett&auml; lohik&auml;&auml;rme on hyv&auml;ksi ihmiskunnalle, koska se pit&auml;&auml; ihmisten lukum&auml;&auml;r&auml;n aisoissa. Ei ole tiedossa, kuinka paljon n&auml;m&auml; v&auml;itteet lopulta lohduttivat murheellisia. Useimmat ihmiset yrittiv&auml;t vain olla ajattelematta sit&auml; synkk&auml;&auml; loppua, joka heit&auml; odotti.</p><p> Ep&auml;toivoinen tilanne jatkui useiden vuosisatojen ajan. Kukaan ei en&auml;&auml; pit&auml;nyt lukua kuolleiden m&auml;&auml;r&auml;st&auml;, eik&auml; my&ouml;sk&auml;&auml;n omaisten vuodattamien kyynelten m&auml;&auml;r&auml;st&auml;. Lohik&auml;&auml;rmeeseen oli sopeuduttu ja siit&auml; oli tullut yksi el&auml;m&auml;n tosiasioista. Vastarinnan hy&ouml;dytt&ouml;myys oli k&auml;ynyt itsest&auml;&auml;nselv&auml;ksi ja lohik&auml;&auml;rmeen tuhoamisyritykset olivat vaihtuneet sen lepyttelyksi. Vaikka lohik&auml;&auml;rme edelleen silloin t&auml;ll&ouml;in hy&ouml;kk&auml;si kaupunkeihin, oli huomattu, ett&auml; ajoittainen ihmisten l&auml;hett&auml;minen vuorelle sai sen pysym&auml;&auml;n paikoillaan.</p><p> Kun k&auml;vi selv&auml;ksi, ett&auml; jokaisen kohtalona oli joutua lohik&auml;&auml;rmeen ateriaksi, ihmiset alkoivat hankkia lapsia aikaisemmin ja useammin. Ei ollut lainkaan ep&auml;tavallista tyt&ouml;lle tulla raskaaksi ennen kuudettatoista syntym&auml;p&auml;iv&auml;&auml;ns&auml;. Pariskunnat tekiv&auml;t usein tusinan verran lapsia. N&auml;in ihmisten m&auml;&auml;r&auml;&auml; estettiin kutistumasta ja lohik&auml;&auml;rme pysyi jatkuvasti kyll&auml;isen&auml;.</p><p> Vuosisatojen aikana hyvin sy&ouml;tetty lohik&auml;&auml;rme kuitenkin kasvoi kasvamistaan. Siit&auml; oli tullut l&auml;hes yht&auml; suuri kuin vuoresta, jolla se eleli. Ja sen ruokahalu oli my&ouml;s kasvanut samalla mitalla. Kymmenentuhatta ihmist&auml; ei en&auml;&auml; riitt&auml;nyt t&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n sen valtavaa mahaa. Nyt se vaati jo kahdeksaakymment&auml; tuhatta ihmist&auml; toimitettavaksi vuorelle, joka ilta ennen auringonlaskua.</p><p> Kuninkaan mielt&auml; ei huolettanut niink&auml;&auml;n kuolleiden m&auml;&auml;r&auml;. H&auml;n oli huolissaan j&auml;rjestelyist&auml;, joita tarvittiin ker&auml;&auml;m&auml;&auml;n ja kuljettamaan tarvittava m&auml;&auml;r&auml; ihmisi&auml; vuorelle joka ilta. Se ei ollut mik&auml;&auml;n helppo teht&auml;v&auml;.</p><p> Nopeuttaakseen kuljetuksia kuningas rakennutti rautatien: kiilt&auml;v&auml;n ter&auml;spolun, joka johti lohik&auml;&auml;rmeen pes&auml;lle. Kahdenkymmenen minuutin v&auml;lein juna pys&auml;htyi vuoren juurella olevaan terminaaliin t&auml;ynn&auml; ihmisi&auml; ja palasi takaisin kaupunkiin tyhj&auml;n&auml;. Kuunkirkkaina &ouml;in&auml; junien matkustajat olisivat voineet n&auml;hd&auml; (jos junassa olisi ollut ikkunoita, joista ty&ouml;nt&auml;&auml; p&auml;&auml;ns&auml; ulos) edess&auml;&auml;n kaksi suunnatonta silhuettia, vuoren ja lohik&auml;&auml;rmeen, ja parin punaisena kiiluvia silmi&auml;, kuin kaksi j&auml;ttim&auml;ist&auml; majakkaa, johtamassa heit&auml; h&auml;vitykseen.</p><p> Kuningas palkkasi suuria m&auml;&auml;ri&auml; palvelijoita hoitamaan k&auml;yt&auml;nn&ouml;n asioita. Oli rekister&ouml;iji&auml;, jotka pitiv&auml;t kirjaa siit&auml;, kenen vuoro oli l&auml;hte&auml;. Oli ihmistenker&auml;&auml;ji&auml;, jotka kulkivat erikoisk&auml;rryill&auml; noutamassa ihmisi&auml;; k&auml;rryt kulkivat usein painajaismaisella vauhdilla kuljettaen lastiaan juna-asemalle tai joskus suoraan vuorelle. Oli sihteereit&auml;, jotka hoitivat el&auml;kkeiden maksua perheille, jotka eiv&auml;t pystyneet en&auml;&auml; yll&auml;pit&auml;m&auml;&auml;n itse&auml;&auml;n. Oli lohduttajia, jotka matkasivat tuomittujen kanssa vuorelle, yritt&auml;en helpottaa heid&auml;n tuskaansa v&auml;kijuomilla ja l&auml;&auml;kkeill&auml;.</p><p> Oli my&ouml;s lohik&auml;&auml;rmetutkijoita, dragonologeja, jotka kehittiv&auml;t keinoja muuttaa kuljetusj&auml;rjestelyj&auml; tehokkaammiksi. Jotkut dragonologit tutkivat my&ouml;s lohik&auml;&auml;rmeen fysiologiaa ja k&auml;yt&ouml;st&auml;, ker&auml;ten n&auml;ytteit&auml;: lohik&auml;&auml;rmeen pudottamia suomuja, sen suusta valunutta limaa, pudonneita hampaita sek&auml; sen j&auml;t&ouml;ksi&auml;, jotka olivat t&auml;ynn&auml; ihmisluiden sirpaleita. Kaikki n&auml;ytteet luetteloitiin ja arkistoitiin perusteellisesti. Mit&auml; enemm&auml;n lohik&auml;&auml;rmett&auml; tutkittiin, sit&auml; varmemmaksi k&auml;vi yleinen k&auml;sitys sen voittamattomuudesta. Sen mustat suomut olivat vahvempia kuin mik&auml;&auml;n ihmisen tuntema aine, eik&auml; n&auml;ytt&auml;nyt olevan mit&auml;&auml;n keinoa naarmuttaa sen panssaria.</p><p> Rahoittaakseen ker&auml;ys- ja kuljetustoimintaa kuningas m&auml;&auml;r&auml;si kansalle raskaan verotaakan. Lohik&auml;&auml;rmeeseen liittyv&auml;t kulut, jotka nieliv&auml;t jo seitsem&auml;sosan valtakunnan taloudesta, kasvoivat nopeammin kuin lohik&auml;&auml;rme itse.</p><p> Mutta ihmiskunta on erikoinen laji. Silloin t&auml;ll&ouml;in joku keksii hyv&auml;n idean. Muut kopioivat ideaa, tehden siihen omia parannuksiaan. Ajan kuluessa kehitet&auml;&auml;n monia ihmeellisi&auml; ty&ouml;kaluja ja menetelmi&auml;. Jotkut n&auml;ist&auml; laitteista &ndash; laskimet, l&auml;mp&ouml;mittarit, mikroskoopit, ja lasipullot, joita kemistit k&auml;ytt&auml;v&auml;t nesteiden keitt&auml;miseen ja suodattamiseen &ndash; tekev&auml;t uusien ideoiden luomisen ja kokeilemisen helpommaksi, sek&auml; nopeuttavat ideanluontiprosessia.</p><p> Pikkuhiljaa keksimisen suuri py&ouml;r&auml;, joka oli py&ouml;rinyt l&auml;hes huomaamattoman hitaasti vanhoina aikoina, alkoi ker&auml;t&auml; vauhtia.</p><p> Tiet&auml;j&auml;t ennustivat, ett&auml; tulisi aika jolloin ihminen voisi lent&auml;&auml; teknologian avulla, ja tehd&auml; monia muita h&auml;mm&auml;styvi&auml; asioita. Yksi tiet&auml;jist&auml;, jota pidettiin suuressa arvossa kaltaistensa joukossa, mutta jonka oudot tavat tekiv&auml;t h&auml;nest&auml; yhteis&ouml;n ulkopuolisen erakon, meni jopa niin pitk&auml;lle, ett&auml; ennusti teknologian kehittyv&auml;n lopulta siihen pisteeseen, ett&auml; sen avulla voitaisiin eliminoida lohik&auml;&auml;rmetyranni.</p><p> Kuninkaan oppineet v&auml;h&auml;tteliv&auml;t n&auml;it&auml; ideoita. Heid&auml;n mielest&auml;&auml;n ihmiset olivat liian raskaita lent&auml;m&auml;&auml;n, ja kaiken lis&auml;ksi ihmisilt&auml; puuttuivat h&ouml;yhenet. Mit&auml; tuli ideaan lohik&auml;&auml;rmeen tappamisesta, historiankirjat olivat t&auml;ynn&auml; selostuksia ep&auml;onnistuneista yrityksist&auml;. &rdquo;Tied&auml;mme kaikki, ett&auml; t&auml;ll&auml; miehell&auml; oli joitakin vastuuttomia ideoita,&rdquo; kirjoitti er&auml;s kirjanoppinut muistokirjoitukseensa erakkotiet&auml;j&auml;st&auml;, joka oli my&ouml;s aikanaan viety lohik&auml;&auml;rmeen sy&ouml;t&auml;v&auml;ksi, &rdquo;mutta h&auml;nen kirjoituksensa olivat viihdytt&auml;vi&auml;, ja ehk&auml; meid&auml;n pit&auml;isi olla kiitollisia lohik&auml;&auml;rmeelle siit&auml;, ett&auml; se on mahdollistanut t&auml;m&auml;n mielenkiintoisen lohik&auml;&auml;rmeentappokirjallisuuden lajityypin, joka paljastaa niin paljon kulttuurillisesta angstistamme!&rdquo;</p><p> Samaan aikaan keksimisen py&ouml;r&auml; jatkoi py&ouml;rimist&auml;&auml;n. Muutamia vuosikymmeni&auml; my&ouml;hemmin ihmiset lensiv&auml;t, ja saavuttivat monia muita h&auml;mm&auml;stytt&auml;vi&auml; asioita.</p><p> Kourallinen dragonologeja alkoi puhumaan uudesta hy&ouml;kk&auml;yksest&auml; lohik&auml;&auml;rmetyrannia vastaan. Lohik&auml;&auml;rmeen surmaaminen ei tulisi olemaan helppoa, mutta jos jokin lohik&auml;&auml;rmeen panssaria vahvempi materiaali keksitt&auml;isiin, ja jos t&auml;st&auml; materiaalista voitaisiin valmistaa jonkinlainen ammus, se saattaisi toimia. Aluksi n&auml;iden dragonologien ehdotus hyl&auml;ttiin sill&auml; perusteella, ettei ollut olemassa mit&auml;&auml;n lohik&auml;&auml;rmeen panssaria vahvempaa materiaalia. Mutta monien vuosien ty&ouml;n j&auml;lkeen er&auml;s dragonologeista onnistui osoittamaan, ett&auml; lohik&auml;&auml;rmeen suomut voitaisiin l&auml;vist&auml;&auml; tietyll&auml; komposiittimateriaalilla. Monet skeptiset dragonologit liittyiv&auml;t puoltajien joukkoon. Insin&ouml;&ouml;rit laskivat, ett&auml; materiaalista olisi mahdollista valmistaa suuri ammus ja laukaista se niin suurella voimalla voimalla, ett&auml; se l&auml;vist&auml;isi lohik&auml;&auml;rmeen panssarin. Tarvittavan komposiittim&auml;&auml;r&auml;n valmistaminen tulisi kuitenkin olemaan kallista.</p><p> Joukko arvostettuja dragonologeja ja insin&ouml;&ouml;rej&auml; l&auml;hetti kuninkaalle rahoituspyynn&ouml;n lohik&auml;&auml;rmeentappajan valmistamiseksi. Pyynn&ouml;n l&auml;hett&auml;misen aikaan kuningas oli kuitenkin uppoutunut sotaan tiikeri&auml; vastaan. Tiikeri oli tappanut maanviljelij&auml;n ja kadonnut viidakkoon. Maaseudulla pel&auml;ttiin tiikerin paluuta ja uutta iskua. Kuningas k&auml;ski sotilaidensa piiritt&auml;&auml; viidakon ja raivata tiens&auml; sen l&auml;vitse. Kampanjansa p&auml;&auml;tteeksi kuningas ilmoitti, ett&auml; kaikki 163 tiikeri&auml; viidakosta oli tapettu, joukossa oletettavasti my&ouml;s maanviljelij&auml;n murhannut tiikeri. Sodan melskeess&auml; dragonologien ja insin&ouml;&ouml;rien rahoituspyynt&ouml; oli h&auml;vinnyt ja unohtunut jonnekin.</p><p> L&auml;hetettiin toinen pyynt&ouml;. T&auml;ll&auml; kertaa he saivat kuninkaan sihteerilt&auml; vastauksen, jossa majesteetin kerrottiin ottavan asian harkintaansa, kunhan h&auml;n olisi ensin tarkastanut vuosittaisen lohik&auml;&auml;rmeenhallinnointibudjetin. T&auml;m&auml;n vuoden budjetti oli suurin t&auml;h&auml;n menness&auml; ja siihen kuului uuden rautatien rakentaminen vuorelle. Toinen rata katsottiin tarpeelliseksi, koska yksi rata ei riitt&auml;nyt kasvavalle liikenteelle. Lohik&auml;&auml;rmeen vaatimien uhrien m&auml;&auml;r&auml; oli noussut jo sataantuhanteen, toimitettuna joka ilta vuoren juurelle ennen auringonlaskua. Kun budjetti oli lopulta hyv&auml;ksytty, valtakunnan kaukaisesta kolkasta tuli raportti kyl&auml;st&auml;, jota kalkkarok&auml;&auml;rmeet vaivasivat. Kuninkaan t&auml;ytyi j&auml;rjest&auml;&auml; armeijansa liikekannalle ja ratsastaa kohtaamaan t&auml;m&auml; uusi uhka. Dragonologien pyynt&ouml; arkistoitiin p&ouml;lyiseen kabinettiin linnan kellariin.</p><p> Dragonologit kokoontuivat p&auml;&auml;tt&auml;m&auml;&auml;n mit&auml; he voisivat tehd&auml;. V&auml;ittely oli kiivasta ja jatkui my&ouml;h&auml;&auml;n y&ouml;h&ouml;n. Oli jo melkein aamu, kun he p&auml;&auml;ttiv&auml;t vied&auml; asiansa kansalle. Seuraavien viikkojen ajan he matkasivat ymp&auml;ri maata puhumassa ja luennoimassa ihmisille. He selittiv&auml;t ehdotustaan kaikille, jotka vaivautuivat kuuntelemaan. Aluksi ihmiset olivat ep&auml;ilev&auml;isi&auml;; heille oli opetettu koulussa, ett&auml; lohik&auml;&auml;rme oli voittamaton ja sen vaatimat uhraukset tuli hyv&auml;ksy&auml; el&auml;m&auml;n tosiasioiksi. Mutta kun he kuulivat uudesta komposiittimateriaalista ja ammussuunnitelmista, kiinnostus her&auml;si. Ihmiset ker&auml;&auml;ntyiv&auml;t dragonologien luennoille sankoin joukoin. Aktivistit alkoivat j&auml;rjest&auml;&auml; julkisia tempauksia ehdotuksen tukemiseksi.</p><p> Kun kuningas luki n&auml;ist&auml; kokoontumisista sanomalehdest&auml;, h&auml;n kutsui neuvonantajiaan ja kysyi mit&auml; he ajattelivat asiasta. Neuvonantajat kertoivat kuninkaalle rahoituspyynn&ouml;ist&auml;, mutta sanoivat dragonologien olevan riitapukareita, jotka aiheuttivat julkista h&auml;iri&ouml;t&auml;. J&auml;rjestyksen kannalta olisi parempi, he sanoivat, jos ihmiset hyv&auml;ksyisiv&auml;t lohik&auml;&auml;rmetyrannin vaatimuksen v&auml;ist&auml;m&auml;tt&ouml;myyden. Lohik&auml;&auml;rmeenhallinnointi oli suuri ty&ouml;nantaja, ja paljon ty&ouml;paikkoja menetett&auml;isiin, jos lohik&auml;&auml;rme surmattaisiin. Ei ollut siis tiedossa mit&auml;&auml;n sosiaalista hyv&auml;&auml; lohik&auml;&auml;rmeen surmaamisesta. Ja joka tapauksessa, kuninkaan rahakirstut olivat l&auml;hes tyhjill&auml;&auml;n kahden sodan ja uutta rautatiet&auml; varten varattujen rahojen vuoksi. Kuningas, joka nautti suurta suosiota kansan keskuudessa tuhottuaan kalkkarok&auml;&auml;rmeet, kuunteli neuvonantajiaan, mutta oli silti huolissaan suosionmenetyksest&auml;, mik&auml;li h&auml;n j&auml;tt&auml;isi dragonologien pyynn&ouml;n vaille huomiota. Niinp&auml; h&auml;n p&auml;&auml;tti j&auml;rjest&auml;&auml; avoimen kuulustelun. Johtavat dragonologit, valtakunnan ministerit ja kaikki kiinnostuneet suuren yleis&ouml;n edustajat kutsuttiin.</p><p> Kuulustelu j&auml;rjestettiin vuoden pimeimp&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml;, juuri ennen joululomia, kuninkaanlinnan suurimmassa salissa. Sali oli viimeist&auml; penkki&auml; my&ouml;ten t&auml;ynn&auml; ja loput ihmiset tungeksivat k&auml;yt&auml;vill&auml;. Tunnelma oli s&auml;hk&ouml;istynyt tavalla, jota n&auml;htiin yleens&auml; vain sota-aikojen istunnoissa.</p><p> Kuninkaan toivotettua kaikki osapuolet tervetulleiksi h&auml;n luovutti puheenvuoron johtavalle tieteilij&auml;lle, vakavailmeiselle naiselle, dragonologien pyynn&ouml;n takana. H&auml;n selitti selke&auml;ll&auml; &auml;&auml;nell&auml;, kuinka ehdotettu laite toimisi ja kuinka tarvittava m&auml;&auml;r&auml; komposiittimateriaalia voitaisiin valmistaa. Pyynn&ouml;ss&auml; mainitulla raham&auml;&auml;r&auml;ll&auml; laitteen valmistamiseen kuluisi viidest&auml;toista kahteenkymmeneen vuotta. Suuremmalla rahoituksella laite voitaisiin valmistaa jopa kahdessatoista vuodessa. Ei ollut kuitenkaan absoluuttisen varmaa, ett&auml; laite tulisi toimimaan. Yleis&ouml; seurasi naisen esityst&auml; tiiviisti.</p><p> Seuraavaksi puhui kuninkaan moraalinen p&auml;&auml;neuvonantaja; mies, jonka jyrisev&auml; &auml;&auml;ni t&auml;ytti koko salin:</p><p> &rdquo;My&ouml;nt&auml;k&auml;&auml;mme, ett&auml; t&auml;m&auml; nainen on oikeassa tieteest&auml; ja ett&auml; projekti on tekniikan kannalta mahdollinen, vaikkakin arvelen, ettei sit&auml; ole oikeasti todistettu. H&auml;n haluaa p&auml;&auml;st&auml; eroon lohik&auml;&auml;rmeest&auml;. Oletettavasti h&auml;n ajattelee, ett&auml; h&auml;nell&auml; on oikeus olla tulematta sy&ouml;dyksi lohik&auml;&auml;rmeen toimesta. Kuinka j&auml;&auml;r&auml;p&auml;ist&auml; ja julkeaa! Ihmisel&auml;m&auml;n lopullisuus on siunaukseksi yksil&ouml;lle, tiet&auml;&auml; h&auml;n sit&auml; itse tahi ei. Lohik&auml;&auml;rmeest&auml; eroon p&auml;&auml;seminen, joka saattaa n&auml;ytt&auml;&auml; niin mukavalta ja k&auml;tev&auml;lt&auml;, murentaa ihmisen arvokkuutta. Syventyminen lohik&auml;&auml;rmeen tappamiseen est&auml;&auml; meit&auml; ymm&auml;rt&auml;m&auml;st&auml; t&auml;ydellisemmin niit&auml; luonnollisia pyrkimyksi&auml;, joita kohti el&auml;m&auml;mme osoittaa; el&auml;m&auml;&auml;n hyvin pelk&auml;n elossa pysymisen sijaan. On h&auml;pe&auml;llist&auml; &ndash; kyll&auml;! - h&auml;pe&auml;llist&auml; ihmiselle haluta jatkaa keskinkertaista el&auml;m&auml;&auml;ns&auml; niin pitk&auml;&auml;n kuin mahdollista ja olla miettim&auml;tt&auml; korkeampia kysymyksi&auml;, kuten mihin lyhyen el&auml;m&auml;ns&auml; k&auml;ytt&auml;&auml;. Min&auml; sanon teille, ett&auml; lohik&auml;&auml;rmeen luonto on sy&ouml;d&auml; ihmisi&auml;, ja meid&auml;n lajimme teht&auml;v&auml; on todellisesti ja ylev&auml;sti t&auml;ytetty vain kun tulemme sy&ouml;dyksi sen toimesta...&rdquo;</p><p> Yleis&ouml; kuunteli kunnioittavasti t&auml;t&auml; korulauseiden saarnaa. Lauseet olivat niin taitavia, ett&auml; oli vaikea vastustaa tunnetta, ett&auml; niiden takana piili jotain tavoittamatonta viisautta. Varmasti sanoilla, jotka tulivat noin korkean kuninkaan virkamiehen suusta, t&auml;ytyi olla suunnatonta painoarvoa.</p><p> Seuraavana puhujana jonossa oli tiet&auml;j&auml;, joka oli laajalti tunnettu yst&auml;v&auml;llisyydest&auml;&auml;n, hyv&auml;ntahtoisuudestaan ja omistautumisestaan. Kun h&auml;n astui puhujankorokkeelle, huusi pieni poika yleis&ouml;n joukosta: &rdquo;Lohik&auml;&auml;rme on paha!&rdquo;</p><p> Pojan vanhemmat muuttuivat tulipunaisiksi ja alkoivat hyssytell&auml; ja moittia lasta. Mutta tiet&auml;j&auml; sanoi: &rdquo;Antaa pojan puhua. H&auml;n on luultavasti paljon viisampi kuin minunlaiseni vanha h&ouml;lm&ouml;.&rdquo;</p><p> Aluksi poika oli liian peloissaan ja h&auml;mmentynyt liikkuakseen, mutta kun h&auml;n n&auml;ki tiet&auml;j&auml;n aidosti yst&auml;v&auml;llisen hymyn ja ojennetun k&auml;den, h&auml;n tarttui siihen ja seurasi tiet&auml;j&auml;&auml; korokkeelle. &rdquo;T&auml;ss&auml; meill&auml; on rohkea pieni mies,&rdquo; tiet&auml;j&auml; sanoi. &rdquo;Pelk&auml;&auml;tk&ouml; lohik&auml;&auml;rmett&auml;?&rdquo;</p><p> &rdquo;Haluan mummin takaisin,&rdquo; poika sanoi.</p><p> &rdquo;Veik&ouml; lohik&auml;&auml;rme mummisi pois?&rdquo;</p><p> &rdquo;Kyll&auml;,&rdquo; poika sanoi kyynelehtien. &rdquo;Mummi lupasi opettaa minut leipomaan piparkakkuja jouluksi. H&auml;n sanoi, ett&auml; rakentaisimme piparkakkutalon ja pieni&auml; piparkakkumiehi&auml;, jotka asuisivat siin&auml;. Sitten ne ihmiset valkoisissa vaatteissa tulivat ja veiv&auml;t mummin pois lohik&auml;&auml;rmeen luo... lohik&auml;&auml;rme on paha ja sy&ouml; ihmisi&auml;... haluan mummini takaisin!&rdquo;</p><p> T&auml;ss&auml; vaiheessa poika itki jo niin vuolaasti, ett&auml; tiet&auml;j&auml;n t&auml;ytyi palauttaa h&auml;net takaisin vanhemmilleen.</p><p> Sin&auml; iltana oli muitakin puhujia, mutta pienen lapsen yksinkertainen todistus oli puhkaissut sen retorisen pallon, jota kuninkaan neuvonantajat olivat yritt&auml;neet puhaltaa. Ihmiset olivat siirtyneet lohik&auml;&auml;rmeenvastustajien puolelle, ja illan lopussa jopa kuningas tunnusti heid&auml;n asiansa j&auml;rkevyyden ja humaanisuuden. Loppupuheenvuorossaan h&auml;n sanoi yksinkertaisesti: &rdquo;Tehd&auml;&auml;n se!&rdquo;</p><p> Kun uutiset levisiv&auml;t, ihmiset juhlivat kaduilla. Lohik&auml;&auml;rmeenvastustajien puolesta kampanjoineet nostivat maljan ihmiskunnan tulevaisuudelle.</p><p> Seuraavana aamuna miljardi ihmist&auml; her&auml;si ja ymm&auml;rsi, ett&auml; heid&auml;n vuoronsa menn&auml; lohik&auml;&auml;rmeen kitaan tulisi ennen kuin ammus valmistuisi. K&auml;&auml;nnepiste oli saavutettu. Aikaisemmin lohik&auml;&auml;rmeenvastustajien tukijoukot olivat koostuneet pienest&auml; vision&auml;&auml;rien joukosta, mutta nyt hanke oli ykk&ouml;ssijalla kaikkien ihmisten mieliss&auml;. Abstrakti &rdquo;yleisen mielipiteen&rdquo; k&auml;site sai l&auml;hes konkreettisen muodon. Ammusprojektiin ker&auml;ttiin rahaa valtavilla kokoontumisilla ja kuningasta kannustettiin nostamaan valtiontukea. Kuningas vastasi n&auml;ihin huutoihin. Uudenvuodenpuheessaan h&auml;n ilmoitti, ett&auml; h&auml;n hyv&auml;ksyisi ylim&auml;&auml;r&auml;isen m&auml;&auml;r&auml;rahan siirt&auml;&auml;kseen projektin korkealle rahoitustasolle. Lis&auml;ksi h&auml;n ilmoitti myyv&auml;ns&auml; kes&auml;linnansa ja joitakin maa-alueitaan tehd&auml;kseen henkil&ouml;kohtaisen lahjoituksen. &rdquo;Uskon, ett&auml; valtakuntamme t&auml;ytyy sitoutua p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n saavuttamiseen ennen t&auml;m&auml;n vuosikymmenen loppua, ja vapauttaa maailma lohik&auml;&auml;rmetyrannin muinaisesta piinasta.&rdquo;</p><p> Niin alkoi teknologinen kilpailu aikaa vastaan. Lohik&auml;&auml;rmeen surmaamiseksi tarkoitetun ammuksen konsepti oli yksinkertainen, mutta sen rakentaminen todellisuudessa vaati ratkaisuja tuhansiin pienempiin teknisiin ongelmiin, joista jokainen vaati tusinoittain aikaa vievi&auml; askeleita ja harha-askeleita. Testiammuksia laukaistiin, mutta ne putosivat harmittomina maahan tai lensiv&auml;t v&auml;&auml;r&auml;&auml;n suuntaan. Yhdess&auml; traagisessa onnettomuudessa harhaileva ammus putosi sairaalaan ja tappoi satoja potilaita ja hoitajia. P&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;&auml;n pyrittiin kuitenkin sellaisella vakavuudella, ett&auml; testit jatkuivat samalla, kun ruumiita viel&auml; kaivettiin esiin raunioista.</p><p> L&auml;hes rajoittamattomasta rahoituksesta ja kellon ymp&auml;ri ty&ouml;skentelevist&auml; teknikoista huolimatta kuninkaan asettamaa m&auml;&auml;r&auml;aikaa ei saavutettu. Vuosikymmen p&auml;&auml;ttyi ja lohik&auml;&auml;rme oli edelleen hengiss&auml;. Mutta yritys oli loppusuoralla; prototyyppi oli laukaistu onnistuneesti. Kalliista komposiitista rakennettavan ytimen tuotanto oli aikataulussa ja se valmistuisi suunnitellusti samaan aikaan t&auml;ysin testatun ammuksen kanssa. Laukaisup&auml;iv&auml; oli asetettu seuraavan vuoden uudenvuodenp&auml;iv&auml;lle, tasan kaksitoista vuotta projektin aloittamisesta. Parhaiten myyv&auml; lahja sin&auml; vuonna oli joulukalenteri, joka laski p&auml;ivi&auml; laukaisuun.</p><p> Kuningas oli k&auml;ynyt l&auml;pi henkil&ouml;kohtaisen muodonmuutoksen entiseen turhamaisuuteensa ja ajattelemattomuuteensa verrattuna. H&auml;n vietti laboratorioissa ja tehtailla niin paljon aikaa kuin kykeni, rohkaisten ty&ouml;ntekij&ouml;it&auml; ja ylist&auml;en heid&auml;n uurastustaan. Joskus h&auml;n vietti jopa y&ouml;n meluisessa tehdashallissa, makuupussissa nukkuen. H&auml;n yritti my&ouml;s opiskella ja ymm&auml;rt&auml;&auml; projektin teknisi&auml; yksityiskohtia, mutta pysyi silti l&auml;hinn&auml; moraalisen tuen antajana, eik&auml; sotkeentunut itse suunnitteluun ja rakennukseen.</p><p> Seitsem&auml;n p&auml;iv&auml;&auml; ennen uutta vuotta saapui linnaan nainen, joka oli puhunut projektin puolesta kaksitoista vuotta aiemmin ja toimi nyt sen p&auml;&auml;johtajana. H&auml;n pyysi audienssia kuninkaan kanssa. Kun kuningas sai h&auml;nen viestins&auml;, h&auml;n pyysi anteeksi ulkomaiden edustajilta, joita joutui viihdytt&auml;m&auml;&auml;n vuosittaisella joulup&auml;iv&auml;llisell&auml;, ja kiirehti yksityishuoneeseen tapaamaan tiedenaista. Kuten aina, nainen n&auml;ytti kalpealta ja v&auml;syneelt&auml; pitkien ty&ouml;p&auml;ivien vuoksi. T&auml;n&auml; iltap&auml;iv&auml;n&auml; kuningas saattoi kuitenkin n&auml;hd&auml; pienen pilkahduksen helpotusta ja tyytyv&auml;isyytt&auml; h&auml;nen silmiss&auml;&auml;n.</p><p> H&auml;n kertoi, ett&auml; ammus oli valmiina laukaistavaksi. Ydin oli ladattu ja kaikki oli varmistettu kolmeen kertaan. Tarvittiin vain laukaisuk&auml;sky kuninkaalta. Kuningas vajosi nojatuoliin ja sulki silm&auml;ns&auml;. H&auml;n ajatteli ankarasti. Laukaisemalla ammuksen t&auml;n&auml; iltana, viikkoa aikaisemmin, seitsem&auml;nsataa tuhatta ihmist&auml; pelastuisi. Mutta jos jotain menisi pieleen, jos se lent&auml;isi ohi ja osuisikin vuoreen, se olisi katastrofi. Uusi ydin t&auml;ytyisi rakentaa alusta asti ja siihen kuluisi aikaa nelj&auml; vuotta. H&auml;n istui hiljaa l&auml;hes tunnin. Juuri kun tiedenainen oli varma, ett&auml; kuningas oli vajonnut uneen, monarkki avasi silm&auml;ns&auml; ja sanoi vakaalla &auml;&auml;nell&auml;: &rdquo;Ei. Tahdon sinun menev&auml;n takaisin laboratorioon. Haluan, ett&auml; tarkistat ja tuplatarkistat kaiken uudelleen.&rdquo; Tiedenainen huokaisi, mutta ny&ouml;kk&auml;si ja l&auml;hti.</p><p> Vuoden viimeinen p&auml;iv&auml; oli kylm&auml; ja pilvinen, mutta tuulta ei ollut, mik&auml; tarkoitti hyvi&auml; laukaisuolosuhteita. Aurinko laski. Teknikot hy&ouml;riv&auml;t ymp&auml;riins&auml; tehden viimeisi&auml; s&auml;&auml;t&ouml;j&auml; ja tarkistuksia. Kuningas ja h&auml;nen l&auml;himm&auml;t neuvonantajansa seurasivat laukaisualustaa kauempana olevalta tasanteelta. Viel&auml;kin kauemmaksi, aidan taakse, oli ker&auml;&auml;ntynyt suuri joukko yleis&ouml;&auml; todistamaan t&auml;t&auml; historiallista tapahtumaa. Suuri kello laski aikaa H-hetkeen; viisikymment&auml; minuuttia j&auml;ljell&auml;.</p><p> Neuvonantaja taputti kuningasta olkap&auml;&auml;lle ja suuntasi h&auml;nen huomionsa aitaan. Yleis&ouml;meress&auml; k&auml;vi kuohunta. Joku katsojista oli hyp&auml;nnyt aidan ylitse ja juoksi nyt kohti kuninkaan tasannetta. Turvallisuudesta huolehtivat vartijat saivat h&auml;net kuitenkin nopeasti kiinni, laittoivat k&auml;sirautoihin ja veiv&auml;t pois. Kuningas k&auml;&auml;nsi huomionsa takaisin laukaisualustaan ja sen takana kohoavaan mustaan vuoreen. Vuoren edess&auml; n&auml;kyi lohik&auml;&auml;rmeen valtava, musta profiili. Se aterioi.</p><p> Kaksikymment&auml; minuuttia my&ouml;hemmin kuningas yll&auml;ttyi n&auml;hdess&auml;&auml;n k&auml;sirautoihin laitetun miehen ilmaantuvan v&auml;h&auml;n matkan p&auml;&auml;h&auml;n tasanteesta. H&auml;nen nen&auml;st&auml;&auml;n valui verta ja kaksi vartijaa talutti h&auml;nt&auml;. Mies n&auml;ytti olevan kiihtyneess&auml; tilassa. Kun h&auml;n n&auml;ki kuninkaan, h&auml;n alkoi huutaa keuhkojensa t&auml;ydelt&auml;: &rdquo;Viimeinen juna! Viimeinen juna! Pys&auml;ytt&auml;k&auml;&auml; viimeinen juna!&rdquo;</p><p> &rdquo;Kuka on t&auml;m&auml; nuorimies?&rdquo; kysyi kuningas. &rdquo;H&auml;nen kasvonsa n&auml;ytt&auml;v&auml;t tutulta, mutta en osaa sijoittaa niit&auml; mihink&auml;&auml;n. Mit&auml; h&auml;n haluaa? Antakaa h&auml;nen tulla yl&ouml;s.&rdquo;</p><p> Mies oli nuorempi virkailija liikenneministeri&ouml;ss&auml;, ja h&auml;nen kiihtymyksens&auml; syy oli se, ett&auml; h&auml;nen is&auml;ns&auml; oli viimeisess&auml; vuorelle l&auml;htev&auml;ss&auml; junassa. Kuningas oli m&auml;&auml;r&auml;nnyt junaliikenteen jatkettavaksi, pel&auml;ten ett&auml; pienikin muutos aikatauluissa saisi lohik&auml;&auml;rmeen h&auml;mmentym&auml;&auml;n ja siirtym&auml;&auml;n pois aukealta vuoren edest&auml;, miss&auml; se nyky&auml;&auml;n vietti kaiken aikansa. Nuorimies aneli kuningasta peruuttamaan m&auml;&auml;r&auml;yksens&auml;, sill&auml; viimeisen junan oli tarkoitus saapua vuorelle vain viisi minuuttia ennen laukaisua.</p><p> &rdquo;En voi tehd&auml; sit&auml;,&rdquo; kuningas sanoi, &rdquo;En voi ottaa riski&auml;.&rdquo;</p><p> &rdquo;Mutta junat kulkevat jatkuvasti viisi minuuttia my&ouml;h&auml;ss&auml;. Lohik&auml;&auml;rme ei huomaa! Min&auml; pyyd&auml;n!&rdquo;</p><p> Nuorimies oli polvillaan kuninkaan edess&auml;, rukoillen h&auml;nt&auml; pelastamaan is&auml;ns&auml; hengen ja kaikkien niiden tuhansien matkustajien hengen, jotka olivat viimeisess&auml; junassa.</p><p> Kuningas katsoi miehen kyynelten ja veren tahraamia kasvoja. Mutta h&auml;n puri huultaan ja ravisti p&auml;&auml;t&auml;&auml;n. Mies jatkoi aneluaan, kun vartijat kantoivat h&auml;nt&auml; pois tasanteelta: &rdquo;Pyyd&auml;n! Pys&auml;ytt&auml;k&auml;&auml; viimeinen juna!&rdquo;</p><p> Kuningas seisoi hiljaa ja liikkumattomana, kunnes vaikerointi vaimeni. H&auml;n katsoi laukaisukelloa; viisi minuuttia j&auml;ljell&auml;.</p><p> Nelj&auml; minuuttia. Kolme minuuttia. Kaksi minuuttia.</p><p> Viimeinen teknikko j&auml;tti laukaisualustan.</p><p> 30 sekuntia. 20 sekuntia. Kymmenen, yhdeks&auml;n, kahdeksan...</p><p> Kun tulipallo peitti laukaisualustan ja ammus r&auml;j&auml;hti matkaan, yleis&ouml; kohottautui vaistomaisesti varpailleen. Kaikki silm&auml;t kiinnittyiv&auml;t raketin j&auml;lkipolttimien valkoiseen liekkiin. Kuningas ja alamaiset, alhaiset ja ylh&auml;iset, nuoret ja vanhat &ndash; sill&auml; hetkell&auml; he kaikki tunsivat olevansa kuin yht&auml; tietoisuutta, samaa tietoista kokemusta. Tuo valkoinen liekki lent&auml;m&auml;ss&auml; pimeyteen oli koko ihmisyyden olemus, kaikki sen toivot ja pelot, iskem&auml;ss&auml; suoraan pimeyden syd&auml;meen. Horisontissa n&auml;kyv&auml; silhuetti huojui ja kaatui. Tuhannet t&auml;ydellisen ilon huudot kohosivat yleis&ouml;st&auml;, ja hetke&auml; my&ouml;hemmin siihen liittyi hirvi&ouml;n kaatumisesta johtuva kuurouttava jyrin&auml;, aivan kuin maa itse olisi ottanut helpottuneen henk&auml;yksen. Vuosisatojen sorron j&auml;lkeen ihmiskunta oli viimein vapaa lohik&auml;&auml;rmeen tyranniasta.</p><p> Ilonhuudot yhtyiv&auml;t riemukkaaksi kuoroksi: &rdquo;Kauan el&auml;k&ouml;&ouml;n kuningas! Kauan el&auml;k&ouml;&ouml;n me kaikki!&rdquo; Kuninkaan neuvonantajat, kuten kaikki tuona y&ouml;n&auml;, olivat onnellisia kuin lapset; he syleiliv&auml;t toisiaan ja onnittelivat kuningasta: &rdquo;Me teimme sen! Me teimme sen!&rdquo;</p><p> Mutta kuningas sanoi murtuneella &auml;&auml;nell&auml;: &rdquo;Kyll&auml;, me teimme sen. Tapoimme lohik&auml;&auml;rmeen t&auml;n&auml; y&ouml;n&auml;. Mutta miksi, oi miksi aloitimme niin my&ouml;h&auml;&auml;n? Olisimme voineet tehd&auml; t&auml;m&auml;n viisi, kenties kymmenen vuotta sitten! Miljoonat ihmiset voisivat viel&auml; el&auml;&auml;.&rdquo;</p><p> Kuningas astui alas tasanteelta ja k&auml;veli k&auml;siraudoissa olevan miehen luo. H&auml;n putosi polvilleen miehen eteen. &rdquo;Anna anteeksi! Anna minulle anteeksi!&rdquo;</p><p> Sade lankesi suurina, raskaina pisaroina, muuttaen maan mudaksi, sotkien kuninkaan purppuraviitan ja puhdistaen veren nuoren miehen kasvoista. &rdquo;Olen niin pahoillani is&auml;st&auml;si,&rdquo; kuningas sanoi.</p><p> &rdquo;Ei se ole sinun syyt&auml;si,&rdquo; mies vastasi. &rdquo;Muistatko, kaksitoista vuotta sitten linnassasi, sen pienen pojan, joka halusi sinun tuovan mumminsa takaisin? Se olin min&auml;. En ymm&auml;rt&auml;nyt silloin, ettet voi toteuttaa toivettani. T&auml;n&auml;&auml;n halusin sinun pelastavan is&auml;ni, mutta oli mahdotonta tehd&auml; sit&auml; vaarantamatta laukaisua. Olet kuitenkin pelastanut minun henkeni, ja &auml;itini ja siskoni hengen. Kuinka voimme ikin&auml; kiitt&auml;&auml; sinua siit&auml; tarpeeksi?&rdquo;</p><p> &rdquo;Kuuntele heit&auml;,&rdquo; sanoi kuningas viitaten ihmisjoukon suuntaan. &rdquo;He hurraavat minulle siit&auml; mit&auml; tapahtui t&auml;n&auml; iltana. Mutta sin&auml; olet todellinen sankari. Sin&auml; korotit &auml;&auml;nesi. Sin&auml; sait meid&auml;t nousemaan pahuutta vastaan.&rdquo; Kuningas kutsui vartijan vapauttamaan miehen k&auml;siraudoista. &rdquo;Mene nyt &auml;itisi ja siskosi luo. Sin&auml; ja perheesi olette aina tervetulleita hoviin, ja kaikki toiveenne - jos ne ovat vallassani toteuttaa - toteutetaan.&rdquo;</p><p> Nuorimies l&auml;hti, ja kuninkaallinen seurue ker&auml;&auml;ntyi edelleen mudassa polvillaan olevan monarkin ymp&auml;rille. Kaatosateen pilaamissa juhlavaatteissa nuo puuteroidut kasvot ilmaisivat valtavaa iloa ja helpotusta. Niin paljon oli muuttunut yhden tunnin aikana: tulevaisuus oli j&auml;lleen avoin, alkukantainen pelko oli voitettu, ja monet t&auml;h&auml;n asti muuttumattomina pidetyt oletukset olivat muuttuneet. Ep&auml;varmoina siit&auml;, mit&auml; heilt&auml; vaadittiin t&auml;ss&auml; uudessa tilanteessa, he seisoivat siin&auml; kuin tunnustellen pitik&ouml; maa edelleen jalkojen alla, vaihtaen katseita, odottaen jonkinlaista merkki&auml;.</p><p> Lopulta kuningas nousi, pyyhkien k&auml;si&auml;&auml;n housuihinsa.</p><p> &rdquo;Majesteetti, mit&auml; me nyt teemme?&rdquo; kysyi vanhin hovimies.</p><p> &rdquo;Rakkaat yst&auml;v&auml;t,&rdquo; kuningas sanoi. &rdquo;olemme kulkeneet pitk&auml;n matkan... mutta silti matkamme on vasta alussa. Lajimme on nuori t&auml;ll&auml; planeetalla. T&auml;n&auml;&auml;n olemme j&auml;lleen lapsia. Tulevaisuus levi&auml;&auml; avoimena edess&auml;mme. Menk&auml;&auml;mme t&auml;h&auml;n tulevaisuuteen ja yritt&auml;k&auml;&auml;mme toimia paremmin kuin toimimme menneisyydess&auml;. Meill&auml; on nyt aikaa &ndash; aikaa tehd&auml; asiat oikein, aikaa kasvaa aikuiseksi, aikaa oppia virheist&auml;mme, aikaa paremman maailman rakentamiselle ja aikaa asettua asumaan tuohon parempaan maailmaan. Soikoot kaikki valtakunnan kellot t&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; keskiy&ouml;h&ouml;n asti, muistoksi kuolleille esi-isillemme, ja juhlikaamme keskiy&ouml;n j&auml;lkeen kunnes aurinko j&auml;lleen nousee. Ja tulevina p&auml;ivin&auml;... uskoakseni meid&auml;n t&auml;ytyy j&auml;rjestell&auml; asioita hieman uudelleen.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong> Tarinan opetus</strong></p><p> Ik&auml;&auml;ntymisest&auml; kertovat tarinat ovat perinteisesti keskittyneet tarpeeseen kohdata kuolema ylv&auml;&auml;sti ja sopeutua siihen. Elinvoimien v&auml;henemiseen ja kuoleman l&auml;hestymiseen suositellut ratkaisut ovat keskittyneet alistumiseen sek&auml; tasapainon saavuttamiseen k&auml;yt&auml;nn&ouml;n asioissa ja henkil&ouml;kohtaisissa suhteissa. Kun mit&auml;&auml;n ei ole ollut teht&auml;viss&auml; ik&auml;&auml;ntymisen est&auml;miseksi, t&auml;llainen asenne on tuntunut j&auml;rkev&auml;lt&auml;. Sen sijaan, ett&auml; ihminen kuluttaisi aikaa v&auml;ist&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n valitteluun, h&auml;n voisi keskitty&auml; saavuttamaan mielenrauhan.</p><p> T&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; tilanne on kuitenkin toinen. Vaikka meilt&auml; edelleen puuttuvat tehokkaat keinot ik&auml;&auml;ntymisen hidastamiseen <a href="http://transhumanismi.org/#ftn1"><span class="WikiLink">[1]</span></a><a name="ftnref1"></a>, voimme tunnistaa tutkimussuuntia, jotka mahdollisesti johtavat t&auml;llaisten keinojen keksimiseen tulevaisuudessa. &rdquo;Deathistiset&rdquo; tarinat ja ideologiat, jotka kehottavat passiivisuuteen ja alistumiseen, eiv&auml;t ole en&auml;&auml; harmittomia lohdutuksen l&auml;hteit&auml;. Ne ovat vaarallisia esteit&auml; kiireellisesti tarvittavan toiminnan tiell&auml;.</p><p> Monet ansioituneet teknologistit ja tiedemiehet kertovat meille, ett&auml; tulee mahdolliseksi hidastaa ja lopulta pys&auml;ytt&auml;&auml; sek&auml; k&auml;&auml;nt&auml;&auml; ihmisen ik&auml;&auml;ntymisprosessi <a href="http://transhumanismi.org/#ftn2"><span class="WikiLink">[2]</span></a><a name="ftnref2"></a>. Aikaskaaloista ja keinoista on silti hyvin v&auml;h&auml;n yksimielisyytt&auml;, eik&auml; p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n periaatteellisestakaan saavuttamisesta ole konsensusta. Liittyen tarinaan (jossa ik&auml;&auml;ntymist&auml; edustaa tietysti lohik&auml;&auml;rme) olemme jotakuinkin siin&auml; v&auml;liss&auml;, miss&auml; yksin&auml;inen tiet&auml;j&auml; ennustaa lohik&auml;&auml;rmeen kaatumista ja muutamat dragonologit vakuuttavat kollegansa siit&auml;, ett&auml; tietty komposiittimateriaali on vahvempaa kuin lohik&auml;&auml;rmeen suomut.</p><p> Tarinan yleinen eettinen argumentti on yksinkertainen: ihmisill&auml; on vahvat ja selke&auml;t syyt p&auml;&auml;st&auml; lohik&auml;&auml;rmeen tyranniasta eroon. Meid&auml;n tilanteemme ik&auml;&auml;ntymisen kanssa on eettisesti vastaavanlainen; meill&auml; on selke&auml;t moraaliset syyt, miksi haluamme hankkiutua eroon ik&auml;&auml;ntymisest&auml;.</p><p> Argumentti ei ole kuitenkaan elini&auml;n pident&auml;misen puolesta sin&auml;ll&auml;&auml;n. Sairauden ja heikkouden t&auml;ytt&auml;mien vuosien lis&auml;&auml;minen el&auml;m&auml;n loppupuolelle olisi melko turhanaikaista. Argumentti puoltaa ihmisen terveyden pident&auml;mist&auml; niin pitk&auml;lle kuin mahdollista. Ihmisen terveellinen elinik&auml; pidentyisi hidastamalla ik&auml;&auml;ntymisprosessia tai pys&auml;tt&auml;m&auml;ll&auml; se. Yksil&ouml;t voisivat pysy&auml; tervein&auml;, elinvoimaisina ja tuottavina siin&auml; i&auml;ss&auml;, miss&auml; olisivat nykyisess&auml; tilanteessa jo kuolleita.</p><p> T&auml;m&auml;n yleisen opetuksen lis&auml;ksi tarinassa on my&ouml;s tiettyj&auml; erityisopetuksia:</p><p> (1) Jatkuva tragedia muuttuu el&auml;m&auml;n tosiasiaksi, pelk&auml;ksi tilastoksi. Ihmisten odotukset sopeutuvat lohik&auml;&auml;rmeen olemassaoloon tarinassa niin, ett&auml; sen olemassaoloa ei en&auml;&auml; edes pidet&auml; pahana asiana. Ihmiskehon ik&auml;&auml;ntyminen on my&ouml;s &rdquo;el&auml;m&auml;n tosiasia&rdquo; - huolimatta siit&auml;, ett&auml; se on p&auml;&auml;asiallinen syy j&auml;rkytt&auml;v&auml;&auml;n m&auml;&auml;r&auml;&auml;n tuskaa ja kuolemaa.</p><p> (2) Staattinen n&auml;kemys teknologiasta. Ihmiset olettavat, ettei lohik&auml;&auml;rmett&auml; voida koskaan tappaa, koska kukaan ei ole tappanut sit&auml; aikaisemmin. He eiv&auml;t muista ottaa huomioon jatkuvasti kehittyv&auml;&auml; teknologiaa. Saako samanlainen virhearvio meid&auml;t luulemaan, ettei ik&auml;&auml;ntymist&auml; voida koskaan parantaa?</p><p> (3) Hallinto muuttuu omaksi tarkoituksekseen. Seitsem&auml;sosa valtiontaloudesta kuluu lohik&auml;&auml;rmeen hallintoj&auml;rjestelm&auml;&auml;n (joka on my&ouml;s sama osa bruttokansantuotteesta, jonka USA kuluttaa terveydenhuoltoon). Vaurioiden rajoittamiseen keskittyminen vie huomion pois itse perimm&auml;isest&auml; syyst&auml; eli ik&auml;&auml;ntymisprosessista. Sen sijaan, ett&auml; olisi olemassa julkisesti rahoitettu projekti ik&auml;&auml;ntymisen est&auml;miseksi, kulutamme valtavasti rahaa yksitt&auml;isten sairauksien tutkimiseen.</p><p> (4) Sosiaalinen hyv&auml; erotetaan ihmisten hyv&auml;st&auml;. Kuninkaan neuvonantajat ovat huolissaan l&auml;hinn&auml; sosiaalisista ongelmista, joita lohik&auml;&auml;rmeenvastustajat voivat aiheuttaa. He sanovat my&ouml;s, ettei lohik&auml;&auml;rmeen tappamisesta seuraa mit&auml;&auml;n tunnettua sosiaalista hyv&auml;&auml;. Loppujen lopuksi sosiaalinen j&auml;rjestys on kuitenkin olemassa ihmisten hyvinvoinnin edist&auml;miseksi - ja yleisesti ottaen on hyv&auml;ksi ihmisille, ett&auml; heid&auml;n el&auml;m&auml;ns&auml; jatkuu.</p><p> (5) Suhteellisuudentajun puuttuminen. Tiikeri tappaa maanviljelij&auml;n. Kalkkarok&auml;&auml;rmeet vaivaavat kyl&auml;&auml;. Kuningas hankkiutuu eroon tiikerista ja kalkkarok&auml;&auml;rmeist&auml; suhteettoman suurieleisesti, ja vaikka h&auml;n tekeekin ihmisille palveluksen, asioiden t&auml;rkeysj&auml;rjestys on t&auml;ysin pieless&auml;.</p><p> (6) Hienot sanat ja tyhj&auml; retoriikka. Kuninkaan moraalinen neuvonantaja saarnaa ihmisen arvokkuudesta ja lajimme luonnosta fraaseilla, jotka on lainattu l&auml;hes kirjaimellisesti nykyajan vastaavalta neuvonantajalta <a href="http://transhumanismi.org/#ftn3">[3]</a><a name="ftnref3"></a>. Retoriikka on kuitenkin l&auml;hinn&auml; sumusein&auml;m&auml;&auml;, joka pikemminkin piilottaa moraalista todellisuutta kuin paljastaa sit&auml;. Pienen pojan yksinkertainen, mutta rehellinen todistus osoittaa puolestaan suoraan kohti perimm&auml;ist&auml; faktaa: lohik&auml;&auml;rme on paha, se tuhoaa ihmisi&auml;. T&auml;m&auml; on my&ouml;s yksinkertainen totuus ik&auml;&auml;ntymisest&auml;.</p><p> (7) Kyvytt&ouml;myys ymm&auml;rt&auml;&auml; asian kiireellisyytt&auml;. Vasta hyvin my&ouml;h&auml;isess&auml; vaiheessa ihmiset ymm&auml;rt&auml;v&auml;t mit&auml; kaikkea on vaakalaudalla. Vasta kuninkaan katsoessa anelevan miehen verisi&auml; kasvoja tragedian koko paino uppoaa h&auml;nen tajuntaansa. Parannuksen etsiminen ik&auml;&auml;ntymiseen ei ole vain yksi mielenkiintoinen juttu, jota voisimme ryhty&auml; tutkimaan jonakin p&auml;iv&auml;n&auml;, kun on enemm&auml;n aikaa. Se on kiirellinen, moraalinen imperatiivi. Mit&auml; pikemmin aloitamme vakavan tutkimusprojektin, sit&auml; nopeammin saamme tuloksia. Sill&auml; on merkityst&auml;, saammeko hoidon 25 vuoden p&auml;&auml;st&auml; vai 24 vuoden p&auml;&auml;st&auml;: Kanadan v&auml;est&ouml;&auml; suurempi m&auml;&auml;r&auml; ihmisi&auml; kuolee sin&auml; aikana. Aika tarkoittaa el&auml;m&auml;&auml;. Menet&auml;mme ihmisi&auml; suunnilleen 70 kappaletta minuutissa. Kun kello tikitt&auml;&auml; n&auml;in armottomaan tahtiin, meill&auml; ei ole aikaa turhalle jaarittelulle.</p><p> (8) &quot;Ja tulevina p&auml;ivin&auml;... uskoakseni meid&auml;n t&auml;ytyy j&auml;rjestell&auml; asioita hieman uudelleen.&quot; Kuningas ja h&auml;nen alamaisensa tulevat kohtaamaan suuria haasteita, kun he toipuvat juhlimisestaan. Yhteiskunta on sopeutunut lohik&auml;&auml;rmeen olemassaoloon niin erottamattomasti, ett&auml; sen tilalla on nyt valtava tyhj&auml; tila. Heid&auml;n t&auml;ytyy ty&ouml;skennell&auml; luovasti, sek&auml; yksil&ouml;- ett&auml; yhteis&ouml;tasolla, kehitt&auml;&auml;kseen olosuhteet, joissa el&auml;m&auml; kukoistaa dynaamisena ja mielekk&auml;&auml;n&auml; totuttujen rajoistusten puuttuessa. Ihminen on kaikeksi onneksi sopeutuvainen olento. Toinen asia, mink&auml; he saattavat piakkoin kohdata, on valtava v&auml;est&ouml;nkasvu. Ehk&auml; heid&auml;n t&auml;ytyy opetella hankkimaan v&auml;hemm&auml;n lapsia ja hankkia lapsia vasta my&ouml;hemm&auml;ll&auml; i&auml;ll&auml;. Ehk&auml; he keksiv&auml;t uutta teknologiaa, jonka avulla suuretkin ihmism&auml;&auml;r&auml;t voivat el&auml;&auml; kesken&auml;&auml;n sovussa v&auml;hemm&auml;n kuluttavasti. Ehk&auml; he rakentavat jonain p&auml;iv&auml;n&auml; avaruusaluksia ja alkavat levitt&auml;yty&auml; kosmokseen. T&auml;ss&auml; vaiheessa voimmekin j&auml;tt&auml;&auml; n&auml;m&auml; satuhahmot kamppailemaan omien haasteidensa kanssa ja keskitty&auml; omassa, todellisessa seikkailussamme etenemiseen <a href="http://transhumanismi.org/#ftn4">[4]</a><a name="ftnref4"></a>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p> <a href="http://transhumanismi.org/#ftnref1"><span class="WikiLink">[1]</span></a><a name="ftn1"></a> Calorie restriction (a diet low in calories but high in nutrients) extends maximal lifespan and delays the onset of age-related illnesses in all species that have been tested. Preliminary results from an ongoing study on rhesus and squirrel monkeys show similar effects. It seems quite likely that calorie restriction would work for our species too. Few humans, however, would be willing to put themselves through a lifelong hunger-diet. Some researchers are searching for calorie-restriction mimetics &ndash; compounds that elicit the desirable effects of lowered caloric intake without us having to go hungry. (See e.g. Lane, M. et al. (1999) &ldquo;Nutritional modulation of aging in nonhuman primates,&rdquo; J. Nutr. Health &amp; Aging, 3(2): 69-76.)</p><p> <a href="http://transhumanismi.org/#ftnref2"><span class="WikiLink">[2]</span></a><a name="ftn2"></a> A recent straw poll at the 10th Congress of the International Association of Biomedical Gerontology revealed that the majority of the participants thought it either probable or &ldquo;not improbable&rdquo; that comprehensive functional rejuvenation of middle-aged mice would be possible within 10-20 years (de Grey, A. (2004), &ldquo;Report of open discussion on the future of life extension research,&rdquo; (Annals NY Acad. Sci., 1019, in press)). See also e.g. de Grey, A., B. Ames, et al. (2002) &ldquo;Time to talk SENS: critiquing the immutability of human aging,&rdquo; Increasing Healthy Life Span: Conventional Measures and Slowing the Innate Aging Process: Ninth Congress of the International Association of Biomedical Gerontology, ed. D. Harman (Annals NY Acad. Sci. 959: 452-462); and Freitas Jr., R. A., Nanomedicine, Vol. 1 (Landes Bioscience: Georgetown, TX, 1999).</p><p> <a href="http://transhumanismi.org/#ftnref3"><span class="WikiLink">[3]</span></a><a name="ftn3"></a> See, e.g. Kass, L. (2003) &ldquo;Ageless Bodies, Happy Souls: Biotechnology and the Pursuit of Perfection,&rdquo; The New Atlantis, 1.</p> <a href="http://transhumanismi.org/#ftnref4"><span class="WikiLink">[4]</span></a><a name="ftn4"></a> I&rsquo;m grateful to many people for comments on earlier drafts, including especially Heather Bradshaw, Roger Crisp, Aubrey de Grey, Katrien Devolder, Joel Garreau, John Harris, Andrea Landfried, Toby Ord, Susan Rogers, Julian Savulescu, Ian Watson, and Kip Werking. <div class="breakout"><p>Nick Bostrom<br />Homepage: <a href="http://www.nickbostrom.com/">www.nickbostrom.com</a></p></div><div class="breakout"> </div><p>&copy; Journal of Medical Ethics, 2005, Vol. 31, No. 5, pp 273-277</p><p> Suom. Marko Naumanen</p><p>&nbsp;</p><p> Kauan, kauan sitten planeettaa tyrannisoi valtava lohik&auml;&auml;rme. Lohik&auml;&auml;rme oli suurempi kuin suurin katedraali ja sen nahka oli paksujen, mustien suomujen peitossa. Sen suuret, punaiset silm&auml;t kiiluivat uhkaavina ja sen kauheasta kidasta virtasi lakkaamatta pahalta haisevaa, kellanvihre&auml;&auml; limaa. Sen ihmiskunnalle esitt&auml;m&auml; vaatimus oli vertahyyt&auml;v&auml;: tyydytt&auml;&auml;kseen loputonta n&auml;lk&auml;&auml;ns&auml; se vaati, ett&auml; joka ilta ennen auringonlaskua kymmenen tuhatta miest&auml; ja naista t&auml;ytyi toimittaa sen kodikseen valitseman vuoren juurelle. Joskus lohik&auml;&auml;rme ahmi n&auml;m&auml; onnettomat ihmiset heti; joskus se vangitsi heid&auml;t vuoreensa, miss&auml; he kuihtuivat kuihtumistaan kuukausien tai jopa vuosien ajan, kunnes tulivat lopulta sy&ouml;dyiksi.</p><p> Lohik&auml;&auml;rmeen aiheuttaman kurjuuden m&auml;&auml;r&auml; oli mittaamaton. Jokaista kymment&auml;tuhatta sy&ouml;ty&auml; ihmist&auml; kohden oli &auml;itej&auml;, isi&auml;, vaimoja, aviomiehi&auml;, lapsia ja yst&auml;vi&auml;, jotka j&auml;iv&auml;t suremaan pois menneit&auml; rakkaitaan.</p><p> Jotkut ihmiset yrittiv&auml;t taistella lohik&auml;&auml;rmett&auml; vastaan, mutta oli vaikea sanoa, oliko se rohkeutta vai typeryytt&auml;. Papit ja velhot kirosivat ja manasivat sit&auml; turhaan. Soturit hy&ouml;kk&auml;siv&auml;t rohkeutta uhkuen sit&auml; vastaan varustautuneina voimakkaimmilla aseilla joita sep&auml;t osasivat takoa, mutta kaatuivat avuttomina sen tuliseen henk&auml;ykseen ennen kuin ehtiv&auml;t edes tarpeeksi l&auml;helle iske&auml;kseen. Kemistit keittiv&auml;t myrkyllisi&auml; juomia ja narrasivat lohik&auml;&auml;rmeen nielem&auml;&auml;n niit&auml;, mutta lohik&auml;&auml;rmeen n&auml;lk&auml; n&auml;ytti vain yltyv&auml;n myrkyist&auml;. Lohik&auml;&auml;rmeen kynnet, leuat ja tulisuihkut olivat niin tehokkaita, sen musta nahka niin l&auml;vist&auml;m&auml;t&ouml;n, sen koko olemus niin vankka, ett&auml; se n&auml;ytti olevan t&auml;ysin voittamaton.</p><p> N&auml;hdess&auml;&auml;n, ett&auml; lohik&auml;&auml;rmeen voittaminen oli mahdotonta, ihmisill&auml; ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin totella sen k&auml;skyj&auml; ja maksaa sen kammottava vero. Uhrattaviksi valittiin valtakunnan vanhimmat ihmiset. Vaikka vanhukset olivat yht&auml; elinvoimaisia ja terveit&auml; kuin nuoret, ja usein my&ouml;s viisaampia, ajateltiin heid&auml;n jo nauttineen el&auml;m&auml;st&auml; edes muutamia vuosikymmeni&auml;. Rikkaat saattoivat v&auml;ltell&auml; l&auml;ht&ouml;&auml;&auml;n jonkin aikaa lahjomalla painostusryhmi&auml;, jotka tulivat noutamaan heit&auml;, mutta valtakunnan perustuslain mukaan jokaisen, jopa kuninkaan, oli l&auml;hdett&auml;v&auml; vuorollaan.</p><p> Hengenmiehet yrittiv&auml;t lohduttaa lohik&auml;&auml;rmeen kitaa pelk&auml;&auml;vi&auml; ihmisi&auml; (siis melkein kaikkia, vaikka monet eiv&auml;t sit&auml; julkisesti my&ouml;nt&auml;neetk&auml;&auml;n) lupauksilla kuolemanj&auml;lkeisest&auml; el&auml;m&auml;st&auml;, joka olisi vapaa lohik&auml;&auml;rmeen vallasta. Toiset puhujat v&auml;ittiv&auml;t, ett&auml; lohik&auml;&auml;rmeell&auml; on paikkansa luonnon j&auml;rjestyksess&auml; ja moraalinen oikeus tulla sy&ouml;tetyksi. He jopa sanoivat, ett&auml; osa ihmisen&auml; olemisen tarkoitusta on joutua lohik&auml;&auml;rmeen vatsaan. Toiset taas sanoivat, ett&auml; lohik&auml;&auml;rme on hyv&auml;ksi ihmiskunnalle, koska se pit&auml;&auml; ihmisten lukum&auml;&auml;r&auml;n aisoissa. Ei ole tiedossa, kuinka paljon n&auml;m&auml; v&auml;itteet lopulta lohduttivat murheellisia. Useimmat ihmiset yrittiv&auml;t vain olla ajattelematta sit&auml; synkk&auml;&auml; loppua, joka heit&auml; odotti.</p><p> Ep&auml;toivoinen tilanne jatkui useiden vuosisatojen ajan. Kukaan ei en&auml;&auml; pit&auml;nyt lukua kuolleiden m&auml;&auml;r&auml;st&auml;, eik&auml; my&ouml;sk&auml;&auml;n omaisten vuodattamien kyynelten m&auml;&auml;r&auml;st&auml;. Lohik&auml;&auml;rmeeseen oli sopeuduttu ja siit&auml; oli tullut yksi el&auml;m&auml;n tosiasioista. Vastarinnan hy&ouml;dytt&ouml;myys oli k&auml;ynyt itsest&auml;&auml;nselv&auml;ksi ja lohik&auml;&auml;rmeen tuhoamisyritykset olivat vaihtuneet sen lepyttelyksi. Vaikka lohik&auml;&auml;rme edelleen silloin t&auml;ll&ouml;in hy&ouml;kk&auml;si kaupunkeihin, oli huomattu, ett&auml; ajoittainen ihmisten l&auml;hett&auml;minen vuorelle sai sen pysym&auml;&auml;n paikoillaan.</p><p> Kun k&auml;vi selv&auml;ksi, ett&auml; jokaisen kohtalona oli joutua lohik&auml;&auml;rmeen ateriaksi, ihmiset alkoivat hankkia lapsia aikaisemmin ja useammin. Ei ollut lainkaan ep&auml;tavallista tyt&ouml;lle tulla raskaaksi ennen kuudettatoista syntym&auml;p&auml;iv&auml;&auml;ns&auml;. Pariskunnat tekiv&auml;t usein tusinan verran lapsia. N&auml;in ihmisten m&auml;&auml;r&auml;&auml; estettiin kutistumasta ja lohik&auml;&auml;rme pysyi jatkuvasti kyll&auml;isen&auml;.</p><p> Vuosisatojen aikana hyvin sy&ouml;tetty lohik&auml;&auml;rme kuitenkin kasvoi kasvamistaan. Siit&auml; oli tullut l&auml;hes yht&auml; suuri kuin vuoresta, jolla se eleli. Ja sen ruokahalu oli my&ouml;s kasvanut samalla mitalla. Kymmenentuhatta ihmist&auml; ei en&auml;&auml; riitt&auml;nyt t&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n sen valtavaa mahaa. Nyt se vaati jo kahdeksaakymment&auml; tuhatta ihmist&auml; toimitettavaksi vuorelle, joka ilta ennen auringonlaskua.</p><p> Kuninkaan mielt&auml; ei huolettanut niink&auml;&auml;n kuolleiden m&auml;&auml;r&auml;. H&auml;n oli huolissaan j&auml;rjestelyist&auml;, joita tarvittiin ker&auml;&auml;m&auml;&auml;n ja kuljettamaan tarvittava m&auml;&auml;r&auml; ihmisi&auml; vuorelle joka ilta. Se ei ollut mik&auml;&auml;n helppo teht&auml;v&auml;.</p><p> Nopeuttaakseen kuljetuksia kuningas rakennutti rautatien: kiilt&auml;v&auml;n ter&auml;spolun, joka johti lohik&auml;&auml;rmeen pes&auml;lle. Kahdenkymmenen minuutin v&auml;lein juna pys&auml;htyi vuoren juurella olevaan terminaaliin t&auml;ynn&auml; ihmisi&auml; ja palasi takaisin kaupunkiin tyhj&auml;n&auml;. Kuunkirkkaina &ouml;in&auml; junien matkustajat olisivat voineet n&auml;hd&auml; (jos junassa olisi ollut ikkunoita, joista ty&ouml;nt&auml;&auml; p&auml;&auml;ns&auml; ulos) edess&auml;&auml;n kaksi suunnatonta silhuettia, vuoren ja lohik&auml;&auml;rmeen, ja parin punaisena kiiluvia silmi&auml;, kuin kaksi j&auml;ttim&auml;ist&auml; majakkaa, johtamassa heit&auml; h&auml;vitykseen.</p><p> Kuningas palkkasi suuria m&auml;&auml;ri&auml; palvelijoita hoitamaan k&auml;yt&auml;nn&ouml;n asioita. Oli rekister&ouml;iji&auml;, jotka pitiv&auml;t kirjaa siit&auml;, kenen vuoro oli l&auml;hte&auml;. Oli ihmistenker&auml;&auml;ji&auml;, jotka kulkivat erikoisk&auml;rryill&auml; noutamassa ihmisi&auml;; k&auml;rryt kulkivat usein painajaismaisella vauhdilla kuljettaen lastiaan juna-asemalle tai joskus suoraan vuorelle. Oli sihteereit&auml;, jotka hoitivat el&auml;kkeiden maksua perheille, jotka eiv&auml;t pystyneet en&auml;&auml; yll&auml;pit&auml;m&auml;&auml;n itse&auml;&auml;n. Oli lohduttajia, jotka matkasivat tuomittujen kanssa vuorelle, yritt&auml;en helpottaa heid&auml;n tuskaansa v&auml;kijuomilla ja l&auml;&auml;kkeill&auml;.</p><p> Oli my&ouml;s lohik&auml;&auml;rmetutkijoita, dragonologeja, jotka kehittiv&auml;t keinoja muuttaa kuljetusj&auml;rjestelyj&auml; tehokkaammiksi. Jotkut dragonologit tutkivat my&ouml;s lohik&auml;&auml;rmeen fysiologiaa ja k&auml;yt&ouml;st&auml;, ker&auml;ten n&auml;ytteit&auml;: lohik&auml;&auml;rmeen pudottamia suomuja, sen suusta valunutta limaa, pudonneita hampaita sek&auml; sen j&auml;t&ouml;ksi&auml;, jotka olivat t&auml;ynn&auml; ihmisluiden sirpaleita. Kaikki n&auml;ytteet luetteloitiin ja arkistoitiin perusteellisesti. Mit&auml; enemm&auml;n lohik&auml;&auml;rmett&auml; tutkittiin, sit&auml; varmemmaksi k&auml;vi yleinen k&auml;sitys sen voittamattomuudesta. Sen mustat suomut olivat vahvempia kuin mik&auml;&auml;n ihmisen tuntema aine, eik&auml; n&auml;ytt&auml;nyt olevan mit&auml;&auml;n keinoa naarmuttaa sen panssaria.</p><p> Rahoittaakseen ker&auml;ys- ja kuljetustoimintaa kuningas m&auml;&auml;r&auml;si kansalle raskaan verotaakan. Lohik&auml;&auml;rmeeseen liittyv&auml;t kulut, jotka nieliv&auml;t jo seitsem&auml;sosan valtakunnan taloudesta, kasvoivat nopeammin kuin lohik&auml;&auml;rme itse.</p><p> Mutta ihmiskunta on erikoinen laji. Silloin t&auml;ll&ouml;in joku keksii hyv&auml;n idean. Muut kopioivat ideaa, tehden siihen omia parannuksiaan. Ajan kuluessa kehitet&auml;&auml;n monia ihmeellisi&auml; ty&ouml;kaluja ja menetelmi&auml;. Jotkut n&auml;ist&auml; laitteista &ndash; laskimet, l&auml;mp&ouml;mittarit, mikroskoopit, ja lasipullot, joita kemistit k&auml;ytt&auml;v&auml;t nesteiden keitt&auml;miseen ja suodattamiseen &ndash; tekev&auml;t uusien ideoiden luomisen ja kokeilemisen helpommaksi, sek&auml; nopeuttavat ideanluontiprosessia.</p><p> Pikkuhiljaa keksimisen suuri py&ouml;r&auml;, joka oli py&ouml;rinyt l&auml;hes huomaamattoman hitaasti vanhoina aikoina, alkoi ker&auml;t&auml; vauhtia.</p><p> Tiet&auml;j&auml;t ennustivat, ett&auml; tulisi aika jolloin ihminen voisi lent&auml;&auml; teknologian avulla, ja tehd&auml; monia muita h&auml;mm&auml;styvi&auml; asioita. Yksi tiet&auml;jist&auml;, jota pidettiin suuressa arvossa kaltaistensa joukossa, mutta jonka oudot tavat tekiv&auml;t h&auml;nest&auml; yhteis&ouml;n ulkopuolisen erakon, meni jopa niin pitk&auml;lle, ett&auml; ennusti teknologian kehittyv&auml;n lopulta siihen pisteeseen, ett&auml; sen avulla voitaisiin eliminoida lohik&auml;&auml;rmetyranni.</p><p> Kuninkaan oppineet v&auml;h&auml;tteliv&auml;t n&auml;it&auml; ideoita. Heid&auml;n mielest&auml;&auml;n ihmiset olivat liian raskaita lent&auml;m&auml;&auml;n, ja kaiken lis&auml;ksi ihmisilt&auml; puuttuivat h&ouml;yhenet. Mit&auml; tuli ideaan lohik&auml;&auml;rmeen tappamisesta, historiankirjat olivat t&auml;ynn&auml; selostuksia ep&auml;onnistuneista yrityksist&auml;. &rdquo;Tied&auml;mme kaikki, ett&auml; t&auml;ll&auml; miehell&auml; oli joitakin vastuuttomia ideoita,&rdquo; kirjoitti er&auml;s kirjanoppinut muistokirjoitukseensa erakkotiet&auml;j&auml;st&auml;, joka oli my&ouml;s aikanaan viety lohik&auml;&auml;rmeen sy&ouml;t&auml;v&auml;ksi, &rdquo;mutta h&auml;nen kirjoituksensa olivat viihdytt&auml;vi&auml;, ja ehk&auml; meid&auml;n pit&auml;isi olla kiitollisia lohik&auml;&auml;rmeelle siit&auml;, ett&auml; se on mahdollistanut t&auml;m&auml;n mielenkiintoisen lohik&auml;&auml;rmeentappokirjallisuuden lajityypin, joka paljastaa niin paljon kulttuurillisesta angstistamme!&rdquo;</p><p> Samaan aikaan keksimisen py&ouml;r&auml; jatkoi py&ouml;rimist&auml;&auml;n. Muutamia vuosikymmeni&auml; my&ouml;hemmin ihmiset lensiv&auml;t, ja saavuttivat monia muita h&auml;mm&auml;stytt&auml;vi&auml; asioita.</p><p> Kourallinen dragonologeja alkoi puhumaan uudesta hy&ouml;kk&auml;yksest&auml; lohik&auml;&auml;rmetyrannia vastaan. Lohik&auml;&auml;rmeen surmaaminen ei tulisi olemaan helppoa, mutta jos jokin lohik&auml;&auml;rmeen panssaria vahvempi materiaali keksitt&auml;isiin, ja jos t&auml;st&auml; materiaalista voitaisiin valmistaa jonkinlainen ammus, se saattaisi toimia. Aluksi n&auml;iden dragonologien ehdotus hyl&auml;ttiin sill&auml; perusteella, ettei ollut olemassa mit&auml;&auml;n lohik&auml;&auml;rmeen panssaria vahvempaa materiaalia. Mutta monien vuosien ty&ouml;n j&auml;lkeen er&auml;s dragonologeista onnistui osoittamaan, ett&auml; lohik&auml;&auml;rmeen suomut voitaisiin l&auml;vist&auml;&auml; tietyll&auml; komposiittimateriaalilla. Monet skeptiset dragonologit liittyiv&auml;t puoltajien joukkoon. Insin&ouml;&ouml;rit laskivat, ett&auml; materiaalista olisi mahdollista valmistaa suuri ammus ja laukaista se niin suurella voimalla voimalla, ett&auml; se l&auml;vist&auml;isi lohik&auml;&auml;rmeen panssarin. Tarvittavan komposiittim&auml;&auml;r&auml;n valmistaminen tulisi kuitenkin olemaan kallista.</p><p> Joukko arvostettuja dragonologeja ja insin&ouml;&ouml;rej&auml; l&auml;hetti kuninkaalle rahoituspyynn&ouml;n lohik&auml;&auml;rmeentappajan valmistamiseksi. Pyynn&ouml;n l&auml;hett&auml;misen aikaan kuningas oli kuitenkin uppoutunut sotaan tiikeri&auml; vastaan. Tiikeri oli tappanut maanviljelij&auml;n ja kadonnut viidakkoon. Maaseudulla pel&auml;ttiin tiikerin paluuta ja uutta iskua. Kuningas k&auml;ski sotilaidensa piiritt&auml;&auml; viidakon ja raivata tiens&auml; sen l&auml;vitse. Kampanjansa p&auml;&auml;tteeksi kuningas ilmoitti, ett&auml; kaikki 163 tiikeri&auml; viidakosta oli tapettu, joukossa oletettavasti my&ouml;s maanviljelij&auml;n murhannut tiikeri. Sodan melskeess&auml; dragonologien ja insin&ouml;&ouml;rien rahoituspyynt&ouml; oli h&auml;vinnyt ja unohtunut jonnekin.</p><p> L&auml;hetettiin toinen pyynt&ouml;. T&auml;ll&auml; kertaa he saivat kuninkaan sihteerilt&auml; vastauksen, jossa majesteetin kerrottiin ottavan asian harkintaansa, kunhan h&auml;n olisi ensin tarkastanut vuosittaisen lohik&auml;&auml;rmeenhallinnointibudjetin. T&auml;m&auml;n vuoden budjetti oli suurin t&auml;h&auml;n menness&auml; ja siihen kuului uuden rautatien rakentaminen vuorelle. Toinen rata katsottiin tarpeelliseksi, koska yksi rata ei riitt&auml;nyt kasvavalle liikenteelle. Lohik&auml;&auml;rmeen vaatimien uhrien m&auml;&auml;r&auml; oli noussut jo sataantuhanteen, toimitettuna joka ilta vuoren juurelle ennen auringonlaskua. Kun budjetti oli lopulta hyv&auml;ksytty, valtakunnan kaukaisesta kolkasta tuli raportti kyl&auml;st&auml;, jota kalkkarok&auml;&auml;rmeet vaivasivat. Kuninkaan t&auml;ytyi j&auml;rjest&auml;&auml; armeijansa liikekannalle ja ratsastaa kohtaamaan t&auml;m&auml; uusi uhka. Dragonologien pyynt&ouml; arkistoitiin p&ouml;lyiseen kabinettiin linnan kellariin.</p><p> Dragonologit kokoontuivat p&auml;&auml;tt&auml;m&auml;&auml;n mit&auml; he voisivat tehd&auml;. V&auml;ittely oli kiivasta ja jatkui my&ouml;h&auml;&auml;n y&ouml;h&ouml;n. Oli jo melkein aamu, kun he p&auml;&auml;ttiv&auml;t vied&auml; asiansa kansalle. Seuraavien viikkojen ajan he matkasivat ymp&auml;ri maata puhumassa ja luennoimassa ihmisille. He selittiv&auml;t ehdotustaan kaikille, jotka vaivautuivat kuuntelemaan. Aluksi ihmiset olivat ep&auml;ilev&auml;isi&auml;; heille oli opetettu koulussa, ett&auml; lohik&auml;&auml;rme oli voittamaton ja sen vaatimat uhraukset tuli hyv&auml;ksy&auml; el&auml;m&auml;n tosiasioiksi. Mutta kun he kuulivat uudesta komposiittimateriaalista ja ammussuunnitelmista, kiinnostus her&auml;si. Ihmiset ker&auml;&auml;ntyiv&auml;t dragonologien luennoille sankoin joukoin. Aktivistit alkoivat j&auml;rjest&auml;&auml; julkisia tempauksia ehdotuksen tukemiseksi.</p><p> Kun kuningas luki n&auml;ist&auml; kokoontumisista sanomalehdest&auml;, h&auml;n kutsui neuvonantajiaan ja kysyi mit&auml; he ajattelivat asiasta. Neuvonantajat kertoivat kuninkaalle rahoituspyynn&ouml;ist&auml;, mutta sanoivat dragonologien olevan riitapukareita, jotka aiheuttivat julkista h&auml;iri&ouml;t&auml;. J&auml;rjestyksen kannalta olisi parempi, he sanoivat, jos ihmiset hyv&auml;ksyisiv&auml;t lohik&auml;&auml;rmetyrannin vaatimuksen v&auml;ist&auml;m&auml;tt&ouml;myyden. Lohik&auml;&auml;rmeenhallinnointi oli suuri ty&ouml;nantaja, ja paljon ty&ouml;paikkoja menetett&auml;isiin, jos lohik&auml;&auml;rme surmattaisiin. Ei ollut siis tiedossa mit&auml;&auml;n sosiaalista hyv&auml;&auml; lohik&auml;&auml;rmeen surmaamisesta. Ja joka tapauksessa, kuninkaan rahakirstut olivat l&auml;hes tyhjill&auml;&auml;n kahden sodan ja uutta rautatiet&auml; varten varattujen rahojen vuoksi. Kuningas, joka nautti suurta suosiota kansan keskuudessa tuhottuaan kalkkarok&auml;&auml;rmeet, kuunteli neuvonantajiaan, mutta oli silti huolissaan suosionmenetyksest&auml;, mik&auml;li h&auml;n j&auml;tt&auml;isi dragonologien pyynn&ouml;n vaille huomiota. Niinp&auml; h&auml;n p&auml;&auml;tti j&auml;rjest&auml;&auml; avoimen kuulustelun. Johtavat dragonologit, valtakunnan ministerit ja kaikki kiinnostuneet suuren yleis&ouml;n edustajat kutsuttiin.</p><p> Kuulustelu j&auml;rjestettiin vuoden pimeimp&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml;, juuri ennen joululomia, kuninkaanlinnan suurimmassa salissa. Sali oli viimeist&auml; penkki&auml; my&ouml;ten t&auml;ynn&auml; ja loput ihmiset tungeksivat k&auml;yt&auml;vill&auml;. Tunnelma oli s&auml;hk&ouml;istynyt tavalla, jota n&auml;htiin yleens&auml; vain sota-aikojen istunnoissa.</p><p> Kuninkaan toivotettua kaikki osapuolet tervetulleiksi h&auml;n luovutti puheenvuoron johtavalle tieteilij&auml;lle, vakavailmeiselle naiselle, dragonologien pyynn&ouml;n takana. H&auml;n selitti selke&auml;ll&auml; &auml;&auml;nell&auml;, kuinka ehdotettu laite toimisi ja kuinka tarvittava m&auml;&auml;r&auml; komposiittimateriaalia voitaisiin valmistaa. Pyynn&ouml;ss&auml; mainitulla raham&auml;&auml;r&auml;ll&auml; laitteen valmistamiseen kuluisi viidest&auml;toista kahteenkymmeneen vuotta. Suuremmalla rahoituksella laite voitaisiin valmistaa jopa kahdessatoista vuodessa. Ei ollut kuitenkaan absoluuttisen varmaa, ett&auml; laite tulisi toimimaan. Yleis&ouml; seurasi naisen esityst&auml; tiiviisti.</p><p> Seuraavaksi puhui kuninkaan moraalinen p&auml;&auml;neuvonantaja; mies, jonka jyrisev&auml; &auml;&auml;ni t&auml;ytti koko salin:</p><p> &rdquo;My&ouml;nt&auml;k&auml;&auml;mme, ett&auml; t&auml;m&auml; nainen on oikeassa tieteest&auml; ja ett&auml; projekti on tekniikan kannalta mahdollinen, vaikkakin arvelen, ettei sit&auml; ole oikeasti todistettu. H&auml;n haluaa p&auml;&auml;st&auml; eroon lohik&auml;&auml;rmeest&auml;. Oletettavasti h&auml;n ajattelee, ett&auml; h&auml;nell&auml; on oikeus olla tulematta sy&ouml;dyksi lohik&auml;&auml;rmeen toimesta. Kuinka j&auml;&auml;r&auml;p&auml;ist&auml; ja julkeaa! Ihmisel&auml;m&auml;n lopullisuus on siunaukseksi yksil&ouml;lle, tiet&auml;&auml; h&auml;n sit&auml; itse tahi ei. Lohik&auml;&auml;rmeest&auml; eroon p&auml;&auml;seminen, joka saattaa n&auml;ytt&auml;&auml; niin mukavalta ja k&auml;tev&auml;lt&auml;, murentaa ihmisen arvokkuutta. Syventyminen lohik&auml;&auml;rmeen tappamiseen est&auml;&auml; meit&auml; ymm&auml;rt&auml;m&auml;st&auml; t&auml;ydellisemmin niit&auml; luonnollisia pyrkimyksi&auml;, joita kohti el&auml;m&auml;mme osoittaa; el&auml;m&auml;&auml;n hyvin pelk&auml;n elossa pysymisen sijaan. On h&auml;pe&auml;llist&auml; &ndash; kyll&auml;! - h&auml;pe&auml;llist&auml; ihmiselle haluta jatkaa keskinkertaista el&auml;m&auml;&auml;ns&auml; niin pitk&auml;&auml;n kuin mahdollista ja olla miettim&auml;tt&auml; korkeampia kysymyksi&auml;, kuten mihin lyhyen el&auml;m&auml;ns&auml; k&auml;ytt&auml;&auml;. Min&auml; sanon teille, ett&auml; lohik&auml;&auml;rmeen luonto on sy&ouml;d&auml; ihmisi&auml;, ja meid&auml;n lajimme teht&auml;v&auml; on todellisesti ja ylev&auml;sti t&auml;ytetty vain kun tulemme sy&ouml;dyksi sen toimesta...&rdquo;</p><p> Yleis&ouml; kuunteli kunnioittavasti t&auml;t&auml; korulauseiden saarnaa. Lauseet olivat niin taitavia, ett&auml; oli vaikea vastustaa tunnetta, ett&auml; niiden takana piili jotain tavoittamatonta viisautta. Varmasti sanoilla, jotka tulivat noin korkean kuninkaan virkamiehen suusta, t&auml;ytyi olla suunnatonta painoarvoa.</p><p> Seuraavana puhujana jonossa oli tiet&auml;j&auml;, joka oli laajalti tunnettu yst&auml;v&auml;llisyydest&auml;&auml;n, hyv&auml;ntahtoisuudestaan ja omistautumisestaan. Kun h&auml;n astui puhujankorokkeelle, huusi pieni poika yleis&ouml;n joukosta: &rdquo;Lohik&auml;&auml;rme on paha!&rdquo;</p><p> Pojan vanhemmat muuttuivat tulipunaisiksi ja alkoivat hyssytell&auml; ja moittia lasta. Mutta tiet&auml;j&auml; sanoi: &rdquo;Antaa pojan puhua. H&auml;n on luultavasti paljon viisampi kuin minunlaiseni vanha h&ouml;lm&ouml;.&rdquo;</p><p> Aluksi poika oli liian peloissaan ja h&auml;mmentynyt liikkuakseen, mutta kun h&auml;n n&auml;ki tiet&auml;j&auml;n aidosti yst&auml;v&auml;llisen hymyn ja ojennetun k&auml;den, h&auml;n tarttui siihen ja seurasi tiet&auml;j&auml;&auml; korokkeelle. &rdquo;T&auml;ss&auml; meill&auml; on rohkea pieni mies,&rdquo; tiet&auml;j&auml; sanoi. &rdquo;Pelk&auml;&auml;tk&ouml; lohik&auml;&auml;rmett&auml;?&rdquo;</p><p> &rdquo;Haluan mummin takaisin,&rdquo; poika sanoi.</p><p> &rdquo;Veik&ouml; lohik&auml;&auml;rme mummisi pois?&rdquo;</p><p> &rdquo;Kyll&auml;,&rdquo; poika sanoi kyynelehtien. &rdquo;Mummi lupasi opettaa minut leipomaan piparkakkuja jouluksi. H&auml;n sanoi, ett&auml; rakentaisimme piparkakkutalon ja pieni&auml; piparkakkumiehi&auml;, jotka asuisivat siin&auml;. Sitten ne ihmiset valkoisissa vaatteissa tulivat ja veiv&auml;t mummin pois lohik&auml;&auml;rmeen luo... lohik&auml;&auml;rme on paha ja sy&ouml; ihmisi&auml;... haluan mummini takaisin!&rdquo;</p><p> T&auml;ss&auml; vaiheessa poika itki jo niin vuolaasti, ett&auml; tiet&auml;j&auml;n t&auml;ytyi palauttaa h&auml;net takaisin vanhemmilleen.</p><p> Sin&auml; iltana oli muitakin puhujia, mutta pienen lapsen yksinkertainen todistus oli puhkaissut sen retorisen pallon, jota kuninkaan neuvonantajat olivat yritt&auml;neet puhaltaa. Ihmiset olivat siirtyneet lohik&auml;&auml;rmeenvastustajien puolelle, ja illan lopussa jopa kuningas tunnusti heid&auml;n asiansa j&auml;rkevyyden ja humaanisuuden. Loppupuheenvuorossaan h&auml;n sanoi yksinkertaisesti: &rdquo;Tehd&auml;&auml;n se!&rdquo;</p><p> Kun uutiset levisiv&auml;t, ihmiset juhlivat kaduilla. Lohik&auml;&auml;rmeenvastustajien puolesta kampanjoineet nostivat maljan ihmiskunnan tulevaisuudelle.</p><p> Seuraavana aamuna miljardi ihmist&auml; her&auml;si ja ymm&auml;rsi, ett&auml; heid&auml;n vuoronsa menn&auml; lohik&auml;&auml;rmeen kitaan tulisi ennen kuin ammus valmistuisi. K&auml;&auml;nnepiste oli saavutettu. Aikaisemmin lohik&auml;&auml;rmeenvastustajien tukijoukot olivat koostuneet pienest&auml; vision&auml;&auml;rien joukosta, mutta nyt hanke oli ykk&ouml;ssijalla kaikkien ihmisten mieliss&auml;. Abstrakti &rdquo;yleisen mielipiteen&rdquo; k&auml;site sai l&auml;hes konkreettisen muodon. Ammusprojektiin ker&auml;ttiin rahaa valtavilla kokoontumisilla ja kuningasta kannustettiin nostamaan valtiontukea. Kuningas vastasi n&auml;ihin huutoihin. Uudenvuodenpuheessaan h&auml;n ilmoitti, ett&auml; h&auml;n hyv&auml;ksyisi ylim&auml;&auml;r&auml;isen m&auml;&auml;r&auml;rahan siirt&auml;&auml;kseen projektin korkealle rahoitustasolle. Lis&auml;ksi h&auml;n ilmoitti myyv&auml;ns&auml; kes&auml;linnansa ja joitakin maa-alueitaan tehd&auml;kseen henkil&ouml;kohtaisen lahjoituksen. &rdquo;Uskon, ett&auml; valtakuntamme t&auml;ytyy sitoutua p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n saavuttamiseen ennen t&auml;m&auml;n vuosikymmenen loppua, ja vapauttaa maailma lohik&auml;&auml;rmetyrannin muinaisesta piinasta.&rdquo;</p><p> Niin alkoi teknologinen kilpailu aikaa vastaan. Lohik&auml;&auml;rmeen surmaamiseksi tarkoitetun ammuksen konsepti oli yksinkertainen, mutta sen rakentaminen todellisuudessa vaati ratkaisuja tuhansiin pienempiin teknisiin ongelmiin, joista jokainen vaati tusinoittain aikaa vievi&auml; askeleita ja harha-askeleita. Testiammuksia laukaistiin, mutta ne putosivat harmittomina maahan tai lensiv&auml;t v&auml;&auml;r&auml;&auml;n suuntaan. Yhdess&auml; traagisessa onnettomuudessa harhaileva ammus putosi sairaalaan ja tappoi satoja potilaita ja hoitajia. P&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;&auml;n pyrittiin kuitenkin sellaisella vakavuudella, ett&auml; testit jatkuivat samalla, kun ruumiita viel&auml; kaivettiin esiin raunioista.</p><p> L&auml;hes rajoittamattomasta rahoituksesta ja kellon ymp&auml;ri ty&ouml;skentelevist&auml; teknikoista huolimatta kuninkaan asettamaa m&auml;&auml;r&auml;aikaa ei saavutettu. Vuosikymmen p&auml;&auml;ttyi ja lohik&auml;&auml;rme oli edelleen hengiss&auml;. Mutta yritys oli loppusuoralla; prototyyppi oli laukaistu onnistuneesti. Kalliista komposiitista rakennettavan ytimen tuotanto oli aikataulussa ja se valmistuisi suunnitellusti samaan aikaan t&auml;ysin testatun ammuksen kanssa. Laukaisup&auml;iv&auml; oli asetettu seuraavan vuoden uudenvuodenp&auml;iv&auml;lle, tasan kaksitoista vuotta projektin aloittamisesta. Parhaiten myyv&auml; lahja sin&auml; vuonna oli joulukalenteri, joka laski p&auml;ivi&auml; laukaisuun.</p><p> Kuningas oli k&auml;ynyt l&auml;pi henkil&ouml;kohtaisen muodonmuutoksen entiseen turhamaisuuteensa ja ajattelemattomuuteensa verrattuna. H&auml;n vietti laboratorioissa ja tehtailla niin paljon aikaa kuin kykeni, rohkaisten ty&ouml;ntekij&ouml;it&auml; ja ylist&auml;en heid&auml;n uurastustaan. Joskus h&auml;n vietti jopa y&ouml;n meluisessa tehdashallissa, makuupussissa nukkuen. H&auml;n yritti my&ouml;s opiskella ja ymm&auml;rt&auml;&auml; projektin teknisi&auml; yksityiskohtia, mutta pysyi silti l&auml;hinn&auml; moraalisen tuen antajana, eik&auml; sotkeentunut itse suunnitteluun ja rakennukseen.</p><p> Seitsem&auml;n p&auml;iv&auml;&auml; ennen uutta vuotta saapui linnaan nainen, joka oli puhunut projektin puolesta kaksitoista vuotta aiemmin ja toimi nyt sen p&auml;&auml;johtajana. H&auml;n pyysi audienssia kuninkaan kanssa. Kun kuningas sai h&auml;nen viestins&auml;, h&auml;n pyysi anteeksi ulkomaiden edustajilta, joita joutui viihdytt&auml;m&auml;&auml;n vuosittaisella joulup&auml;iv&auml;llisell&auml;, ja kiirehti yksityishuoneeseen tapaamaan tiedenaista. Kuten aina, nainen n&auml;ytti kalpealta ja v&auml;syneelt&auml; pitkien ty&ouml;p&auml;ivien vuoksi. T&auml;n&auml; iltap&auml;iv&auml;n&auml; kuningas saattoi kuitenkin n&auml;hd&auml; pienen pilkahduksen helpotusta ja tyytyv&auml;isyytt&auml; h&auml;nen silmiss&auml;&auml;n.</p><p> H&auml;n kertoi, ett&auml; ammus oli valmiina laukaistavaksi. Ydin oli ladattu ja kaikki oli varmistettu kolmeen kertaan. Tarvittiin vain laukaisuk&auml;sky kuninkaalta. Kuningas vajosi nojatuoliin ja sulki silm&auml;ns&auml;. H&auml;n ajatteli ankarasti. Laukaisemalla ammuksen t&auml;n&auml; iltana, viikkoa aikaisemmin, seitsem&auml;nsataa tuhatta ihmist&auml; pelastuisi. Mutta jos jotain menisi pieleen, jos se lent&auml;isi ohi ja osuisikin vuoreen, se olisi katastrofi. Uusi ydin t&auml;ytyisi rakentaa alusta asti ja siihen kuluisi aikaa nelj&auml; vuotta. H&auml;n istui hiljaa l&auml;hes tunnin. Juuri kun tiedenainen oli varma, ett&auml; kuningas oli vajonnut uneen, monarkki avasi silm&auml;ns&auml; ja sanoi vakaalla &auml;&auml;nell&auml;: &rdquo;Ei. Tahdon sinun menev&auml;n takaisin laboratorioon. Haluan, ett&auml; tarkistat ja tuplatarkistat kaiken uudelleen.&rdquo; Tiedenainen huokaisi, mutta ny&ouml;kk&auml;si ja l&auml;hti.</p><p> Vuoden viimeinen p&auml;iv&auml; oli kylm&auml; ja pilvinen, mutta tuulta ei ollut, mik&auml; tarkoitti hyvi&auml; laukaisuolosuhteita. Aurinko laski. Teknikot hy&ouml;riv&auml;t ymp&auml;riins&auml; tehden viimeisi&auml; s&auml;&auml;t&ouml;j&auml; ja tarkistuksia. Kuningas ja h&auml;nen l&auml;himm&auml;t neuvonantajansa seurasivat laukaisualustaa kauempana olevalta tasanteelta. Viel&auml;kin kauemmaksi, aidan taakse, oli ker&auml;&auml;ntynyt suuri joukko yleis&ouml;&auml; todistamaan t&auml;t&auml; historiallista tapahtumaa. Suuri kello laski aikaa H-hetkeen; viisikymment&auml; minuuttia j&auml;ljell&auml;.</p><p> Neuvonantaja taputti kuningasta olkap&auml;&auml;lle ja suuntasi h&auml;nen huomionsa aitaan. Yleis&ouml;meress&auml; k&auml;vi kuohunta. Joku katsojista oli hyp&auml;nnyt aidan ylitse ja juoksi nyt kohti kuninkaan tasannetta. Turvallisuudesta huolehtivat vartijat saivat h&auml;net kuitenkin nopeasti kiinni, laittoivat k&auml;sirautoihin ja veiv&auml;t pois. Kuningas k&auml;&auml;nsi huomionsa takaisin laukaisualustaan ja sen takana kohoavaan mustaan vuoreen. Vuoren edess&auml; n&auml;kyi lohik&auml;&auml;rmeen valtava, musta profiili. Se aterioi.</p><p> Kaksikymment&auml; minuuttia my&ouml;hemmin kuningas yll&auml;ttyi n&auml;hdess&auml;&auml;n k&auml;sirautoihin laitetun miehen ilmaantuvan v&auml;h&auml;n matkan p&auml;&auml;h&auml;n tasanteesta. H&auml;nen nen&auml;st&auml;&auml;n valui verta ja kaksi vartijaa talutti h&auml;nt&auml;. Mies n&auml;ytti olevan kiihtyneess&auml; tilassa. Kun h&auml;n n&auml;ki kuninkaan, h&auml;n alkoi huutaa keuhkojensa t&auml;ydelt&auml;: &rdquo;Viimeinen juna! Viimeinen juna! Pys&auml;ytt&auml;k&auml;&auml; viimeinen juna!&rdquo;</p><p> &rdquo;Kuka on t&auml;m&auml; nuorimies?&rdquo; kysyi kuningas. &rdquo;H&auml;nen kasvonsa n&auml;ytt&auml;v&auml;t tutulta, mutta en osaa sijoittaa niit&auml; mihink&auml;&auml;n. Mit&auml; h&auml;n haluaa? Antakaa h&auml;nen tulla yl&ouml;s.&rdquo;</p><p> Mies oli nuorempi virkailija liikenneministeri&ouml;ss&auml;, ja h&auml;nen kiihtymyksens&auml; syy oli se, ett&auml; h&auml;nen is&auml;ns&auml; oli viimeisess&auml; vuorelle l&auml;htev&auml;ss&auml; junassa. Kuningas oli m&auml;&auml;r&auml;nnyt junaliikenteen jatkettavaksi, pel&auml;ten ett&auml; pienikin muutos aikatauluissa saisi lohik&auml;&auml;rmeen h&auml;mmentym&auml;&auml;n ja siirtym&auml;&auml;n pois aukealta vuoren edest&auml;, miss&auml; se nyky&auml;&auml;n vietti kaiken aikansa. Nuorimies aneli kuningasta peruuttamaan m&auml;&auml;r&auml;yksens&auml;, sill&auml; viimeisen junan oli tarkoitus saapua vuorelle vain viisi minuuttia ennen laukaisua.</p><p> &rdquo;En voi tehd&auml; sit&auml;,&rdquo; kuningas sanoi, &rdquo;En voi ottaa riski&auml;.&rdquo;</p><p> &rdquo;Mutta junat kulkevat jatkuvasti viisi minuuttia my&ouml;h&auml;ss&auml;. Lohik&auml;&auml;rme ei huomaa! Min&auml; pyyd&auml;n!&rdquo;</p><p> Nuorimies oli polvillaan kuninkaan edess&auml;, rukoillen h&auml;nt&auml; pelastamaan is&auml;ns&auml; hengen ja kaikkien niiden tuhansien matkustajien hengen, jotka olivat viimeisess&auml; junassa.</p><p> Kuningas katsoi miehen kyynelten ja veren tahraamia kasvoja. Mutta h&auml;n puri huultaan ja ravisti p&auml;&auml;t&auml;&auml;n. Mies jatkoi aneluaan, kun vartijat kantoivat h&auml;nt&auml; pois tasanteelta: &rdquo;Pyyd&auml;n! Pys&auml;ytt&auml;k&auml;&auml; viimeinen juna!&rdquo;</p><p> Kuningas seisoi hiljaa ja liikkumattomana, kunnes vaikerointi vaimeni. H&auml;n katsoi laukaisukelloa; viisi minuuttia j&auml;ljell&auml;.</p><p> Nelj&auml; minuuttia. Kolme minuuttia. Kaksi minuuttia.</p><p> Viimeinen teknikko j&auml;tti laukaisualustan.</p><p> 30 sekuntia. 20 sekuntia. Kymmenen, yhdeks&auml;n, kahdeksan...</p><p> Kun tulipallo peitti laukaisualustan ja ammus r&auml;j&auml;hti matkaan, yleis&ouml; kohottautui vaistomaisesti varpailleen. Kaikki silm&auml;t kiinnittyiv&auml;t raketin j&auml;lkipolttimien valkoiseen liekkiin. Kuningas ja alamaiset, alhaiset ja ylh&auml;iset, nuoret ja vanhat &ndash; sill&auml; hetkell&auml; he kaikki tunsivat olevansa kuin yht&auml; tietoisuutta, samaa tietoista kokemusta. Tuo valkoinen liekki lent&auml;m&auml;ss&auml; pimeyteen oli koko ihmisyyden olemus, kaikki sen toivot ja pelot, iskem&auml;ss&auml; suoraan pimeyden syd&auml;meen. Horisontissa n&auml;kyv&auml; silhuetti huojui ja kaatui. Tuhannet t&auml;ydellisen ilon huudot kohosivat yleis&ouml;st&auml;, ja hetke&auml; my&ouml;hemmin siihen liittyi hirvi&ouml;n kaatumisesta johtuva kuurouttava jyrin&auml;, aivan kuin maa itse olisi ottanut helpottuneen henk&auml;yksen. Vuosisatojen sorron j&auml;lkeen ihmiskunta oli viimein vapaa lohik&auml;&auml;rmeen tyranniasta.</p><p> Ilonhuudot yhtyiv&auml;t riemukkaaksi kuoroksi: &rdquo;Kauan el&auml;k&ouml;&ouml;n kuningas! Kauan el&auml;k&ouml;&ouml;n me kaikki!&rdquo; Kuninkaan neuvonantajat, kuten kaikki tuona y&ouml;n&auml;, olivat onnellisia kuin lapset; he syleiliv&auml;t toisiaan ja onnittelivat kuningasta: &rdquo;Me teimme sen! Me teimme sen!&rdquo;</p><p> Mutta kuningas sanoi murtuneella &auml;&auml;nell&auml;: &rdquo;Kyll&auml;, me teimme sen. Tapoimme lohik&auml;&auml;rmeen t&auml;n&auml; y&ouml;n&auml;. Mutta miksi, oi miksi aloitimme niin my&ouml;h&auml;&auml;n? Olisimme voineet tehd&auml; t&auml;m&auml;n viisi, kenties kymmenen vuotta sitten! Miljoonat ihmiset voisivat viel&auml; el&auml;&auml;.&rdquo;</p><p> Kuningas astui alas tasanteelta ja k&auml;veli k&auml;siraudoissa olevan miehen luo. H&auml;n putosi polvilleen miehen eteen. &rdquo;Anna anteeksi! Anna minulle anteeksi!&rdquo;</p><p> Sade lankesi suurina, raskaina pisaroina, muuttaen maan mudaksi, sotkien kuninkaan purppuraviitan ja puhdistaen veren nuoren miehen kasvoista. &rdquo;Olen niin pahoillani is&auml;st&auml;si,&rdquo; kuningas sanoi.</p><p> &rdquo;Ei se ole sinun syyt&auml;si,&rdquo; mies vastasi. &rdquo;Muistatko, kaksitoista vuotta sitten linnassasi, sen pienen pojan, joka halusi sinun tuovan mumminsa takaisin? Se olin min&auml;. En ymm&auml;rt&auml;nyt silloin, ettet voi toteuttaa toivettani. T&auml;n&auml;&auml;n halusin sinun pelastavan is&auml;ni, mutta oli mahdotonta tehd&auml; sit&auml; vaarantamatta laukaisua. Olet kuitenkin pelastanut minun henkeni, ja &auml;itini ja siskoni hengen. Kuinka voimme ikin&auml; kiitt&auml;&auml; sinua siit&auml; tarpeeksi?&rdquo;</p><p> &rdquo;Kuuntele heit&auml;,&rdquo; sanoi kuningas viitaten ihmisjoukon suuntaan. &rdquo;He hurraavat minulle siit&auml; mit&auml; tapahtui t&auml;n&auml; iltana. Mutta sin&auml; olet todellinen sankari. Sin&auml; korotit &auml;&auml;nesi. Sin&auml; sait meid&auml;t nousemaan pahuutta vastaan.&rdquo; Kuningas kutsui vartijan vapauttamaan miehen k&auml;siraudoista. &rdquo;Mene nyt &auml;itisi ja siskosi luo. Sin&auml; ja perheesi olette aina tervetulleita hoviin, ja kaikki toiveenne - jos ne ovat vallassani toteuttaa - toteutetaan.&rdquo;</p><p> Nuorimies l&auml;hti, ja kuninkaallinen seurue ker&auml;&auml;ntyi edelleen mudassa polvillaan olevan monarkin ymp&auml;rille. Kaatosateen pilaamissa juhlavaatteissa nuo puuteroidut kasvot ilmaisivat valtavaa iloa ja helpotusta. Niin paljon oli muuttunut yhden tunnin aikana: tulevaisuus oli j&auml;lleen avoin, alkukantainen pelko oli voitettu, ja monet t&auml;h&auml;n asti muuttumattomina pidetyt oletukset olivat muuttuneet. Ep&auml;varmoina siit&auml;, mit&auml; heilt&auml; vaadittiin t&auml;ss&auml; uudessa tilanteessa, he seisoivat siin&auml; kuin tunnustellen pitik&ouml; maa edelleen jalkojen alla, vaihtaen katseita, odottaen jonkinlaista merkki&auml;.</p><p> Lopulta kuningas nousi, pyyhkien k&auml;si&auml;&auml;n housuihinsa.</p><p> &rdquo;Majesteetti, mit&auml; me nyt teemme?&rdquo; kysyi vanhin hovimies.</p><p> &rdquo;Rakkaat yst&auml;v&auml;t,&rdquo; kuningas sanoi. &rdquo;olemme kulkeneet pitk&auml;n matkan... mutta silti matkamme on vasta alussa. Lajimme on nuori t&auml;ll&auml; planeetalla. T&auml;n&auml;&auml;n olemme j&auml;lleen lapsia. Tulevaisuus levi&auml;&auml; avoimena edess&auml;mme. Menk&auml;&auml;mme t&auml;h&auml;n tulevaisuuteen ja yritt&auml;k&auml;&auml;mme toimia paremmin kuin toimimme menneisyydess&auml;. Meill&auml; on nyt aikaa &ndash; aikaa tehd&auml; asiat oikein, aikaa kasvaa aikuiseksi, aikaa oppia virheist&auml;mme, aikaa paremman maailman rakentamiselle ja aikaa asettua asumaan tuohon parempaan maailmaan. Soikoot kaikki valtakunnan kellot t&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; keskiy&ouml;h&ouml;n asti, muistoksi kuolleille esi-isillemme, ja juhlikaamme keskiy&ouml;n j&auml;lkeen kunnes aurinko j&auml;lleen nousee. Ja tulevina p&auml;ivin&auml;... uskoakseni meid&auml;n t&auml;ytyy j&auml;rjestell&auml; asioita hieman uudelleen.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong> Tarinan opetus</strong></p><p> Ik&auml;&auml;ntymisest&auml; kertovat tarinat ovat perinteisesti keskittyneet tarpeeseen kohdata kuolema ylv&auml;&auml;sti ja sopeutua siihen. Elinvoimien v&auml;henemiseen ja kuoleman l&auml;hestymiseen suositellut ratkaisut ovat keskittyneet alistumiseen sek&auml; tasapainon saavuttamiseen k&auml;yt&auml;nn&ouml;n asioissa ja henkil&ouml;kohtaisissa suhteissa. Kun mit&auml;&auml;n ei ole ollut teht&auml;viss&auml; ik&auml;&auml;ntymisen est&auml;miseksi, t&auml;llainen asenne on tuntunut j&auml;rkev&auml;lt&auml;. Sen sijaan, ett&auml; ihminen kuluttaisi aikaa v&auml;ist&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n valitteluun, h&auml;n voisi keskitty&auml; saavuttamaan mielenrauhan.</p><p> T&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; tilanne on kuitenkin toinen. Vaikka meilt&auml; edelleen puuttuvat tehokkaat keinot ik&auml;&auml;ntymisen hidastamiseen <a href="http://transhumanismi.org/#ftn1"><span class="WikiLink">[1]</span></a><a name="ftnref1"></a>, voimme tunnistaa tutkimussuuntia, jotka mahdollisesti johtavat t&auml;llaisten keinojen keksimiseen tulevaisuudessa. &rdquo;Deathistiset&rdquo; tarinat ja ideologiat, jotka kehottavat passiivisuuteen ja alistumiseen, eiv&auml;t ole en&auml;&auml; harmittomia lohdutuksen l&auml;hteit&auml;. Ne ovat vaarallisia esteit&auml; kiireellisesti tarvittavan toiminnan tiell&auml;.</p><p> Monet ansioituneet teknologistit ja tiedemiehet kertovat meille, ett&auml; tulee mahdolliseksi hidastaa ja lopulta pys&auml;ytt&auml;&auml; sek&auml; k&auml;&auml;nt&auml;&auml; ihmisen ik&auml;&auml;ntymisprosessi <a href="http://transhumanismi.org/#ftn2"><span class="WikiLink">[2]</span></a><a name="ftnref2"></a>. Aikaskaaloista ja keinoista on silti hyvin v&auml;h&auml;n yksimielisyytt&auml;, eik&auml; p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n periaatteellisestakaan saavuttamisesta ole konsensusta. Liittyen tarinaan (jossa ik&auml;&auml;ntymist&auml; edustaa tietysti lohik&auml;&auml;rme) olemme jotakuinkin siin&auml; v&auml;liss&auml;, miss&auml; yksin&auml;inen tiet&auml;j&auml; ennustaa lohik&auml;&auml;rmeen kaatumista ja muutamat dragonologit vakuuttavat kollegansa siit&auml;, ett&auml; tietty komposiittimateriaali on vahvempaa kuin lohik&auml;&auml;rmeen suomut.</p><p> Tarinan yleinen eettinen argumentti on yksinkertainen: ihmisill&auml; on vahvat ja selke&auml;t syyt p&auml;&auml;st&auml; lohik&auml;&auml;rmeen tyranniasta eroon. Meid&auml;n tilanteemme ik&auml;&auml;ntymisen kanssa on eettisesti vastaavanlainen; meill&auml; on selke&auml;t moraaliset syyt, miksi haluamme hankkiutua eroon ik&auml;&auml;ntymisest&auml;.</p><p> Argumentti ei ole kuitenkaan elini&auml;n pident&auml;misen puolesta sin&auml;ll&auml;&auml;n. Sairauden ja heikkouden t&auml;ytt&auml;mien vuosien lis&auml;&auml;minen el&auml;m&auml;n loppupuolelle olisi melko turhanaikaista. Argumentti puoltaa ihmisen terveyden pident&auml;mist&auml; niin pitk&auml;lle kuin mahdollista. Ihmisen terveellinen elinik&auml; pidentyisi hidastamalla ik&auml;&auml;ntymisprosessia tai pys&auml;tt&auml;m&auml;ll&auml; se. Yksil&ouml;t voisivat pysy&auml; tervein&auml;, elinvoimaisina ja tuottavina siin&auml; i&auml;ss&auml;, miss&auml; olisivat nykyisess&auml; tilanteessa jo kuolleita.</p><p> T&auml;m&auml;n yleisen opetuksen lis&auml;ksi tarinassa on my&ouml;s tiettyj&auml; erityisopetuksia:</p><p> (1) Jatkuva tragedia muuttuu el&auml;m&auml;n tosiasiaksi, pelk&auml;ksi tilastoksi. Ihmisten odotukset sopeutuvat lohik&auml;&auml;rmeen olemassaoloon tarinassa niin, ett&auml; sen olemassaoloa ei en&auml;&auml; edes pidet&auml; pahana asiana. Ihmiskehon ik&auml;&auml;ntyminen on my&ouml;s &rdquo;el&auml;m&auml;n tosiasia&rdquo; - huolimatta siit&auml;, ett&auml; se on p&auml;&auml;asiallinen syy j&auml;rkytt&auml;v&auml;&auml;n m&auml;&auml;r&auml;&auml;n tuskaa ja kuolemaa.</p><p> (2) Staattinen n&auml;kemys teknologiasta. Ihmiset olettavat, ettei lohik&auml;&auml;rmett&auml; voida koskaan tappaa, koska kukaan ei ole tappanut sit&auml; aikaisemmin. He eiv&auml;t muista ottaa huomioon jatkuvasti kehittyv&auml;&auml; teknologiaa. Saako samanlainen virhearvio meid&auml;t luulemaan, ettei ik&auml;&auml;ntymist&auml; voida koskaan parantaa?</p><p> (3) Hallinto muuttuu omaksi tarkoituksekseen. Seitsem&auml;sosa valtiontaloudesta kuluu lohik&auml;&auml;rmeen hallintoj&auml;rjestelm&auml;&auml;n (joka on my&ouml;s sama osa bruttokansantuotteesta, jonka USA kuluttaa terveydenhuoltoon). Vaurioiden rajoittamiseen keskittyminen vie huomion pois itse perimm&auml;isest&auml; syyst&auml; eli ik&auml;&auml;ntymisprosessista. Sen sijaan, ett&auml; olisi olemassa julkisesti rahoitettu projekti ik&auml;&auml;ntymisen est&auml;miseksi, kulutamme valtavasti rahaa yksitt&auml;isten sairauksien tutkimiseen.</p><p> (4) Sosiaalinen hyv&auml; erotetaan ihmisten hyv&auml;st&auml;. Kuninkaan neuvonantajat ovat huolissaan l&auml;hinn&auml; sosiaalisista ongelmista, joita lohik&auml;&auml;rmeenvastustajat voivat aiheuttaa. He sanovat my&ouml;s, ettei lohik&auml;&auml;rmeen tappamisesta seuraa mit&auml;&auml;n tunnettua sosiaalista hyv&auml;&auml;. Loppujen lopuksi sosiaalinen j&auml;rjestys on kuitenkin olemassa ihmisten hyvinvoinnin edist&auml;miseksi - ja yleisesti ottaen on hyv&auml;ksi ihmisille, ett&auml; heid&auml;n el&auml;m&auml;ns&auml; jatkuu.</p><p> (5) Suhteellisuudentajun puuttuminen. Tiikeri tappaa maanviljelij&auml;n. Kalkkarok&auml;&auml;rmeet vaivaavat kyl&auml;&auml;. Kuningas hankkiutuu eroon tiikerista ja kalkkarok&auml;&auml;rmeist&auml; suhteettoman suurieleisesti, ja vaikka h&auml;n tekeekin ihmisille palveluksen, asioiden t&auml;rkeysj&auml;rjestys on t&auml;ysin pieless&auml;.</p><p> (6) Hienot sanat ja tyhj&auml; retoriikka. Kuninkaan moraalinen neuvonantaja saarnaa ihmisen arvokkuudesta ja lajimme luonnosta fraaseilla, jotka on lainattu l&auml;hes kirjaimellisesti nykyajan vastaavalta neuvonantajalta <a href="http://transhumanismi.org/#ftn3">[3]</a><a name="ftnref3"></a>. Retoriikka on kuitenkin l&auml;hinn&auml; sumusein&auml;m&auml;&auml;, joka pikemminkin piilottaa moraalista todellisuutta kuin paljastaa sit&auml;. Pienen pojan yksinkertainen, mutta rehellinen todistus osoittaa puolestaan suoraan kohti perimm&auml;ist&auml; faktaa: lohik&auml;&auml;rme on paha, se tuhoaa ihmisi&auml;. T&auml;m&auml; on my&ouml;s yksinkertainen totuus ik&auml;&auml;ntymisest&auml;.</p><p> (7) Kyvytt&ouml;myys ymm&auml;rt&auml;&auml; asian kiireellisyytt&auml;. Vasta hyvin my&ouml;h&auml;isess&auml; vaiheessa ihmiset ymm&auml;rt&auml;v&auml;t mit&auml; kaikkea on vaakalaudalla. Vasta kuninkaan katsoessa anelevan miehen verisi&auml; kasvoja tragedian koko paino uppoaa h&auml;nen tajuntaansa. Parannuksen etsiminen ik&auml;&auml;ntymiseen ei ole vain yksi mielenkiintoinen juttu, jota voisimme ryhty&auml; tutkimaan jonakin p&auml;iv&auml;n&auml;, kun on enemm&auml;n aikaa. Se on kiirellinen, moraalinen imperatiivi. Mit&auml; pikemmin aloitamme vakavan tutkimusprojektin, sit&auml; nopeammin saamme tuloksia. Sill&auml; on merkityst&auml;, saammeko hoidon 25 vuoden p&auml;&auml;st&auml; vai 24 vuoden p&auml;&auml;st&auml;: Kanadan v&auml;est&ouml;&auml; suurempi m&auml;&auml;r&auml; ihmisi&auml; kuolee sin&auml; aikana. Aika tarkoittaa el&auml;m&auml;&auml;. Menet&auml;mme ihmisi&auml; suunnilleen 70 kappaletta minuutissa. Kun kello tikitt&auml;&auml; n&auml;in armottomaan tahtiin, meill&auml; ei ole aikaa turhalle jaarittelulle.</p><p> (8) &quot;Ja tulevina p&auml;ivin&auml;... uskoakseni meid&auml;n t&auml;ytyy j&auml;rjestell&auml; asioita hieman uudelleen.&quot; Kuningas ja h&auml;nen alamaisensa tulevat kohtaamaan suuria haasteita, kun he toipuvat juhlimisestaan. Yhteiskunta on sopeutunut lohik&auml;&auml;rmeen olemassaoloon niin erottamattomasti, ett&auml; sen tilalla on nyt valtava tyhj&auml; tila. Heid&auml;n t&auml;ytyy ty&ouml;skennell&auml; luovasti, sek&auml; yksil&ouml;- ett&auml; yhteis&ouml;tasolla, kehitt&auml;&auml;kseen olosuhteet, joissa el&auml;m&auml; kukoistaa dynaamisena ja mielekk&auml;&auml;n&auml; totuttujen rajoistusten puuttuessa. Ihminen on kaikeksi onneksi sopeutuvainen olento. Toinen asia, mink&auml; he saattavat piakkoin kohdata, on valtava v&auml;est&ouml;nkasvu. Ehk&auml; heid&auml;n t&auml;ytyy opetella hankkimaan v&auml;hemm&auml;n lapsia ja hankkia lapsia vasta my&ouml;hemm&auml;ll&auml; i&auml;ll&auml;. Ehk&auml; he keksiv&auml;t uutta teknologiaa, jonka avulla suuretkin ihmism&auml;&auml;r&auml;t voivat el&auml;&auml; kesken&auml;&auml;n sovussa v&auml;hemm&auml;n kuluttavasti. Ehk&auml; he rakentavat jonain p&auml;iv&auml;n&auml; avaruusaluksia ja alkavat levitt&auml;yty&auml; kosmokseen. T&auml;ss&auml; vaiheessa voimmekin j&auml;tt&auml;&auml; n&auml;m&auml; satuhahmot kamppailemaan omien haasteidensa kanssa ja keskitty&auml; omassa, todellisessa seikkailussamme etenemiseen <a href="http://transhumanismi.org/#ftn4">[4]</a><a name="ftnref4"></a>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p> <a href="http://transhumanismi.org/#ftnref1"><span class="WikiLink">[1]</span></a><a name="ftn1"></a> Calorie restriction (a diet low in calories but high in nutrients) extends maximal lifespan and delays the onset of age-related illnesses in all species that have been tested. Preliminary results from an ongoing study on rhesus and squirrel monkeys show similar effects. It seems quite likely that calorie restriction would work for our species too. Few humans, however, would be willing to put themselves through a lifelong hunger-diet. Some researchers are searching for calorie-restriction mimetics &ndash; compounds that elicit the desirable effects of lowered caloric intake without us having to go hungry. (See e.g. Lane, M. et al. (1999) &ldquo;Nutritional modulation of aging in nonhuman primates,&rdquo; J. Nutr. Health &amp; Aging, 3(2): 69-76.)</p><p> <a href="http://transhumanismi.org/#ftnref2"><span class="WikiLink">[2]</span></a><a name="ftn2"></a> A recent straw poll at the 10th Congress of the International Association of Biomedical Gerontology revealed that the majority of the participants thought it either probable or &ldquo;not improbable&rdquo; that comprehensive functional rejuvenation of middle-aged mice would be possible within 10-20 years (de Grey, A. (2004), &ldquo;Report of open discussion on the future of life extension research,&rdquo; (Annals NY Acad. Sci., 1019, in press)). See also e.g. de Grey, A., B. Ames, et al. (2002) &ldquo;Time to talk SENS: critiquing the immutability of human aging,&rdquo; Increasing Healthy Life Span: Conventional Measures and Slowing the Innate Aging Process: Ninth Congress of the International Association of Biomedical Gerontology, ed. D. Harman (Annals NY Acad. Sci. 959: 452-462); and Freitas Jr., R. A., Nanomedicine, Vol. 1 (Landes Bioscience: Georgetown, TX, 1999).</p><p> <a href="http://transhumanismi.org/#ftnref3"><span class="WikiLink">[3]</span></a><a name="ftn3"></a> See, e.g. Kass, L. (2003) &ldquo;Ageless Bodies, Happy Souls: Biotechnology and the Pursuit of Perfection,&rdquo; The New Atlantis, 1.</p> <a href="http://transhumanismi.org/#ftnref4"><span class="WikiLink">[4]</span></a><a name="ftn4"></a> I&rsquo;m grateful to many people for comments on earlier drafts, including especially Heather Bradshaw, Roger Crisp, Aubrey de Grey, Katrien Devolder, Joel Garreau, John Harris, Andrea Landfried, Toby Ord, Susan Rogers, Julian Savulescu, Ian Watson, and Kip Werking. Transhumanismi - science fictionia vai science actionia? 2010-07-27T15:03:55Z 2010-07-27T15:03:55Z http://transhumanismi.org/artikkelit/21-artikkelit/132-transhumanismi-science-fictionia-vai-science-actionia Marko Naumanen vizikahn@gmail.com Scifisteill&auml; ja transhumanisteilla on yksi yhteinen ongelma: massojen sitke&auml; tiet&auml;m&auml;tt&ouml;myys. Science fictionia luullaan ufoh&ouml;rh&ouml;ilyksi ja transhumanismia n&ouml;rttiuskonnoksi. Transhumanisteilla on my&ouml;s v&auml;h&auml;isemp&auml;n&auml; lis&auml;taakkana trans-etup&auml;&auml;tteen tuoma assosiaatio transsukupuolisuuteen, mutta t&auml;m&auml; on sent&auml;&auml;n helppo korjata tiedustelemalla asuuko Transilvaniassa naisiksi pukeutuvia vampyyreja (kyll&auml; asuu). Spefistien lis&auml;harmina on puolestaan assosioituminen trekkereihin, vaikka eiv&auml;th&auml;n vakavat spefistit tietenk&auml;&auml;n pukeudu ihonmy&ouml;t&auml;isiin univormuihin (kyll&auml; pukeutuvat). <br /><br />Transhumanistit ovat usein scifistej&auml; ja scifistit usein transhumanisteja, mutta ryhm&auml;t eiv&auml;t mene yksi yhteen p&auml;&auml;llekk&auml;in. Australialainen filosofi ja scifikirjailija <strong>Russell Blackford</strong> on kertonut, ett&auml; h&auml;nen scifiharrastuksensa saa vakavammat akateemiset kollegat kohottelemaan kulmakarvojaan, mutta se ei ole mit&auml;&auml;n verrattuna siihen sosiaaliseen stigmaan, kun h&auml;n mainitsee olevansa transhumanisti. Samanlaista eroa n&auml;kyy reaktioissa suorapuheiseen ateismiin ja debateissa siit&auml; pit&auml;isik&ouml; ateistien k&auml;ytt&auml;&auml; A-sanaa vai V-sanaa, jotta leimautumisherkimm&auml;t eiv&auml;t saisi allergiaoireita. Tai pit&auml;isik&ouml; kaikkien Science Fiction Seurojen muuttaa nimens&auml; Spekulatiivisen Fiktion Seuroiksi. <br /><br />Mutta onko scifi kirjallisuudenlaji, jossa sattumalta k&auml;sitell&auml;&auml;n usein transhumanismin p&auml;&auml;teemaa (ihmisyyden radikaalia muokkausta teknologian avulla) vai onko transhumanismi aktivistiliike, joka on lainannut p&auml;&auml;teemansa science fictionista? Kumpi tuli ensin, tarinat ihmisyyden ylitt&auml;misest&auml; vai ty&ouml;kalut ihmisyyden ylitt&auml;miseen? Kirjoitettu sana on jo itsess&auml;&auml;n keinotekoinen tapa ylitt&auml;&auml; ihmismuistin rajoituksia, mutta hurjia tarinoita supermets&auml;st&auml;jist&auml; ja superker&auml;ilij&ouml;ist&auml; kerrottiin todenn&auml;k&ouml;isesti leirinuotioilla jo ennen kirjoitustaitoa. <br /><strong><br />Lihalliset miehet lent&auml;viss&auml;&nbsp; koneissa</strong><br /><br />Lent&auml;v&auml;t koneet olivat ensin fantasiaa (jumalten vaunuja), sitten scifi&auml; (lapsellisia tieteiskuvitelmia) ja lopulta arkitodellisuutta (my&ouml;h&auml;styneit&auml; lomalentoja). Kertomus vahasiivist&auml; muuttui da Vincin ornitopteriksi ja tarkentui lopulta lentokoneen teknisiksi piirustuksiksi. Ennen lentokoneiden keksimist&auml; kerrottiin tarinoita, joissa jumalien reviirille tunkeutuminen johti v&auml;ist&auml;m&auml;tt&auml; maahansy&ouml;ksyyn ja vuosisadasta toiseen jatkuneet lentoyritykset todella p&auml;&auml;ttyiv&auml;tkin usein kuolemaan tai loukkaantumiseen. Onneksi yrityksi&auml; ei silti lopetettu, vaikka lordi Kelvin ehtikin jo julistaa ilmaa raskaammat lentokoneet mahdottomuuksiksi 1895, kahdeksan vuotta ennen Wrightin veljesten historiallista lentoa. <br /><br />Kuolemattomuus on ollut yksi ihmisen tuhatvuotisista unelmista lent&auml;misen tavoin. Pidemp&auml;&auml; el&auml;m&auml;&auml; tavoittelevia hahmoja on esiintynyt <em>Gilgame&scaron;</em>-eepoksesta l&auml;htien, mutta v&auml;lineet p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n saavuttamiseksi ovat olleet kaukana k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisist&auml;. Uutta nuoruutta on toivottu jumalilta tai kaukaisten maiden mystisist&auml; l&auml;hteist&auml;, mutta pettymys on seurannut toistaan ja keisarit ovat nielleet elohopeadrinkkej&auml; el&auml;m&auml;n eliksiirin&auml;. Kuolemattomuuden tavoittelijoita on varoiteltu uhmaamasta jumalten reviiri&auml; niin fantasiatarinoilla Tantaloksen p&auml;&auml;ttym&auml;tt&ouml;m&auml;st&auml; k&auml;rsimyksest&auml; kuin <em>Zardozin</em> (1974) kaltaisilla scifitarinoilla Eternaalien tylsyydest&auml; ja apatiasta. <br /><br />Paremman puutteessa ihmisen on ehk&auml; ollut psykologisesti j&auml;rkev&auml;&auml; tyyty&auml; vaatimattomaan osaansa ja vahvistaa vallitsevan tilan hienoutta tarinoissaan, mutta teknologian kehittyess&auml; my&ouml;s vanhojen narratiivien on kehitytt&auml;v&auml; ja tarkistettava ennakkoasenteitaan. Negatiivisten seurausten sijaan voi ryhty&auml; painottamaan kuolemattomuuden positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten valtavia s&auml;&auml;st&ouml;j&auml; terveydenhuollossa. Kuolemattomien olentojen ei tarvitse olla verta janoavia vampyyreja tai traagisen yksin&auml;isi&auml; angstisankareita, uusien sukupolvien ikinuoret edustajat voivat n&auml;ky&auml; normaaleina, arkisina sivuhahmoina ja vastata Kuolemalle kuten Hob Gadling <em>Sandmanissa</em>: &quot;En ole valmis kuolemaan. En t&auml;n&auml;&auml;n. En viel&auml;. Ehk&auml; en koskaan.&quot; <br /><br />Avaruusoopperoissa kuten <strong>Iain M. Banksin</strong> Kulttuuri-sarjassa tai <strong>Alastair Reynoldsin</strong> Revelation Space -sarjassa pitk&auml;ik&auml;isyys kuuluu yksinkertaisesti kalustoon ja el&auml;m&auml;&auml;n kyll&auml;styminen on kuin harvinainen flunssatauti, joka voidaan hoitaa l&auml;&auml;keannoksella. Harva meist&auml; miettii avaruusoopperoita lukiessaan lent&auml;vien koneiden ep&auml;pyh&auml;&auml; luonnottomuutta tai pitk&auml;ik&auml;isyyden aiheuttamia sosiaalisia ongelmia, tai kokee vastenmielisyytt&auml; geenimutaatioita kohtaan lukiessaan X-Meni&auml;. Jos hyv&auml;ksymisen oletetaan olevan normaali asenne tulevaisuudessa, miksi se ei ole normaali asenne t&auml;n&auml;&auml;n? <br /><br />Tietokoneita ei n&auml;kynyt scifiss&auml; ennen tietokoneiden keksimist&auml;, mutta nykyp&auml;iv&auml;n&auml; kertomus avaruusaluksesta ilman ainuttakaan tietokonetta luokiteltaisiin jonkinlaiseksi retrohenkiseksi avaruusfantasiaksi. Sadan vuoden p&auml;&auml;st&auml; tullaan tuskin kirjoittamaan paljon kovaa scifi&auml;, jossa avaruusmatkaajat ovat peruslinjan ihmisi&auml;, sill&auml; sellainen ei vaikuta en&auml;&auml; kovin uskottavalta. Modifioidut avaruusmatkaajat ovat uskottavampia, mutta jostain syyst&auml; se kuulostaakin meid&auml;n aikanamme enemm&auml;n scifilt&auml;, koska siin&auml; on kaksi scifi-ideaa samassa paketissa. Mutta miksi olisi uskottavampaa, ett&auml; vain yksi asia muuttuu ja kaikki muu pysyy ennallaan? Jos superteko&auml;lyn, bioteknologian ja nanokoneiden aikakausi muistuttaa l&auml;heisesti nykytilannetta eli ihmiset el&auml;v&auml;t edelleen noin satavuotiaiksi, nukkuvat &ouml;isin, k&auml;rsiv&auml;t stressist&auml;, k&auml;yv&auml;t t&ouml;iss&auml; ja asuvat taloissa, mutta avaruusmatkailu on rutiinia, ei ole muistanut haastaa perustavammanlaatuisia oletuksiaan toisiaan t&auml;ydent&auml;vien teknologioiden aiheuttamien muutosten laajuudesta. <br /><br /><strong>Fandomia vai aktivismia? </strong><br /><br />Transhumanistinen liike on jakautunut useiksi alaryhmiksi kuten spefifandom. Spekulatiivisen fiktion alta l&ouml;ytyy steampunkia, avaruusopperaa ja uuskummaa, transhumanismin alta taas singularitarianismia, abolitionismia ja kryonisisteja. Suurimmat alaryhm&auml;t muodostavat oman tiiviin alakulttuurinsa, yll&auml;pit&auml;v&auml;t keskustelulistoja, j&auml;rjest&auml;v&auml;t konferensseja, julkaisevat lehti&auml;, tarjoutuvat vapaaehtoisiksi, osallistuvat kursseille ja puhuvat oman fandominsa jargonia, mutta siin&auml; miss&auml; spefistien aktiivisuus suuntautuu yleens&auml; genrekulttuurin fanittamiseen, kohdistuu esimerkiksi kryonisistien aktiivisuus el&auml;m&auml;&auml; yll&auml;pit&auml;v&auml;&auml;n l&auml;&auml;ketieteelliseen tekniikkaan. <br /><br />Kryoniikka on malliesimerkki tapauksesta, jossa scifitarinat ovat inspiroineet todellisen l&auml;&auml;ketieteellisen tekniikan kehityst&auml;. Kirjallisuudessa on kuvattu tarkoituksella tai vahingossa tapahtuneita kylm&auml;s&auml;ilytyksi&auml; 1800-luvulta l&auml;htien, esimerkiksi <strong>W. Clark Russellin</strong> <em>Frozen Pirate</em> (1887) ja <strong>Louis Boussenardin</strong> <em>10,000 Years in a Block of Ice</em> (1889), mutta tarkoituksellinen kylm&auml;s&auml;ilytys sai alkusys&auml;yksens&auml;, kun <strong>Robert Ettinger</strong> luki <strong>Neil R. Jonesin</strong> scifinovellin <em>The Jameson Satellite</em> (1939). Novellissa Jameson-nimisen miehen ruumis kiert&auml;&auml; planeettaa satelliitin tavoin miljoona vuotta, kunnes koneolennot l&ouml;yt&auml;v&auml;t h&auml;net ja palauttavat eloon. Tarinan ansiosta Ettinger ryhtyi pohtimaan ihmisen kylm&auml;s&auml;ilytyst&auml; tarkemmin ja kirjoitti my&ouml;hemmin scifitarinan <em>The Penultimate Trump</em> (1948), jossa potilaita jo s&auml;il&ouml;ttiin mahdollista my&ouml;hemp&auml;&auml; elvytyst&auml; varten. K&auml;yt&auml;nn&ouml;n teknologian polkaisi k&auml;yntiin kuitenkin vasta historiallisen keski-i&auml;n kriisin synnytt&auml;m&auml; omakustanne <em>The Prospect of Immortality</em> (1962), jonka Doubleday-kustantamo julkaisi kaksi vuotta my&ouml;hemmin uudelleen <strong>Isaac Asimovin</strong> suosituksesta ja siit&auml; tuli yhdeks&auml;lle kielelle k&auml;&auml;nnetty bestseller. <br /><br />My&ouml;hemm&auml;ss&auml; kirjassaan <em>Man Into Superman</em> (1972) Ettinger joutui valitettavasti toteamaan kuivakkaasti: &quot;-- tilanne Yhdysvalloissa n&auml;ytt&auml;&auml; olevan suunnilleen: Hauta, 14 000 000--Pakastin, 14.&quot; Alkuinnostuksen j&auml;lkeen kryoniikan kasvu hidastui ja k&auml;yt&auml;nn&ouml;n tekniikka pysyi marginaalisena ja v&auml;&auml;rinymm&auml;rrettyn&auml;. Spekulatiiviset juuret ty&ouml;nsiv&auml;t kryoniikan pinnalle, mutta spekulatiivisuuden perint&ouml; oli yksi esteist&auml; levi&auml;misen tiell&auml;. Harrastuspohjalta oli vaikea py&ouml;ritt&auml;&auml; toimintaa, joka kaipasi kipe&auml;sti rahoitusta, koulutusta ja ammattimaisuutta. Kansainv&auml;linen verkosto piti kryoniikan lippua pystyss&auml; syrj&auml;isemmiss&auml;kin maissa, mutta kapinalliseksi ja pyhi&auml; arvoja rienaavaksi leimautunut ala ei saavuttanut mainstream-suosiota. Valtamediat k&auml;sitteliv&auml;t aihetta tuskastuttavan yksioikoisesti ja lieveilmi&ouml;ihin keskittyen. Liian monimutkaista valtavirralle, ei tarpeeksi hienostunutta snobeille. Kuulostaako tutulta? <br /><br />Kaikeksi onneksi kryoniikan nelj&auml;nkymmenen vuoden lannistumaton puskeminen spekulatiivisesta getosta yl&ouml;sp&auml;in on tuottanut my&ouml;s hedelm&auml;&auml;. Yhdysvalloissa 2000-luvulla saavutettu kehitys vitrifikaatiossa eli amorfisessa lasij&auml;&auml;s&auml;ilytyksess&auml; on tuonut jatkuvasti vahvempaa kokeellista todistusaineistoa kryoniikan toimivuudelle (esimerkiksi kaniinin munuainen on vitrifioitu onnistuneesti -135 &deg;C:een ja se on toiminut sulatuksen j&auml;lkeen el&auml;imen ainoana munuaisena), joten asenneilmastossa on tapahtunut positiivisia muutoksia, ennustellen kryoniikalle uutta kasvukautta. Paitsi jos tutkimustuloksia v&auml;h&auml;tell&auml;&auml;n sill&auml; perusteella, etteiv&auml;t laadukkaat tutkimukset voi tietenk&auml;&auml;n kuulua niin marginaaliseen alaan kuin kryoniikka. (&quot;Yksik&auml;&auml;n todellinen skotti...&quot;) <br /><br />Nanoteknologiapioneeri <strong>K. Eric Drexler</strong> k&auml;ytt&auml;&auml; termi&auml; <em>exploratory engineering</em> kuvaamaan suunnitteluprosessia systeemeille, joiden rakentaminen on periaatteessa mahdollista tunnetun tieteen rajoissa, mutta rakentamiseen tarvittavaa teknologiaa ei ole viel&auml; keksitty. Nanokoneista on olemassa lukuisia malleja, jotka toimivat tietokonesimulaatioissa ja t&auml;ll&auml; perusteella voidaan p&auml;&auml;tell&auml;, ett&auml; ne tulevat todenn&auml;k&ouml;isesti toimimaan my&ouml;s tosiel&auml;m&auml;ss&auml;. Samoin voidaan p&auml;&auml;tell&auml;, ett&auml; nanokoneita voisi tulevaisuudessa k&auml;ytt&auml;&auml; kryopotilaiden elvytt&auml;miseen, koska ei ole n&auml;ht&auml;viss&auml; mit&auml;&auml;n luonnonlakia, joka sen est&auml;isi. Tarvitaan vain ihmisi&auml;, jotka ottavat virtuaalimallit tulevaisuuden koneista p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;kseen ja ryhtyv&auml;t rakentamaan niit&auml; menneisyydest&auml; k&auml;sin, askel kerrallaan, alhaalta yl&ouml;sp&auml;in. <br /><br /><strong>Jules Vernen</strong> klassikko <em>Twenty Thousand Leagues Under the Sea</em> (1870) sai aikansa keksij&auml;t rakentamaan yh&auml; parempia sukellusveneit&auml; Nautiluksen edistyneisyyden innoittamina. Kun <strong>Simon Lake</strong> rakensi vuonna 1895 <em>Argonautin</em>, ensimm&auml;isen onnistuneesti avomerell&auml; toimineen sukellusveneen, l&auml;hetti Verne h&auml;nelle kiitoskirjeen mielikuvituksensa tuotteen muuttamisesta todeksi. Jos tieteisfiktio voi edist&auml;&auml; todellisen teknologian kehityst&auml; ep&auml;suoraan ja vahingossa, voiko se auttaa kehityst&auml; my&ouml;s tietoisesti? Tai t&auml;rke&auml;mpi kysymys on: haluavatko scifistit auttaa? <br /><br /><strong>Fiktio vuotaa todellisuuteen </strong><br /><br /><strong>Cory Doctorow</strong> k&auml;y esimerkiksi aktivistista, joka ei tyydy pit&auml;m&auml;&auml;n ideoitaan pelk&auml;st&auml;&auml;n kansien v&auml;liss&auml;. Novelli <em>Printcrime</em> (2006) kuvaa maailmaa, jossa kolmiulotteisen printtausteknologian hy&ouml;tyk&auml;ytt&ouml; on kurjistettu k&auml;ytt&ouml;rajoituksilla, mutta novelli itsess&auml;&auml;n vuotaa takaisin todellisuuteen optimistisena vapaudenjulistuksena, koska se julkaistaan avoimesti kopioitavassa ja remiksattavassa muodossa, kuten kirjailijan koko muukin tuotanto. Omalla pienell&auml; panoksellaan teokset vet&auml;v&auml;t k&auml;ytt&auml;j&auml;n ehdoilla toimivaa tulevaisuutta l&auml;hemm&auml;s ja ty&ouml;nt&auml;v&auml;t k&auml;ytt&ouml;rajoitusten infektoimaa tulevaisuutta kauemmas. <br /><strong><br />Richard Stallmanin</strong> novelli <em>Jinnetic Engineering</em> (2001) levitt&auml;&auml; samankaltaista sanomaa. Novellin p&auml;&auml;henkil&ouml; l&ouml;yt&auml;&auml; taikalampun, mutta lampun henki toteuttaa ainoastaan sellaisia toiveita, jotka hy&ouml;dytt&auml;v&auml;t l&ouml;yt&auml;j&auml;&auml; itse&auml;&auml;n, eiv&auml;t muita. P&auml;&auml;henkil&ouml; ei suostu t&auml;llaiseen k&auml;ytt&ouml;rajoitukseen, joten n&auml;pp&auml;r&auml;n&auml; hakkerina h&auml;n toivoo olevansa kuolematon ja vaihtaa sitten alaa antiikkikauppiaasta biologiksi, jotta voisi tutkia kuolemattomuutensa salaisuutta ja jakaa sen kaikille. Tarina on kirjoitettu kopioitavan ketjukirjeen muotoon ja lopussa lukijaa pyydet&auml;&auml;n mukaan auttamaan kuolemattomuusprojektissa. <br /><br />Oma lukunsa k&auml;sitteellisess&auml; aktivismissa ovat <strong>Jonathon Keatsin</strong> ajatuskokeet. Esimerkiksi vuonna 2003 Keats hankki tekij&auml;noikeuden omaan mieleens&auml; perustellen vaatimustaan sill&auml;, ett&auml; mieli on ajattelun kautta luotu veistos, &quot;neural network by neural network&quot;. N&auml;in Keats ilmoitti saavuttavansa v&auml;liaikaisen kuolemattomuuden, koska s&auml;ilytt&auml;isi tekij&auml;noikeuden mieleens&auml; viel&auml; seitsem&auml;nkymment&auml; vuotta kuolemansa j&auml;lkeen. Seuraavana vuonna h&auml;n halusi tutkia mihin haaraan jumala sijoittuu evoluutiopuussa, mutta koska jumalan DNA:ta ei ollut saatavilla, h&auml;n ryhtyi luomaan jumalaa keinotekoisesti laboratoriossa geenitekniikan avulla. Ensimm&auml;iset tulokset viittasivat Keatsin mukaan siihen, ett&auml; jumala sijoittuu jonnekin syanobakteerien l&auml;hettyville, koska ne reagoivat nauhalta soitettuihin rukouksiin eniten. <br /><br />Keats on maininnut yhdeksi teostensa motiiveista sen, ett&auml; fiktion alam&auml;ki on heikent&auml;nyt ihmisten kyky&auml; ep&auml;uskosta pid&auml;tt&auml;ytymiseen ja luonut mielikuvituksen tyhji&ouml;n, jota uskonnolliset dogmit ja suvaitsemattomuus k&auml;ytt&auml;v&auml;t hyv&auml;kseen. Fiktiota tulisi siksi h&auml;nen mielest&auml;&auml;n kohdata joka p&auml;iv&auml; &ndash; ei siksi, ett&auml; se olisi informatiivista ja hy&ouml;dyllist&auml;, vaan koska se ei ole. T&auml;lt&auml; kantilta katsoen scifi voi olla itsess&auml;&auml;n transformationaalista aktivismia ja cosplayaajat mielikuvituksen l&auml;hett&auml;mi&auml; rauhanturvajoukkoja, jotka pit&auml;v&auml;t joustamattomuutta aisoissa n&auml;kyess&auml;&auml;n katukuvassa. <br /><br /><strong>Muutosvastarintaa vastaan </strong><br /><br />Jos scifiharrastajissa ja transhumanisteissa on paljon p&auml;&auml;llekk&auml;isyytt&auml; ja samankaltaisuutta, mitk&auml;&nbsp; ovat sitten varsinaisia syv&auml;llisi&auml; eroavaisuuksia? Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla pelk&auml;st&auml; asenne-erosta. Scifistit suhtautuvat spekulaatioihin kuolemattomuudesta l&auml;hinn&auml; &auml;lyllisen&auml; viihteen&auml;, mutta transhumanistit pit&auml;v&auml;t kuolemaa pikaista korjausta vaativana ongelmana. Scifistit lukevat tarinoita kryoniikasta ja pitk&auml;ik&auml;isyydest&auml;, mutta transhumanistit harkitsevat vakavasti aivojensa vitrifikaatios&auml;ilytyst&auml; ja ik&auml;&auml;ntymisen est&auml;mist&auml; regeneratiivisen l&auml;&auml;ketieteen avulla. <br /><br />Scifikirjan voi aina sulkea, jos sen tarjoamat radikaalit ideat tai vaihtoehtoiset olemassaolon muodot eiv&auml;t miellyt&auml;, mutta kun muutoksia ryhdyt&auml;&auml;nkin toteuttamaan todellisuudessa, ollaan nojatuolin tarjoaman mukavuusvy&ouml;hykkeen ulkopuolella. Teknologisen kehityksen mahdollistamat muutokset vaikuttavat arkiel&auml;m&auml;&auml;n peruuttamattomasti ja jokainen joutuu kysym&auml;&auml;n itselt&auml;&auml;n: Olenko oikeasti kiinnostunut kokeilemaan? Haluanko todella el&auml;&auml; tuhatvuotiaaksi? Haluanko todella muunnella geeniperim&auml;&auml;ni? Haluanko todella kehon, jonka unentarvetta ja kipuherkkyytt&auml; voi s&auml;&auml;t&auml;&auml;? <br /><br />Kun scifi kysyy huolestuneesti &quot;Ent&auml;p&auml; jos&quot;, transhumanistit vastaavat huolellisesti &quot;Kyll&auml;, jos&quot;. Jos ihmisyyden ylitse voi kehitty&auml; menett&auml;m&auml;tt&auml; ihmisyyden hyvi&auml; puolia ja omenan voi sy&ouml;d&auml; puraisematta matoa, muutos kannattaa hyv&auml;ksy&auml;. Jos radikaalin idean hy&ouml;dyt ylitt&auml;v&auml;t haitat ja se on teknisesti toteutettavissa, sit&auml; kannattaa kokeilla k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml;, oli kyseess&auml; sitten kognitiivisia kykyj&auml; tehostavien aineiden k&auml;ytt&ouml; tai super&auml;lyn rakentaminen. <br /><br />Transhumanistit ovat kuin amishien vastakohta. He ottavat uudet teknologiat ja uudet el&auml;m&auml;ntavat avoimesti vastaan, mink&auml; vuoksi koko ymp&auml;r&ouml;iv&auml; yhteiskunta tuntuu paikallaan polkevalta ja teknologioiden hy&ouml;tyk&auml;ytt&ouml;&auml; mielivaltaisesti rajoittavalta suurelta amish-yhteis&ouml;lt&auml;. Klassiset scifitarinat Frankensteinista l&auml;htien muodostavat yhteis&ouml;n kollektiivisen kaanonin, joka on useimmiten konservatiivinen ja alarmistinen sellaisen kehityksen suhteen, jota transhumanistit pit&auml;v&auml;t hy&ouml;dyllisen&auml; ja toivottavana. Televisiosarjoista tuttu reset-nappula on ep&auml;miellytt&auml;v&auml; trooppi, jonka k&auml;ytt&ouml; vahvistaa mielikuvaa vallitsevan tilan paremmuudesta: jakson lopussa kaiken on palattava normaaliksi, joten k&auml;sikirjoittajat joutuvat tahtomattaankin valitsemaan muutosvastarintaisia loppuratkaisuja. Kun lukijalta odotetaan ensin j&auml;rkytyst&auml; radikaalin muutoksen uhatessa ja lopussa ilahtumista siit&auml;, ett&auml; muodonmuutos v&auml;ltettiin t&auml;p&auml;r&auml;sti, transhumanistit voihkaisevat pettymyksest&auml;. <br /><br /><strong>Ed Regisin</strong> kirjassa <em>Great Mambo Chicken and The Transhuman Condition</em> (1990) robotiikkatutkija <strong>Hans Moravec</strong> kertoo omista tuntemuksistaan n&auml;in: <br /><br />&quot;<em>Twilight Zone</em> -sarjassa oli jakso, jossa <strong>Robert Culp</strong> esitti hahmoa, joka sai tiet&auml;&auml; olevansa robotti. H&auml;n ei tiennyt t&auml;t&auml; aikaisemmin vaan oli aina luullut olevansa ihminen, mutta sitten h&auml;n sai selville totuuden &ndash; h&auml;n todella oli robotti &ndash; ja kauhistui tiedosta. Mutta minusta tuntui, ett&auml; mit&auml; hittoa oikein valitat? En ymm&auml;rt&auml;nyt ollenkaan. En koskaan ymm&auml;rt&auml;nyt miksi Pinokkio halusi olla oikea poika. Ja Isaac Asimovilla oli tarina, <em>The Bicentennial Man</em>, jossa yksi humanoidiroboteista haluaa olla ihminen. Luin sen ja ajattelin, ett&auml; miksi helvetiss&auml; haluat olla ihminen, kun olet valmiiksi jotain parempaa? Ihan kuin ihminen haluaisi olla apina! &#39;Hitsi, toivonpa todella, ett&auml; minulla olisi enemm&auml;n karvaa, kulkisin kumarammassa, haisisin pahemmalle, el&auml;isin lyhyemm&auml;n el&auml;m&auml;n.&#39;&quot; <br /><strong><br />Matkalla morfoavaruuden syvyyksiin </strong><br /><br />Kun <strong>Aldous Huxley</strong> kirjoitti satiirin <em>Uljas uusi maailma</em> (1932) vastapainoksi aikansa optimistisille utopioille, vanhempi veli <strong>Sir Julian Huxley</strong> julkaisi luento- ja essseekokoelman <em>New Bottles for New Wine</em> (1957), jonka aloittavassa esseess&auml; <em>Transhumanism</em> h&auml;n otti termin ensimm&auml;ist&auml; kertaa k&auml;ytt&ouml;&ouml;n kuvaamaan n&auml;k&ouml;kulmaa, jonka mukaan ihmisen tulisi kehitt&auml;&auml; itse&auml;&auml;n paremmaksi tieteen ja teknologian avulla, mutta silti ihmisen&auml; pysyen. Filosofi <strong>Max More</strong> laajensi t&auml;m&auml;n &quot;huxleaanisen&quot; transhumanismin m&auml;&auml;ritelm&auml;&auml; 80-luvulla tarkoittamaan my&ouml;s ihmisyyden ylitt&auml;mist&auml; posthumaaniuteen asti &ndash; monikaistaista vaihtoehtoisten olentojen tiet&auml; yksikaistaisen ihmistien sijaan. <br /><br />Scifitarinoiden yli-ihmisyytt&auml; halajavat hahmot muuttavat itse&auml;&auml;n mielell&auml;&auml;n nopeammiksi, &auml;lykk&auml;&auml;mmiksi ja vahvemmiksi (eik&auml; n&auml;iss&auml; ominaisuuksissa ole sin&auml;ns&auml; mit&auml;&auml;n vikaa), mutta miss&auml; ovat moniulotteisemmat hahmot, jotka haluavat muuttaa itse&auml;&auml;n yli-ihmism&auml;isen yst&auml;v&auml;llisiksi, empaattisiksi ja sosiaalisiksi? Yleens&auml; n&auml;m&auml; ominaisuudet liitet&auml;&auml;n jonkinlaiseen henkiseen kasvuun tai mystisiin guruihin kuten <strong>Robert A. Heinleinin</strong> klassikossa <em>Stranger in a Strange Land</em> (1961), mutta transhumanistien mielest&auml; l&auml;&auml;ketiede ja bioteknologia tarjoavat paljon tehokkaampia tapoja emotionaalisen hyvinvoinnin lis&auml;&auml;miseen. Kuten filosofi <strong>David Pearce</strong> kirjoittaa kaiken k&auml;rsimyksen poistamista kannattavassa manifestissaan <em>The Hedonistic Imperative</em>: &quot;Maailmanlaajuista supermielenterveytt&auml; ei saavuteta uskonnon tai taikuuden ylev&ouml;itt&auml;vill&auml; diskursseilla.&quot; <br /><br />Transhumanistien mielest&auml;&nbsp; ihmisyys on vain pieni piste mielten ja kehojen morfologisessa avaruudessa, jossa el&auml;v&auml;t mahdollisuuksina niin androidit, bioborgit, uploadit, hybridit, ryhm&auml;mielet kuin m&auml;&auml;rittelyj&auml; kaihtavatkin olennot. Ajatuskokeiden ja spekulaatioiden avulla n&auml;it&auml; mahdollisuuksia on voinut tutkia k&auml;sitteellisell&auml; tasolla, pohtia sek&auml; vaarallisia karikoita ett&auml; kunnianhimoisia kanavasuunnitelmia, mutta uusien teknologioiden avulla voimme viimein l&auml;hte&auml; oikeasti tutkimaan morfoavaruuden synteettisi&auml; syvyyksi&auml;, ihmisyyden k&auml;ym&auml;tt&ouml;mi&auml; korpimaita. <br /><br />Huxleyn veljekset valitsivat aikoinaan poikkeavat, mutta toisiaan riste&auml;v&auml;t polut. Aldousin keskittyess&auml;&nbsp; spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen ja hallusinogeenisten huumeiden testaamiseen Julian ryhtyi Unescon ensimm&auml;iseksi p&auml;&auml;johtajaksi ja avusti Maailman luonnons&auml;&auml;ti&ouml;n perustamisessa. Kenties valintojen voi sanoa peilaavan my&ouml;s science fictionin ja transhumanismin mutkikasta sukulaisuussuhdetta.<br /><br />L&auml;hteit&auml;:<br />* Ed Regis: <em>Great Mambo Chicken and the Transhuman Condition</em> (1990)<br />* Robert Bly: <em>The Science In Science Fiction</em> (2005)<br />* <a href="http://www.kryoniikka.fi/kirjallisuutta">http://www.kryoniikka.fi/kirjallisuutta</a><br />* <a href="http://www.hedweb.com/">http://www.hedweb.com/</a><br />* <a href="http://metamagician3000.blogspot.com/2008/04/transhumanism-still-at-crossroads.html">http://metamagician3000.blogspot.com/2008/04/transhumanism-still-at-crossroads.html</a><br />* <a href="http://www.salon.com/books/int/2009/03/09/jonathon_keats/">http://www.salon.com/books/int/2009/03/09/jonathon_keats/</a><br />* lis&auml;ksi: Wikipedia, Tvtropes ja Orion&#39;s Arm<br /> <p>&nbsp;</p><hr />&nbsp;Artikkeli on julkaistu alunperin Spiniss&auml; 2/2010. Kirjoittaja on Marko Naumanen. Scifisteill&auml; ja transhumanisteilla on yksi yhteinen ongelma: massojen sitke&auml; tiet&auml;m&auml;tt&ouml;myys. Science fictionia luullaan ufoh&ouml;rh&ouml;ilyksi ja transhumanismia n&ouml;rttiuskonnoksi. Transhumanisteilla on my&ouml;s v&auml;h&auml;isemp&auml;n&auml; lis&auml;taakkana trans-etup&auml;&auml;tteen tuoma assosiaatio transsukupuolisuuteen, mutta t&auml;m&auml; on sent&auml;&auml;n helppo korjata tiedustelemalla asuuko Transilvaniassa naisiksi pukeutuvia vampyyreja (kyll&auml; asuu). Spefistien lis&auml;harmina on puolestaan assosioituminen trekkereihin, vaikka eiv&auml;th&auml;n vakavat spefistit tietenk&auml;&auml;n pukeudu ihonmy&ouml;t&auml;isiin univormuihin (kyll&auml; pukeutuvat). <br /><br />Transhumanistit ovat usein scifistej&auml; ja scifistit usein transhumanisteja, mutta ryhm&auml;t eiv&auml;t mene yksi yhteen p&auml;&auml;llekk&auml;in. Australialainen filosofi ja scifikirjailija <strong>Russell Blackford</strong> on kertonut, ett&auml; h&auml;nen scifiharrastuksensa saa vakavammat akateemiset kollegat kohottelemaan kulmakarvojaan, mutta se ei ole mit&auml;&auml;n verrattuna siihen sosiaaliseen stigmaan, kun h&auml;n mainitsee olevansa transhumanisti. Samanlaista eroa n&auml;kyy reaktioissa suorapuheiseen ateismiin ja debateissa siit&auml; pit&auml;isik&ouml; ateistien k&auml;ytt&auml;&auml; A-sanaa vai V-sanaa, jotta leimautumisherkimm&auml;t eiv&auml;t saisi allergiaoireita. Tai pit&auml;isik&ouml; kaikkien Science Fiction Seurojen muuttaa nimens&auml; Spekulatiivisen Fiktion Seuroiksi. <br /><br />Mutta onko scifi kirjallisuudenlaji, jossa sattumalta k&auml;sitell&auml;&auml;n usein transhumanismin p&auml;&auml;teemaa (ihmisyyden radikaalia muokkausta teknologian avulla) vai onko transhumanismi aktivistiliike, joka on lainannut p&auml;&auml;teemansa science fictionista? Kumpi tuli ensin, tarinat ihmisyyden ylitt&auml;misest&auml; vai ty&ouml;kalut ihmisyyden ylitt&auml;miseen? Kirjoitettu sana on jo itsess&auml;&auml;n keinotekoinen tapa ylitt&auml;&auml; ihmismuistin rajoituksia, mutta hurjia tarinoita supermets&auml;st&auml;jist&auml; ja superker&auml;ilij&ouml;ist&auml; kerrottiin todenn&auml;k&ouml;isesti leirinuotioilla jo ennen kirjoitustaitoa. <br /><strong><br />Lihalliset miehet lent&auml;viss&auml;&nbsp; koneissa</strong><br /><br />Lent&auml;v&auml;t koneet olivat ensin fantasiaa (jumalten vaunuja), sitten scifi&auml; (lapsellisia tieteiskuvitelmia) ja lopulta arkitodellisuutta (my&ouml;h&auml;styneit&auml; lomalentoja). Kertomus vahasiivist&auml; muuttui da Vincin ornitopteriksi ja tarkentui lopulta lentokoneen teknisiksi piirustuksiksi. Ennen lentokoneiden keksimist&auml; kerrottiin tarinoita, joissa jumalien reviirille tunkeutuminen johti v&auml;ist&auml;m&auml;tt&auml; maahansy&ouml;ksyyn ja vuosisadasta toiseen jatkuneet lentoyritykset todella p&auml;&auml;ttyiv&auml;tkin usein kuolemaan tai loukkaantumiseen. Onneksi yrityksi&auml; ei silti lopetettu, vaikka lordi Kelvin ehtikin jo julistaa ilmaa raskaammat lentokoneet mahdottomuuksiksi 1895, kahdeksan vuotta ennen Wrightin veljesten historiallista lentoa. <br /><br />Kuolemattomuus on ollut yksi ihmisen tuhatvuotisista unelmista lent&auml;misen tavoin. Pidemp&auml;&auml; el&auml;m&auml;&auml; tavoittelevia hahmoja on esiintynyt <em>Gilgame&scaron;</em>-eepoksesta l&auml;htien, mutta v&auml;lineet p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n saavuttamiseksi ovat olleet kaukana k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisist&auml;. Uutta nuoruutta on toivottu jumalilta tai kaukaisten maiden mystisist&auml; l&auml;hteist&auml;, mutta pettymys on seurannut toistaan ja keisarit ovat nielleet elohopeadrinkkej&auml; el&auml;m&auml;n eliksiirin&auml;. Kuolemattomuuden tavoittelijoita on varoiteltu uhmaamasta jumalten reviiri&auml; niin fantasiatarinoilla Tantaloksen p&auml;&auml;ttym&auml;tt&ouml;m&auml;st&auml; k&auml;rsimyksest&auml; kuin <em>Zardozin</em> (1974) kaltaisilla scifitarinoilla Eternaalien tylsyydest&auml; ja apatiasta. <br /><br />Paremman puutteessa ihmisen on ehk&auml; ollut psykologisesti j&auml;rkev&auml;&auml; tyyty&auml; vaatimattomaan osaansa ja vahvistaa vallitsevan tilan hienoutta tarinoissaan, mutta teknologian kehittyess&auml; my&ouml;s vanhojen narratiivien on kehitytt&auml;v&auml; ja tarkistettava ennakkoasenteitaan. Negatiivisten seurausten sijaan voi ryhty&auml; painottamaan kuolemattomuuden positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten valtavia s&auml;&auml;st&ouml;j&auml; terveydenhuollossa. Kuolemattomien olentojen ei tarvitse olla verta janoavia vampyyreja tai traagisen yksin&auml;isi&auml; angstisankareita, uusien sukupolvien ikinuoret edustajat voivat n&auml;ky&auml; normaaleina, arkisina sivuhahmoina ja vastata Kuolemalle kuten Hob Gadling <em>Sandmanissa</em>: &quot;En ole valmis kuolemaan. En t&auml;n&auml;&auml;n. En viel&auml;. Ehk&auml; en koskaan.&quot; <br /><br />Avaruusoopperoissa kuten <strong>Iain M. Banksin</strong> Kulttuuri-sarjassa tai <strong>Alastair Reynoldsin</strong> Revelation Space -sarjassa pitk&auml;ik&auml;isyys kuuluu yksinkertaisesti kalustoon ja el&auml;m&auml;&auml;n kyll&auml;styminen on kuin harvinainen flunssatauti, joka voidaan hoitaa l&auml;&auml;keannoksella. Harva meist&auml; miettii avaruusoopperoita lukiessaan lent&auml;vien koneiden ep&auml;pyh&auml;&auml; luonnottomuutta tai pitk&auml;ik&auml;isyyden aiheuttamia sosiaalisia ongelmia, tai kokee vastenmielisyytt&auml; geenimutaatioita kohtaan lukiessaan X-Meni&auml;. Jos hyv&auml;ksymisen oletetaan olevan normaali asenne tulevaisuudessa, miksi se ei ole normaali asenne t&auml;n&auml;&auml;n? <br /><br />Tietokoneita ei n&auml;kynyt scifiss&auml; ennen tietokoneiden keksimist&auml;, mutta nykyp&auml;iv&auml;n&auml; kertomus avaruusaluksesta ilman ainuttakaan tietokonetta luokiteltaisiin jonkinlaiseksi retrohenkiseksi avaruusfantasiaksi. Sadan vuoden p&auml;&auml;st&auml; tullaan tuskin kirjoittamaan paljon kovaa scifi&auml;, jossa avaruusmatkaajat ovat peruslinjan ihmisi&auml;, sill&auml; sellainen ei vaikuta en&auml;&auml; kovin uskottavalta. Modifioidut avaruusmatkaajat ovat uskottavampia, mutta jostain syyst&auml; se kuulostaakin meid&auml;n aikanamme enemm&auml;n scifilt&auml;, koska siin&auml; on kaksi scifi-ideaa samassa paketissa. Mutta miksi olisi uskottavampaa, ett&auml; vain yksi asia muuttuu ja kaikki muu pysyy ennallaan? Jos superteko&auml;lyn, bioteknologian ja nanokoneiden aikakausi muistuttaa l&auml;heisesti nykytilannetta eli ihmiset el&auml;v&auml;t edelleen noin satavuotiaiksi, nukkuvat &ouml;isin, k&auml;rsiv&auml;t stressist&auml;, k&auml;yv&auml;t t&ouml;iss&auml; ja asuvat taloissa, mutta avaruusmatkailu on rutiinia, ei ole muistanut haastaa perustavammanlaatuisia oletuksiaan toisiaan t&auml;ydent&auml;vien teknologioiden aiheuttamien muutosten laajuudesta. <br /><br /><strong>Fandomia vai aktivismia? </strong><br /><br />Transhumanistinen liike on jakautunut useiksi alaryhmiksi kuten spefifandom. Spekulatiivisen fiktion alta l&ouml;ytyy steampunkia, avaruusopperaa ja uuskummaa, transhumanismin alta taas singularitarianismia, abolitionismia ja kryonisisteja. Suurimmat alaryhm&auml;t muodostavat oman tiiviin alakulttuurinsa, yll&auml;pit&auml;v&auml;t keskustelulistoja, j&auml;rjest&auml;v&auml;t konferensseja, julkaisevat lehti&auml;, tarjoutuvat vapaaehtoisiksi, osallistuvat kursseille ja puhuvat oman fandominsa jargonia, mutta siin&auml; miss&auml; spefistien aktiivisuus suuntautuu yleens&auml; genrekulttuurin fanittamiseen, kohdistuu esimerkiksi kryonisistien aktiivisuus el&auml;m&auml;&auml; yll&auml;pit&auml;v&auml;&auml;n l&auml;&auml;ketieteelliseen tekniikkaan. <br /><br />Kryoniikka on malliesimerkki tapauksesta, jossa scifitarinat ovat inspiroineet todellisen l&auml;&auml;ketieteellisen tekniikan kehityst&auml;. Kirjallisuudessa on kuvattu tarkoituksella tai vahingossa tapahtuneita kylm&auml;s&auml;ilytyksi&auml; 1800-luvulta l&auml;htien, esimerkiksi <strong>W. Clark Russellin</strong> <em>Frozen Pirate</em> (1887) ja <strong>Louis Boussenardin</strong> <em>10,000 Years in a Block of Ice</em> (1889), mutta tarkoituksellinen kylm&auml;s&auml;ilytys sai alkusys&auml;yksens&auml;, kun <strong>Robert Ettinger</strong> luki <strong>Neil R. Jonesin</strong> scifinovellin <em>The Jameson Satellite</em> (1939). Novellissa Jameson-nimisen miehen ruumis kiert&auml;&auml; planeettaa satelliitin tavoin miljoona vuotta, kunnes koneolennot l&ouml;yt&auml;v&auml;t h&auml;net ja palauttavat eloon. Tarinan ansiosta Ettinger ryhtyi pohtimaan ihmisen kylm&auml;s&auml;ilytyst&auml; tarkemmin ja kirjoitti my&ouml;hemmin scifitarinan <em>The Penultimate Trump</em> (1948), jossa potilaita jo s&auml;il&ouml;ttiin mahdollista my&ouml;hemp&auml;&auml; elvytyst&auml; varten. K&auml;yt&auml;nn&ouml;n teknologian polkaisi k&auml;yntiin kuitenkin vasta historiallisen keski-i&auml;n kriisin synnytt&auml;m&auml; omakustanne <em>The Prospect of Immortality</em> (1962), jonka Doubleday-kustantamo julkaisi kaksi vuotta my&ouml;hemmin uudelleen <strong>Isaac Asimovin</strong> suosituksesta ja siit&auml; tuli yhdeks&auml;lle kielelle k&auml;&auml;nnetty bestseller. <br /><br />My&ouml;hemm&auml;ss&auml; kirjassaan <em>Man Into Superman</em> (1972) Ettinger joutui valitettavasti toteamaan kuivakkaasti: &quot;-- tilanne Yhdysvalloissa n&auml;ytt&auml;&auml; olevan suunnilleen: Hauta, 14 000 000--Pakastin, 14.&quot; Alkuinnostuksen j&auml;lkeen kryoniikan kasvu hidastui ja k&auml;yt&auml;nn&ouml;n tekniikka pysyi marginaalisena ja v&auml;&auml;rinymm&auml;rrettyn&auml;. Spekulatiiviset juuret ty&ouml;nsiv&auml;t kryoniikan pinnalle, mutta spekulatiivisuuden perint&ouml; oli yksi esteist&auml; levi&auml;misen tiell&auml;. Harrastuspohjalta oli vaikea py&ouml;ritt&auml;&auml; toimintaa, joka kaipasi kipe&auml;sti rahoitusta, koulutusta ja ammattimaisuutta. Kansainv&auml;linen verkosto piti kryoniikan lippua pystyss&auml; syrj&auml;isemmiss&auml;kin maissa, mutta kapinalliseksi ja pyhi&auml; arvoja rienaavaksi leimautunut ala ei saavuttanut mainstream-suosiota. Valtamediat k&auml;sitteliv&auml;t aihetta tuskastuttavan yksioikoisesti ja lieveilmi&ouml;ihin keskittyen. Liian monimutkaista valtavirralle, ei tarpeeksi hienostunutta snobeille. Kuulostaako tutulta? <br /><br />Kaikeksi onneksi kryoniikan nelj&auml;nkymmenen vuoden lannistumaton puskeminen spekulatiivisesta getosta yl&ouml;sp&auml;in on tuottanut my&ouml;s hedelm&auml;&auml;. Yhdysvalloissa 2000-luvulla saavutettu kehitys vitrifikaatiossa eli amorfisessa lasij&auml;&auml;s&auml;ilytyksess&auml; on tuonut jatkuvasti vahvempaa kokeellista todistusaineistoa kryoniikan toimivuudelle (esimerkiksi kaniinin munuainen on vitrifioitu onnistuneesti -135 &deg;C:een ja se on toiminut sulatuksen j&auml;lkeen el&auml;imen ainoana munuaisena), joten asenneilmastossa on tapahtunut positiivisia muutoksia, ennustellen kryoniikalle uutta kasvukautta. Paitsi jos tutkimustuloksia v&auml;h&auml;tell&auml;&auml;n sill&auml; perusteella, etteiv&auml;t laadukkaat tutkimukset voi tietenk&auml;&auml;n kuulua niin marginaaliseen alaan kuin kryoniikka. (&quot;Yksik&auml;&auml;n todellinen skotti...&quot;) <br /><br />Nanoteknologiapioneeri <strong>K. Eric Drexler</strong> k&auml;ytt&auml;&auml; termi&auml; <em>exploratory engineering</em> kuvaamaan suunnitteluprosessia systeemeille, joiden rakentaminen on periaatteessa mahdollista tunnetun tieteen rajoissa, mutta rakentamiseen tarvittavaa teknologiaa ei ole viel&auml; keksitty. Nanokoneista on olemassa lukuisia malleja, jotka toimivat tietokonesimulaatioissa ja t&auml;ll&auml; perusteella voidaan p&auml;&auml;tell&auml;, ett&auml; ne tulevat todenn&auml;k&ouml;isesti toimimaan my&ouml;s tosiel&auml;m&auml;ss&auml;. Samoin voidaan p&auml;&auml;tell&auml;, ett&auml; nanokoneita voisi tulevaisuudessa k&auml;ytt&auml;&auml; kryopotilaiden elvytt&auml;miseen, koska ei ole n&auml;ht&auml;viss&auml; mit&auml;&auml;n luonnonlakia, joka sen est&auml;isi. Tarvitaan vain ihmisi&auml;, jotka ottavat virtuaalimallit tulevaisuuden koneista p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;kseen ja ryhtyv&auml;t rakentamaan niit&auml; menneisyydest&auml; k&auml;sin, askel kerrallaan, alhaalta yl&ouml;sp&auml;in. <br /><br /><strong>Jules Vernen</strong> klassikko <em>Twenty Thousand Leagues Under the Sea</em> (1870) sai aikansa keksij&auml;t rakentamaan yh&auml; parempia sukellusveneit&auml; Nautiluksen edistyneisyyden innoittamina. Kun <strong>Simon Lake</strong> rakensi vuonna 1895 <em>Argonautin</em>, ensimm&auml;isen onnistuneesti avomerell&auml; toimineen sukellusveneen, l&auml;hetti Verne h&auml;nelle kiitoskirjeen mielikuvituksensa tuotteen muuttamisesta todeksi. Jos tieteisfiktio voi edist&auml;&auml; todellisen teknologian kehityst&auml; ep&auml;suoraan ja vahingossa, voiko se auttaa kehityst&auml; my&ouml;s tietoisesti? Tai t&auml;rke&auml;mpi kysymys on: haluavatko scifistit auttaa? <br /><br /><strong>Fiktio vuotaa todellisuuteen </strong><br /><br /><strong>Cory Doctorow</strong> k&auml;y esimerkiksi aktivistista, joka ei tyydy pit&auml;m&auml;&auml;n ideoitaan pelk&auml;st&auml;&auml;n kansien v&auml;liss&auml;. Novelli <em>Printcrime</em> (2006) kuvaa maailmaa, jossa kolmiulotteisen printtausteknologian hy&ouml;tyk&auml;ytt&ouml; on kurjistettu k&auml;ytt&ouml;rajoituksilla, mutta novelli itsess&auml;&auml;n vuotaa takaisin todellisuuteen optimistisena vapaudenjulistuksena, koska se julkaistaan avoimesti kopioitavassa ja remiksattavassa muodossa, kuten kirjailijan koko muukin tuotanto. Omalla pienell&auml; panoksellaan teokset vet&auml;v&auml;t k&auml;ytt&auml;j&auml;n ehdoilla toimivaa tulevaisuutta l&auml;hemm&auml;s ja ty&ouml;nt&auml;v&auml;t k&auml;ytt&ouml;rajoitusten infektoimaa tulevaisuutta kauemmas. <br /><strong><br />Richard Stallmanin</strong> novelli <em>Jinnetic Engineering</em> (2001) levitt&auml;&auml; samankaltaista sanomaa. Novellin p&auml;&auml;henkil&ouml; l&ouml;yt&auml;&auml; taikalampun, mutta lampun henki toteuttaa ainoastaan sellaisia toiveita, jotka hy&ouml;dytt&auml;v&auml;t l&ouml;yt&auml;j&auml;&auml; itse&auml;&auml;n, eiv&auml;t muita. P&auml;&auml;henkil&ouml; ei suostu t&auml;llaiseen k&auml;ytt&ouml;rajoitukseen, joten n&auml;pp&auml;r&auml;n&auml; hakkerina h&auml;n toivoo olevansa kuolematon ja vaihtaa sitten alaa antiikkikauppiaasta biologiksi, jotta voisi tutkia kuolemattomuutensa salaisuutta ja jakaa sen kaikille. Tarina on kirjoitettu kopioitavan ketjukirjeen muotoon ja lopussa lukijaa pyydet&auml;&auml;n mukaan auttamaan kuolemattomuusprojektissa. <br /><br />Oma lukunsa k&auml;sitteellisess&auml; aktivismissa ovat <strong>Jonathon Keatsin</strong> ajatuskokeet. Esimerkiksi vuonna 2003 Keats hankki tekij&auml;noikeuden omaan mieleens&auml; perustellen vaatimustaan sill&auml;, ett&auml; mieli on ajattelun kautta luotu veistos, &quot;neural network by neural network&quot;. N&auml;in Keats ilmoitti saavuttavansa v&auml;liaikaisen kuolemattomuuden, koska s&auml;ilytt&auml;isi tekij&auml;noikeuden mieleens&auml; viel&auml; seitsem&auml;nkymment&auml; vuotta kuolemansa j&auml;lkeen. Seuraavana vuonna h&auml;n halusi tutkia mihin haaraan jumala sijoittuu evoluutiopuussa, mutta koska jumalan DNA:ta ei ollut saatavilla, h&auml;n ryhtyi luomaan jumalaa keinotekoisesti laboratoriossa geenitekniikan avulla. Ensimm&auml;iset tulokset viittasivat Keatsin mukaan siihen, ett&auml; jumala sijoittuu jonnekin syanobakteerien l&auml;hettyville, koska ne reagoivat nauhalta soitettuihin rukouksiin eniten. <br /><br />Keats on maininnut yhdeksi teostensa motiiveista sen, ett&auml; fiktion alam&auml;ki on heikent&auml;nyt ihmisten kyky&auml; ep&auml;uskosta pid&auml;tt&auml;ytymiseen ja luonut mielikuvituksen tyhji&ouml;n, jota uskonnolliset dogmit ja suvaitsemattomuus k&auml;ytt&auml;v&auml;t hyv&auml;kseen. Fiktiota tulisi siksi h&auml;nen mielest&auml;&auml;n kohdata joka p&auml;iv&auml; &ndash; ei siksi, ett&auml; se olisi informatiivista ja hy&ouml;dyllist&auml;, vaan koska se ei ole. T&auml;lt&auml; kantilta katsoen scifi voi olla itsess&auml;&auml;n transformationaalista aktivismia ja cosplayaajat mielikuvituksen l&auml;hett&auml;mi&auml; rauhanturvajoukkoja, jotka pit&auml;v&auml;t joustamattomuutta aisoissa n&auml;kyess&auml;&auml;n katukuvassa. <br /><br /><strong>Muutosvastarintaa vastaan </strong><br /><br />Jos scifiharrastajissa ja transhumanisteissa on paljon p&auml;&auml;llekk&auml;isyytt&auml; ja samankaltaisuutta, mitk&auml;&nbsp; ovat sitten varsinaisia syv&auml;llisi&auml; eroavaisuuksia? Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla pelk&auml;st&auml; asenne-erosta. Scifistit suhtautuvat spekulaatioihin kuolemattomuudesta l&auml;hinn&auml; &auml;lyllisen&auml; viihteen&auml;, mutta transhumanistit pit&auml;v&auml;t kuolemaa pikaista korjausta vaativana ongelmana. Scifistit lukevat tarinoita kryoniikasta ja pitk&auml;ik&auml;isyydest&auml;, mutta transhumanistit harkitsevat vakavasti aivojensa vitrifikaatios&auml;ilytyst&auml; ja ik&auml;&auml;ntymisen est&auml;mist&auml; regeneratiivisen l&auml;&auml;ketieteen avulla. <br /><br />Scifikirjan voi aina sulkea, jos sen tarjoamat radikaalit ideat tai vaihtoehtoiset olemassaolon muodot eiv&auml;t miellyt&auml;, mutta kun muutoksia ryhdyt&auml;&auml;nkin toteuttamaan todellisuudessa, ollaan nojatuolin tarjoaman mukavuusvy&ouml;hykkeen ulkopuolella. Teknologisen kehityksen mahdollistamat muutokset vaikuttavat arkiel&auml;m&auml;&auml;n peruuttamattomasti ja jokainen joutuu kysym&auml;&auml;n itselt&auml;&auml;n: Olenko oikeasti kiinnostunut kokeilemaan? Haluanko todella el&auml;&auml; tuhatvuotiaaksi? Haluanko todella muunnella geeniperim&auml;&auml;ni? Haluanko todella kehon, jonka unentarvetta ja kipuherkkyytt&auml; voi s&auml;&auml;t&auml;&auml;? <br /><br />Kun scifi kysyy huolestuneesti &quot;Ent&auml;p&auml; jos&quot;, transhumanistit vastaavat huolellisesti &quot;Kyll&auml;, jos&quot;. Jos ihmisyyden ylitse voi kehitty&auml; menett&auml;m&auml;tt&auml; ihmisyyden hyvi&auml; puolia ja omenan voi sy&ouml;d&auml; puraisematta matoa, muutos kannattaa hyv&auml;ksy&auml;. Jos radikaalin idean hy&ouml;dyt ylitt&auml;v&auml;t haitat ja se on teknisesti toteutettavissa, sit&auml; kannattaa kokeilla k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml;, oli kyseess&auml; sitten kognitiivisia kykyj&auml; tehostavien aineiden k&auml;ytt&ouml; tai super&auml;lyn rakentaminen. <br /><br />Transhumanistit ovat kuin amishien vastakohta. He ottavat uudet teknologiat ja uudet el&auml;m&auml;ntavat avoimesti vastaan, mink&auml; vuoksi koko ymp&auml;r&ouml;iv&auml; yhteiskunta tuntuu paikallaan polkevalta ja teknologioiden hy&ouml;tyk&auml;ytt&ouml;&auml; mielivaltaisesti rajoittavalta suurelta amish-yhteis&ouml;lt&auml;. Klassiset scifitarinat Frankensteinista l&auml;htien muodostavat yhteis&ouml;n kollektiivisen kaanonin, joka on useimmiten konservatiivinen ja alarmistinen sellaisen kehityksen suhteen, jota transhumanistit pit&auml;v&auml;t hy&ouml;dyllisen&auml; ja toivottavana. Televisiosarjoista tuttu reset-nappula on ep&auml;miellytt&auml;v&auml; trooppi, jonka k&auml;ytt&ouml; vahvistaa mielikuvaa vallitsevan tilan paremmuudesta: jakson lopussa kaiken on palattava normaaliksi, joten k&auml;sikirjoittajat joutuvat tahtomattaankin valitsemaan muutosvastarintaisia loppuratkaisuja. Kun lukijalta odotetaan ensin j&auml;rkytyst&auml; radikaalin muutoksen uhatessa ja lopussa ilahtumista siit&auml;, ett&auml; muodonmuutos v&auml;ltettiin t&auml;p&auml;r&auml;sti, transhumanistit voihkaisevat pettymyksest&auml;. <br /><br /><strong>Ed Regisin</strong> kirjassa <em>Great Mambo Chicken and The Transhuman Condition</em> (1990) robotiikkatutkija <strong>Hans Moravec</strong> kertoo omista tuntemuksistaan n&auml;in: <br /><br />&quot;<em>Twilight Zone</em> -sarjassa oli jakso, jossa <strong>Robert Culp</strong> esitti hahmoa, joka sai tiet&auml;&auml; olevansa robotti. H&auml;n ei tiennyt t&auml;t&auml; aikaisemmin vaan oli aina luullut olevansa ihminen, mutta sitten h&auml;n sai selville totuuden &ndash; h&auml;n todella oli robotti &ndash; ja kauhistui tiedosta. Mutta minusta tuntui, ett&auml; mit&auml; hittoa oikein valitat? En ymm&auml;rt&auml;nyt ollenkaan. En koskaan ymm&auml;rt&auml;nyt miksi Pinokkio halusi olla oikea poika. Ja Isaac Asimovilla oli tarina, <em>The Bicentennial Man</em>, jossa yksi humanoidiroboteista haluaa olla ihminen. Luin sen ja ajattelin, ett&auml; miksi helvetiss&auml; haluat olla ihminen, kun olet valmiiksi jotain parempaa? Ihan kuin ihminen haluaisi olla apina! &#39;Hitsi, toivonpa todella, ett&auml; minulla olisi enemm&auml;n karvaa, kulkisin kumarammassa, haisisin pahemmalle, el&auml;isin lyhyemm&auml;n el&auml;m&auml;n.&#39;&quot; <br /><strong><br />Matkalla morfoavaruuden syvyyksiin </strong><br /><br />Kun <strong>Aldous Huxley</strong> kirjoitti satiirin <em>Uljas uusi maailma</em> (1932) vastapainoksi aikansa optimistisille utopioille, vanhempi veli <strong>Sir Julian Huxley</strong> julkaisi luento- ja essseekokoelman <em>New Bottles for New Wine</em> (1957), jonka aloittavassa esseess&auml; <em>Transhumanism</em> h&auml;n otti termin ensimm&auml;ist&auml; kertaa k&auml;ytt&ouml;&ouml;n kuvaamaan n&auml;k&ouml;kulmaa, jonka mukaan ihmisen tulisi kehitt&auml;&auml; itse&auml;&auml;n paremmaksi tieteen ja teknologian avulla, mutta silti ihmisen&auml; pysyen. Filosofi <strong>Max More</strong> laajensi t&auml;m&auml;n &quot;huxleaanisen&quot; transhumanismin m&auml;&auml;ritelm&auml;&auml; 80-luvulla tarkoittamaan my&ouml;s ihmisyyden ylitt&auml;mist&auml; posthumaaniuteen asti &ndash; monikaistaista vaihtoehtoisten olentojen tiet&auml; yksikaistaisen ihmistien sijaan. <br /><br />Scifitarinoiden yli-ihmisyytt&auml; halajavat hahmot muuttavat itse&auml;&auml;n mielell&auml;&auml;n nopeammiksi, &auml;lykk&auml;&auml;mmiksi ja vahvemmiksi (eik&auml; n&auml;iss&auml; ominaisuuksissa ole sin&auml;ns&auml; mit&auml;&auml;n vikaa), mutta miss&auml; ovat moniulotteisemmat hahmot, jotka haluavat muuttaa itse&auml;&auml;n yli-ihmism&auml;isen yst&auml;v&auml;llisiksi, empaattisiksi ja sosiaalisiksi? Yleens&auml; n&auml;m&auml; ominaisuudet liitet&auml;&auml;n jonkinlaiseen henkiseen kasvuun tai mystisiin guruihin kuten <strong>Robert A. Heinleinin</strong> klassikossa <em>Stranger in a Strange Land</em> (1961), mutta transhumanistien mielest&auml; l&auml;&auml;ketiede ja bioteknologia tarjoavat paljon tehokkaampia tapoja emotionaalisen hyvinvoinnin lis&auml;&auml;miseen. Kuten filosofi <strong>David Pearce</strong> kirjoittaa kaiken k&auml;rsimyksen poistamista kannattavassa manifestissaan <em>The Hedonistic Imperative</em>: &quot;Maailmanlaajuista supermielenterveytt&auml; ei saavuteta uskonnon tai taikuuden ylev&ouml;itt&auml;vill&auml; diskursseilla.&quot; <br /><br />Transhumanistien mielest&auml;&nbsp; ihmisyys on vain pieni piste mielten ja kehojen morfologisessa avaruudessa, jossa el&auml;v&auml;t mahdollisuuksina niin androidit, bioborgit, uploadit, hybridit, ryhm&auml;mielet kuin m&auml;&auml;rittelyj&auml; kaihtavatkin olennot. Ajatuskokeiden ja spekulaatioiden avulla n&auml;it&auml; mahdollisuuksia on voinut tutkia k&auml;sitteellisell&auml; tasolla, pohtia sek&auml; vaarallisia karikoita ett&auml; kunnianhimoisia kanavasuunnitelmia, mutta uusien teknologioiden avulla voimme viimein l&auml;hte&auml; oikeasti tutkimaan morfoavaruuden synteettisi&auml; syvyyksi&auml;, ihmisyyden k&auml;ym&auml;tt&ouml;mi&auml; korpimaita. <br /><br />Huxleyn veljekset valitsivat aikoinaan poikkeavat, mutta toisiaan riste&auml;v&auml;t polut. Aldousin keskittyess&auml;&nbsp; spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen ja hallusinogeenisten huumeiden testaamiseen Julian ryhtyi Unescon ensimm&auml;iseksi p&auml;&auml;johtajaksi ja avusti Maailman luonnons&auml;&auml;ti&ouml;n perustamisessa. Kenties valintojen voi sanoa peilaavan my&ouml;s science fictionin ja transhumanismin mutkikasta sukulaisuussuhdetta.<br /><br />L&auml;hteit&auml;:<br />* Ed Regis: <em>Great Mambo Chicken and the Transhuman Condition</em> (1990)<br />* Robert Bly: <em>The Science In Science Fiction</em> (2005)<br />* <a href="http://www.kryoniikka.fi/kirjallisuutta">http://www.kryoniikka.fi/kirjallisuutta</a><br />* <a href="http://www.hedweb.com/">http://www.hedweb.com/</a><br />* <a href="http://metamagician3000.blogspot.com/2008/04/transhumanism-still-at-crossroads.html">http://metamagician3000.blogspot.com/2008/04/transhumanism-still-at-crossroads.html</a><br />* <a href="http://www.salon.com/books/int/2009/03/09/jonathon_keats/">http://www.salon.com/books/int/2009/03/09/jonathon_keats/</a><br />* lis&auml;ksi: Wikipedia, Tvtropes ja Orion&#39;s Arm<br /> <p>&nbsp;</p><hr />&nbsp;Artikkeli on julkaistu alunperin Spiniss&auml; 2/2010. Kirjoittaja on Marko Naumanen. Ihmisyyden näkymättömät ongelmat (Marko Naumanen) 2006-02-11T00:00:00Z 2006-02-11T00:00:00Z http://transhumanismi.org/artikkelit/21-artikkelit/49-ihmisyyden-nm-ongelmat-marko-naumanen Marko Naumanen vizikahn@gmail.com <p><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/balancedrock2.jpg" width="150" height="120" style="float: left;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="2" />Progeriaa sairastavat ihmiset vanhenevat liian nopeasti. He kaljuuntuvat ja saavat ryppyj&auml; jo viisivuotiaina. V&auml;h&auml; v&auml;h&auml;lt&auml; heid&auml;n kehonsa kuihtuu ja lakkaa lopulta toimimasta. He eiv&auml;t ehdi koskaan kokea, millaista on olla aikuinen. Olisi hirvitt&auml;v&auml;&auml; kuvitella maailma, jossa jokainen ihminen sairastaa progeriaa.<br /> <br /> Olisiko tuo maailma kuitenkaan hirvitt&auml;v&auml; siin&auml; el&auml;vien ihmisten silmiss&auml;? He syntyisiv&auml;t ja kuolisivat sukupolvi toisensa per&auml;&auml;n tiet&auml;m&auml;tt&auml; mist&auml;&auml;n paremmasta. Ihmisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; olisi kolmetoista vuotta, ja se olisi fakta, johon kaikki olisivat tottuneet. Progeria ei olisi tuossa maailmassa sairaus vaan luonnollinen olotila. Kun kelaamme historiaa taaksep&auml;in, voimme n&auml;hd&auml; maailman, joka on kuin suoraan tuosta hirvitt&auml;v&auml;st&auml; kuvitelmasta. Neandertalin ihmisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; oli 20 vuotta. Se oli heille luonnollinen ja arkip&auml;iv&auml;inen tosiasia. Nykyihmisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; liikkuu 78 vuoden paikkeilla ja nykyihmisille puolestaan t&auml;m&auml; on tosiasia. Jos nykyajan ihminen heitett&auml;isiin keskelle paleoliittista aikaa ja h&auml;nelle kerrottaisiin, ett&auml; kehon viimeinen k&auml;ytt&ouml;p&auml;iv&auml; on 21 vuotta, h&auml;n pit&auml;isi olotilaansa luultavasti hyvin ep&auml;reiluna ja julmana.<br /> <br /> Hyp&auml;t&auml;&auml;n ajassa eteenp&auml;in. Mik&auml; on ihmisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; sadan vuoden kuluttua? Koko ihmislajin historian ajan keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; on kasvanut. Viime vuosisadan alussa ihmiset eliv&auml;t keskim&auml;&auml;rin 50-vuotiaiksi. Sadan vuoden p&auml;&auml;st&auml; voimme odottaa ihmisten el&auml;v&auml;n keskim&auml;&auml;rin (v&auml;hint&auml;&auml;n) 150-vuotiaiksi. Jos kuvittelet nyt itsesi tulevaisuuden ihmiseksi, nykyinen el&auml;m&auml;n pituus tuntuu j&auml;rkytt&auml;v&auml;n v&auml;h&auml;iselt&auml;. Puolet el&auml;m&auml;st&auml;si on poissa.<br /> <br /> <strong>N&auml;kym&auml;t&ouml;n pandemia</strong><br /> <br />Vanheneminen on tappava sairaus. Neandertalin ihmiset k&auml;rsiv&auml;t t&auml;st&auml; sairaudesta ja nykyp&auml;iv&auml;n ihmiset samoin, vaikka sit&auml; ei sairaudeksi ymm&auml;rret&auml;k&auml;&auml;n. Tauti on lieventynyt aikojen kuluessa, mutta se on edelleen tappava. Siihen on yritetty l&ouml;yt&auml;&auml; l&auml;&auml;kett&auml; niin salatieteiden kuin uskontojenkin kautta, mutta mik&auml;&auml;n ei ole todistettavasti toiminut. Kaikki ihmiset ovat lopulta kuolleet viimeist&auml;&auml;n vanhuuden heikkouden runtelemina, elimien pett&auml;ess&auml; ja j&auml;rjen hitaasti hiipuessa.<br /> <br /> T&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; tilanne on kuitenkin muuttunut. Ensimm&auml;isen kerran ihmiskunnan historiassa meill&auml; on k&auml;yt&ouml;ss&auml;mme tiet&auml;mys ja teknologia, joiden avulla pystymme ehk&auml; nujertamaan sairauden oikeasti. Ihmisen perim&auml; on kartoitettu ja menetelm&auml;t kehon rakenneosien muuntelemiseen kehittyv&auml;t jatkuvasti. Tarvitaan viel&auml; runsaasti tutkimusta ja kehitysty&ouml;t&auml; tavoitteen saavuttamiseksi, mutta teoriassa hoidot vanhenemiseen voidaan jo n&auml;hd&auml;. Enemm&auml;n onkin kyse siit&auml;, osaavatko ihmiset n&auml;hd&auml; vanhenemisen sairautena ja nousta vastarintaan; haluavatko he el&auml;&auml; satoja vuosia nuorekkaina ja tervein&auml;, vailla progerian ryppyj&auml; ja nivelten haurastumista; ja ryhdymmek&ouml; jonakin p&auml;iv&auml;n&auml; h&auml;vitt&auml;m&auml;&auml;n vanhenemisen pandemiaa Maapallolta kuten poliota.<br /> <br /> <strong>Ihminen ei hallitse itse&auml;&auml;n</strong><br /> <br /><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/vertical_climb2.jpg" width="150" height="120" style="float: right;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="2" /> Kun vanhenemisen on tunnistanut sairaudeksi, on luonnollista tehd&auml; jatkokysymys: onko ihmisess&auml; muita vikoja, joita emme osaa tunnistaa, koska ne ovat kaikille yhteisi&auml;? Otamme ihmiskehon arkip&auml;iv&auml;isen&auml;, muuttumattomana faktana. Ajattelemme, ett&auml; t&auml;m&auml; neliraajaisuus ja viisisormisuus on pysyv&auml; tila, emmek&auml; voi sille paljonkaan; n&auml;emme, ett&auml; lihallinen keho on rajallinen sek&auml; kest&auml;vyydelt&auml;&auml;n ett&auml; kyvyilt&auml;&auml;n, mutta olemme tottuneet siihen.<br /> <br /> Vaikka olemme paljon vapaampia liikkumaan kuin <strong>Stephen Hawking</strong>, olemme silti kaikki kehomme vankeja. Emme pysty valitsemaan kuinka pitk&auml;&auml;n nukumme tai valvomme. Keho v&auml;syy, silm&auml;luomet k&auml;yv&auml;t raskaiksi ja p&auml;&auml; kallistuu tyynyyn. Kuvitelkaa maailma, jossa jokaisella ihmisell&auml; on narkolepsia ja miettik&auml;&auml;, pit&auml;isiv&auml;tk&ouml; narkoleptikot jatkuvaa nukahteluaan luonnollisena ihmisen olotilana. Meill&auml; kaikilla on s&auml;&auml;nn&ouml;llisin&auml; kohtauksina esiintyv&auml; narkolepsia, mutta emme osaa n&auml;hd&auml; sit&auml; ongelmana juuri siksi, ett&auml; k&auml;rsimme siit&auml; kaikki. Luonto ei ole kysellyt, haluammeko rajoittaa el&auml;m&auml;&auml;mme nukahtelemalla, se on vain tehnyt meist&auml; t&auml;llaisia. Toisaalta on my&ouml;s niit&auml; ihmisi&auml;, jotka eiv&auml;t pysty nukahtamaan vaikka haluaisivat; heid&auml;nkin el&auml;m&auml;&auml;ns&auml; rajoittaa sama kehollisen itsem&auml;&auml;r&auml;misoikeuden ja valinnanvapauden puute. Jotkut ihmiset k&auml;rsiv&auml;t pakkoliikkeist&auml;, jotkut eiv&auml;t voi hillit&auml; mielihalujaan ja jotkut ovat menett&auml;neet lihastensa kontrollin vanhuuden rappeutumisen my&ouml;t&auml;. Heid&auml;nkin mielens&auml; ovat vankeina kehossa, joka toimii heid&auml;n tahtoaan vastaan.<br /> <br /> Teknologian kehittyess&auml; kehon rajoitukset voidaan kuitenkin poistaa tai kiert&auml;&auml;. Ylit&auml;mme aistiemme rajoituksia t&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; ulkoisilla laitteilla kuten kuulosuojaimilla, kuulolaitteilla, silm&auml;laseilla ja piilolinsseill&auml;, mutta tulevaisuudessa n&auml;it&auml; laitteita tullaan integroimaan yh&auml; enemm&auml;n ihon alle. Unil&auml;&auml;kkeet, rauhoittavat l&auml;&auml;kkeet ja piristeet ovat vasta esimakua tehokkaammista keinoista narkolepsiamme s&auml;&auml;telyyn; &quot;aivojen tahdistimet&quot; epilepsiapotilaille ovat vasta hyv&auml; alku teknisille keinoille itsens&auml; parempaan kontrollointiin. Teknologia auttaa aivoja ottamaan kehon takaisin hallintaan.<br /> <br /> <strong>Kuollut vai kyborgi?</strong><br /> <br /> Kun lihallinen syd&auml;n on pett&auml;m&auml;ss&auml; ja ainoa keino jatkaa el&auml;m&auml;&auml; on korvata se konesyd&auml;mell&auml;, potilas ei pys&auml;hdy ep&auml;ilem&auml;&auml;n. H&auml;n haluaa el&auml;&auml; pidemp&auml;&auml;n kuin luonto m&auml;&auml;r&auml;&auml;, n&auml;hd&auml; lastenlapsensa kasvot ja juhlia syntym&auml;p&auml;ivi&auml;&auml;n viel&auml; kerran. Syd&auml;men rytminen syke muuttuu s&auml;hk&ouml;iseksi huminaksi ja pulssi katoaa suonista, mutta ihminen on edelleen elossa ja se on t&auml;rkeint&auml;. Kuolema vai kyborgius? H&auml;n valitsee mieluummin kyborgiuden, eik&auml; kenellek&auml;&auml;n tulisi mieleen pit&auml;&auml; h&auml;nt&auml; v&auml;hemm&auml;n ihmisen&auml; siksi, ett&auml; h&auml;nen syd&auml;mens&auml; on ihmisten rakentama.<br /> <br /> Kehityksen edetess&auml; syd&auml;mest&auml;, jaloista ja sormista siirryt&auml;&auml;n yh&auml; pienempiin ihmiskehon osiin. Siin&auml; miss&auml; kirurgi katkaisi ennen raajan sahalla, k&auml;ytt&auml;&auml; h&auml;n tulevaisuudessa mikroskooppista sahaa solutasolla, amputoiden kuolleet solut ja korvaten ne keinotekoisilla. Normaalia kirurgiaa, mutta pienemm&auml;ss&auml; mittakaavassa. Kun ihminen vanhenee ja elimist&ouml;n osat kuluvat, ne korvataan uusilla. Kukaan ei pid&auml; sit&auml; outona. Seh&auml;n on pelkk&auml;&auml; tervett&auml; j&auml;rke&auml;: jos se on rikki, korjataan se. Jos pit&auml;&auml; &quot;soluproteeseja&quot; jotenkin ep&auml;ihmism&auml;isen&auml; ajatuksena, t&auml;ytyisi samalla logiikalla pit&auml;&auml; my&ouml;s paraolympialaisia ep&auml;ihmism&auml;isin&auml;.<br /> <br /> Oli kyseess&auml; sitten konesyd&auml;n tai konesolu, se tekee lihallisesta edelt&auml;j&auml;st&auml;&auml;n tarpeettoman. Ent&auml; aivot? Jos otamme yhden aivosolun ja korvaamme sen &quot;aivosoluproteesilla&quot;, joka tekee kaiken sen mink&auml; oikea aivosolukin, mik&auml;&auml;n ei ole muuttunut. Ihminen on edelleen oma itsens&auml;. Kun teemme saman vaihdoksen toiselle aivosolulle, ihminen on viel&auml;kin oma itsens&auml;. Jokainen kehon osa voidaan vaihtaa, jos se on tarpeen. Yleens&auml; ihmiset n&auml;kev&auml;t kehonsa aidot osat jollakin tavoin korvaamattomina, mutta tarkemmin katsoessa kaikki on vaihdettavissa, jos varaosat ovat tarpeeksi hyvi&auml;.<br /> <br /> <strong>Turvallisuus ensin!</strong><br /> <br /> Mutta miksi tyytyisimme korvaamaan osiamme samankaltaisilla, jos voimme vaihtaa ne parempiin? Jos vaihdamme silm&auml;t, voisimme lis&auml;t&auml; niihin kyvyn n&auml;hd&auml; infrapuna-aallonpituudet. Jos vaihdamme korvat, voisimme lis&auml;t&auml; niihin kyvyn kuulla ultra&auml;&auml;net. Samalla sairaalak&auml;ynnill&auml; tarpeettomat solut voisi karistaa itsest&auml;&auml;n kokonaan pois, tai lis&auml;t&auml; keinotekoisia soluja sinne, miss&auml; niit&auml; ei ole aikaisemmin ollutkaan. Ihmiskehoon voisi asentaa toisen syd&auml;n varmuuden vuoksi; jos ensisijainen syd&auml;n pys&auml;htyy, varasyd&auml;n k&auml;ynnistyy.<br /> <br /> Jos autosta hajoaa vaihdelaatikko ja vaihdamme tilalle paremman, ylit&auml;mme &quot;autouden&quot; luonnolliset rajat, koska auto ei ole en&auml;&auml; sama kuin tehtaalta tullessaan. Sill&auml; ei ole merkityst&auml;, koska p&auml;&auml;asia on, ett&auml; auto kulkee. Auto ei my&ouml;sk&auml;&auml;n muutu ep&auml;autoksi, vaikka sen moottoria viritett&auml;isiin tehokkaammaksi tai siihen asennettaisiin ylim&auml;&auml;r&auml;isi&auml; lamppuja. Laki tietysti est&auml;&auml; auton liiallisen virittelyn, jotta siit&auml; ei aiheutuisi vaaraa muille autoilijoille yleisill&auml; teill&auml;, mutta ent&auml; jos auton viritt&auml;&auml; normaaleja autoja turvallisemmaksi? Tuskin kenell&auml;k&auml;&auml;n on mit&auml;&auml;n sit&auml; vastaan, jos asentaa autoonsa lis&auml;turvatyynyt, alkolukon, tehostetut jarrut tai GPS-paikannuksen. Koko yhteis&ouml; hy&ouml;tyy siit&auml;, ett&auml; ihmiset pit&auml;v&auml;t huolta autoistaan ja tekev&auml;t niist&auml; parempia. Vaarallisen nopeiksi viritetyt autot voidaan s&auml;&auml;st&auml;&auml; ralliradoille.<br /> <br /> Tilanne ihmisen parantelussa ei poikkea auton parantelusta. Jos ihmiset virittelev&auml;t itse&auml;&auml;n tehokkaammiksi muista ihmisist&auml; v&auml;litt&auml;m&auml;tt&auml; ja aiheuttavat tuhoa uusilla kyvyill&auml;&auml;n, se t&auml;ytyy pyrki&auml; est&auml;m&auml;&auml;n. Kenell&auml;k&auml;&auml;n ei kuitenkaan pit&auml;isi olla mit&auml;&auml;n sit&auml; vastaan, jos ihminen haluaa vapaaehtoisesti tehd&auml; itsest&auml;&auml;n tervej&auml;rkisemm&auml;n, yst&auml;v&auml;llisemm&auml;n ja huomaavaisemman. T&auml;llaisia ominaisuuksia haluavia ihmisi&auml; pit&auml;isi vain kannustaa ylitt&auml;m&auml;&auml;n normaalit rajoituksensa.<br /> <br /> <strong>Paras keino ennustaa tulevaisuutta on luoda se</strong><br /> <br /><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/mountain_climberb.jpg" width="150" height="120" style="float: left;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="2" /> Ty&ouml;kalujen ja menetelmien kehittyess&auml; radikaalit keinot ihmisen kehitt&auml;miseksi tulevat p&auml;iv&auml; p&auml;iv&auml;lt&auml; mahdollisemmiksi. Useimmilla on selv&auml; intuitiivinen k&auml;sitys siit&auml;, ett&auml; jonakin p&auml;iv&auml;n&auml; ihmiskehon muuntelu tulee olemaan mahdollista, mutta tuo aika n&auml;hd&auml;&auml;n yleens&auml; hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa, ehk&auml; 500 tai 1000 vuoden p&auml;&auml;ss&auml;. T&auml;m&auml; k&auml;sitys perustuu yleens&auml; lineaariseen kuvaan kehityksest&auml;, eik&auml; ota huomioon teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia nopeampiin muutoksiin. Samalla k&auml;sitykseen liittyy passivoiva n&auml;k&ouml;kulma, jonka mukaan voimme vain odottaa kehityksen tapahtumista, vaikuttamatta sen kulkuun mitenk&auml;&auml;n. Usein my&ouml;s keskityt&auml;&auml;n asioihin puuttumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin, unohtaen ottaa huomioon ne ongelmat, jotka ovat olemassa asioihin puuttumattomuuden vuoksi. Staattiseen tilaan liittyv&auml;t vaivat (globaalit progeriat ja narkolepsiat) pysyv&auml;t n&auml;kym&auml;tt&ouml;min&auml; j&auml;ttil&auml;isin&auml;, koska ne ovat polkeneet meit&auml; maahan historian alkuh&auml;m&auml;rist&auml; asti.<br /> <br /> Odottelua ja ongelmien sivuuttamista parempi vaihtoehto on edist&auml;&auml; kehityst&auml; tietoisesti ja suunnitelmallisesti. El&auml;m&auml;&auml; parantavat tekniikat t&auml;ytyy pyrki&auml; kehitt&auml;m&auml;&auml;n mahdollisimman pian; mieluummin 20 vuoden p&auml;&auml;st&auml; kuin vasta 200 vuoden p&auml;&auml;st&auml;. Teknologioiden turvallista kehityst&auml; voi pyrki&auml; edist&auml;m&auml;&auml;n omalla toiminnallaan passiivisuuden sijaan: aktivoimalla muita ihmisi&auml; mukaan, levitt&auml;m&auml;ll&auml; tietoa ja tietysti suoralla tutkimus- ja kehitysty&ouml;ll&auml;. Teknologioiden v&auml;&auml;rink&auml;yt&ouml;n vaaroista kertoessa t&auml;ytyy muistaa kertoa my&ouml;s niiden hyvist&auml; puolista. Parantavaa teknologiaa ei ole syyt&auml; kielt&auml;&auml; tai est&auml;&auml; kehittym&auml;st&auml;, jos sit&auml; voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; kaikkien el&auml;vien olentojen hyv&auml;ksi. Parempi tulevaisuus on mahdollinen, jos ihmiset karistavat kuvitelmat v&auml;&auml;j&auml;&auml;m&auml;tt&ouml;mist&auml; dystopioista tai tuhansien vuosien p&auml;&auml;ss&auml; odottavista saavuttamattomista utopioista pois harteiltaan, tarttuen oikeasti toimeen t&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml;.<br /> <br /> <strong>Ainoat toimivat vaihtoehdot</strong><br /> <br />Ennen uusien teknologioiden valmiiksi saattamista transhumanismissa onkin kyse periaatteellisella tasolla tapahtuvasta n&auml;k&ouml;kulman muutoksesta. Vaikka kaikesta edistyksest&auml; huolimatta pit&auml;isi rajoittamatonta elinik&auml;&auml; ja ihmisen kykyjen kehitt&auml;mist&auml; saavuttamattomina unelmina, ideoiden periaatteellinen ihmisoikeudellinen ydin on silti otettava huomioon. Vaikka mik&auml;&auml;n teknologia ei pystyisi tekem&auml;&auml;n ihmisest&auml; biologisesti kuolematonta, pakollinen kuolema on silti v&auml;&auml;rin. Vaikka olisimme ikuisesti Homo Sapiensin tasolle juuttuneita vailla toivoa parannuksista ja kehityksest&auml;, ihmiskehon sairaudet ja rakenteelliset viat pysyv&auml;t silti vikoina. Vaikka emme ikin&auml; p&auml;&auml;sisi poistumaan t&auml;lt&auml; planeetalta ja laajentamaan sivilisaatiotamme ulkoavaruuteen, juuttuminen yhdelle ainoalle planeetalle on silti huono suunnitelma.<br /> <br /> Transhumanisti n&auml;kee itsess&auml;&auml;n ja ymp&auml;rist&ouml;ss&auml;&auml;n valtavan m&auml;&auml;r&auml;n ongelmia, joita ihmiset eiv&auml;t yleens&auml; tiedosta. T&auml;m&auml;n lis&auml;ksi h&auml;n n&auml;kee ymp&auml;rill&auml;&auml;n paljon toimimattomia ratkaisuja, uskontoja ja huijauksia, joilla ihmiset yritt&auml;v&auml;t lakaista ongelmat maton alle ja uskotella itselleen, ettei niit&auml; ole olemassa. Suuremmasta ongelmam&auml;&auml;r&auml;st&auml; ja n&auml;enn&auml;isesti v&auml;h&auml;isemmist&auml; ratkaisuvaihtoehdoista huolimatta transhumanisti ei lamaannu, sill&auml; kaiken toivottomuuden keskelt&auml; h&auml;n on l&ouml;yt&auml;nyt kaksi toimivaa ty&ouml;kalua: tieteen ja teknologian.</p> <hr width="100%" size="2" />Kolumni on julkaistu alunperin Vapaasana.netiss&auml; loppuvuodesta 2005. Kirjoittaja on Marko Naumanen.<br /> <p><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/balancedrock2.jpg" width="150" height="120" style="float: left;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="2" />Progeriaa sairastavat ihmiset vanhenevat liian nopeasti. He kaljuuntuvat ja saavat ryppyj&auml; jo viisivuotiaina. V&auml;h&auml; v&auml;h&auml;lt&auml; heid&auml;n kehonsa kuihtuu ja lakkaa lopulta toimimasta. He eiv&auml;t ehdi koskaan kokea, millaista on olla aikuinen. Olisi hirvitt&auml;v&auml;&auml; kuvitella maailma, jossa jokainen ihminen sairastaa progeriaa.<br /> <br /> Olisiko tuo maailma kuitenkaan hirvitt&auml;v&auml; siin&auml; el&auml;vien ihmisten silmiss&auml;? He syntyisiv&auml;t ja kuolisivat sukupolvi toisensa per&auml;&auml;n tiet&auml;m&auml;tt&auml; mist&auml;&auml;n paremmasta. Ihmisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; olisi kolmetoista vuotta, ja se olisi fakta, johon kaikki olisivat tottuneet. Progeria ei olisi tuossa maailmassa sairaus vaan luonnollinen olotila. Kun kelaamme historiaa taaksep&auml;in, voimme n&auml;hd&auml; maailman, joka on kuin suoraan tuosta hirvitt&auml;v&auml;st&auml; kuvitelmasta. Neandertalin ihmisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; oli 20 vuotta. Se oli heille luonnollinen ja arkip&auml;iv&auml;inen tosiasia. Nykyihmisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; liikkuu 78 vuoden paikkeilla ja nykyihmisille puolestaan t&auml;m&auml; on tosiasia. Jos nykyajan ihminen heitett&auml;isiin keskelle paleoliittista aikaa ja h&auml;nelle kerrottaisiin, ett&auml; kehon viimeinen k&auml;ytt&ouml;p&auml;iv&auml; on 21 vuotta, h&auml;n pit&auml;isi olotilaansa luultavasti hyvin ep&auml;reiluna ja julmana.<br /> <br /> Hyp&auml;t&auml;&auml;n ajassa eteenp&auml;in. Mik&auml; on ihmisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; sadan vuoden kuluttua? Koko ihmislajin historian ajan keskim&auml;&auml;r&auml;inen elinik&auml; on kasvanut. Viime vuosisadan alussa ihmiset eliv&auml;t keskim&auml;&auml;rin 50-vuotiaiksi. Sadan vuoden p&auml;&auml;st&auml; voimme odottaa ihmisten el&auml;v&auml;n keskim&auml;&auml;rin (v&auml;hint&auml;&auml;n) 150-vuotiaiksi. Jos kuvittelet nyt itsesi tulevaisuuden ihmiseksi, nykyinen el&auml;m&auml;n pituus tuntuu j&auml;rkytt&auml;v&auml;n v&auml;h&auml;iselt&auml;. Puolet el&auml;m&auml;st&auml;si on poissa.<br /> <br /> <strong>N&auml;kym&auml;t&ouml;n pandemia</strong><br /> <br />Vanheneminen on tappava sairaus. Neandertalin ihmiset k&auml;rsiv&auml;t t&auml;st&auml; sairaudesta ja nykyp&auml;iv&auml;n ihmiset samoin, vaikka sit&auml; ei sairaudeksi ymm&auml;rret&auml;k&auml;&auml;n. Tauti on lieventynyt aikojen kuluessa, mutta se on edelleen tappava. Siihen on yritetty l&ouml;yt&auml;&auml; l&auml;&auml;kett&auml; niin salatieteiden kuin uskontojenkin kautta, mutta mik&auml;&auml;n ei ole todistettavasti toiminut. Kaikki ihmiset ovat lopulta kuolleet viimeist&auml;&auml;n vanhuuden heikkouden runtelemina, elimien pett&auml;ess&auml; ja j&auml;rjen hitaasti hiipuessa.<br /> <br /> T&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; tilanne on kuitenkin muuttunut. Ensimm&auml;isen kerran ihmiskunnan historiassa meill&auml; on k&auml;yt&ouml;ss&auml;mme tiet&auml;mys ja teknologia, joiden avulla pystymme ehk&auml; nujertamaan sairauden oikeasti. Ihmisen perim&auml; on kartoitettu ja menetelm&auml;t kehon rakenneosien muuntelemiseen kehittyv&auml;t jatkuvasti. Tarvitaan viel&auml; runsaasti tutkimusta ja kehitysty&ouml;t&auml; tavoitteen saavuttamiseksi, mutta teoriassa hoidot vanhenemiseen voidaan jo n&auml;hd&auml;. Enemm&auml;n onkin kyse siit&auml;, osaavatko ihmiset n&auml;hd&auml; vanhenemisen sairautena ja nousta vastarintaan; haluavatko he el&auml;&auml; satoja vuosia nuorekkaina ja tervein&auml;, vailla progerian ryppyj&auml; ja nivelten haurastumista; ja ryhdymmek&ouml; jonakin p&auml;iv&auml;n&auml; h&auml;vitt&auml;m&auml;&auml;n vanhenemisen pandemiaa Maapallolta kuten poliota.<br /> <br /> <strong>Ihminen ei hallitse itse&auml;&auml;n</strong><br /> <br /><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/vertical_climb2.jpg" width="150" height="120" style="float: right;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="2" /> Kun vanhenemisen on tunnistanut sairaudeksi, on luonnollista tehd&auml; jatkokysymys: onko ihmisess&auml; muita vikoja, joita emme osaa tunnistaa, koska ne ovat kaikille yhteisi&auml;? Otamme ihmiskehon arkip&auml;iv&auml;isen&auml;, muuttumattomana faktana. Ajattelemme, ett&auml; t&auml;m&auml; neliraajaisuus ja viisisormisuus on pysyv&auml; tila, emmek&auml; voi sille paljonkaan; n&auml;emme, ett&auml; lihallinen keho on rajallinen sek&auml; kest&auml;vyydelt&auml;&auml;n ett&auml; kyvyilt&auml;&auml;n, mutta olemme tottuneet siihen.<br /> <br /> Vaikka olemme paljon vapaampia liikkumaan kuin <strong>Stephen Hawking</strong>, olemme silti kaikki kehomme vankeja. Emme pysty valitsemaan kuinka pitk&auml;&auml;n nukumme tai valvomme. Keho v&auml;syy, silm&auml;luomet k&auml;yv&auml;t raskaiksi ja p&auml;&auml; kallistuu tyynyyn. Kuvitelkaa maailma, jossa jokaisella ihmisell&auml; on narkolepsia ja miettik&auml;&auml;, pit&auml;isiv&auml;tk&ouml; narkoleptikot jatkuvaa nukahteluaan luonnollisena ihmisen olotilana. Meill&auml; kaikilla on s&auml;&auml;nn&ouml;llisin&auml; kohtauksina esiintyv&auml; narkolepsia, mutta emme osaa n&auml;hd&auml; sit&auml; ongelmana juuri siksi, ett&auml; k&auml;rsimme siit&auml; kaikki. Luonto ei ole kysellyt, haluammeko rajoittaa el&auml;m&auml;&auml;mme nukahtelemalla, se on vain tehnyt meist&auml; t&auml;llaisia. Toisaalta on my&ouml;s niit&auml; ihmisi&auml;, jotka eiv&auml;t pysty nukahtamaan vaikka haluaisivat; heid&auml;nkin el&auml;m&auml;&auml;ns&auml; rajoittaa sama kehollisen itsem&auml;&auml;r&auml;misoikeuden ja valinnanvapauden puute. Jotkut ihmiset k&auml;rsiv&auml;t pakkoliikkeist&auml;, jotkut eiv&auml;t voi hillit&auml; mielihalujaan ja jotkut ovat menett&auml;neet lihastensa kontrollin vanhuuden rappeutumisen my&ouml;t&auml;. Heid&auml;nkin mielens&auml; ovat vankeina kehossa, joka toimii heid&auml;n tahtoaan vastaan.<br /> <br /> Teknologian kehittyess&auml; kehon rajoitukset voidaan kuitenkin poistaa tai kiert&auml;&auml;. Ylit&auml;mme aistiemme rajoituksia t&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; ulkoisilla laitteilla kuten kuulosuojaimilla, kuulolaitteilla, silm&auml;laseilla ja piilolinsseill&auml;, mutta tulevaisuudessa n&auml;it&auml; laitteita tullaan integroimaan yh&auml; enemm&auml;n ihon alle. Unil&auml;&auml;kkeet, rauhoittavat l&auml;&auml;kkeet ja piristeet ovat vasta esimakua tehokkaammista keinoista narkolepsiamme s&auml;&auml;telyyn; &quot;aivojen tahdistimet&quot; epilepsiapotilaille ovat vasta hyv&auml; alku teknisille keinoille itsens&auml; parempaan kontrollointiin. Teknologia auttaa aivoja ottamaan kehon takaisin hallintaan.<br /> <br /> <strong>Kuollut vai kyborgi?</strong><br /> <br /> Kun lihallinen syd&auml;n on pett&auml;m&auml;ss&auml; ja ainoa keino jatkaa el&auml;m&auml;&auml; on korvata se konesyd&auml;mell&auml;, potilas ei pys&auml;hdy ep&auml;ilem&auml;&auml;n. H&auml;n haluaa el&auml;&auml; pidemp&auml;&auml;n kuin luonto m&auml;&auml;r&auml;&auml;, n&auml;hd&auml; lastenlapsensa kasvot ja juhlia syntym&auml;p&auml;ivi&auml;&auml;n viel&auml; kerran. Syd&auml;men rytminen syke muuttuu s&auml;hk&ouml;iseksi huminaksi ja pulssi katoaa suonista, mutta ihminen on edelleen elossa ja se on t&auml;rkeint&auml;. Kuolema vai kyborgius? H&auml;n valitsee mieluummin kyborgiuden, eik&auml; kenellek&auml;&auml;n tulisi mieleen pit&auml;&auml; h&auml;nt&auml; v&auml;hemm&auml;n ihmisen&auml; siksi, ett&auml; h&auml;nen syd&auml;mens&auml; on ihmisten rakentama.<br /> <br /> Kehityksen edetess&auml; syd&auml;mest&auml;, jaloista ja sormista siirryt&auml;&auml;n yh&auml; pienempiin ihmiskehon osiin. Siin&auml; miss&auml; kirurgi katkaisi ennen raajan sahalla, k&auml;ytt&auml;&auml; h&auml;n tulevaisuudessa mikroskooppista sahaa solutasolla, amputoiden kuolleet solut ja korvaten ne keinotekoisilla. Normaalia kirurgiaa, mutta pienemm&auml;ss&auml; mittakaavassa. Kun ihminen vanhenee ja elimist&ouml;n osat kuluvat, ne korvataan uusilla. Kukaan ei pid&auml; sit&auml; outona. Seh&auml;n on pelkk&auml;&auml; tervett&auml; j&auml;rke&auml;: jos se on rikki, korjataan se. Jos pit&auml;&auml; &quot;soluproteeseja&quot; jotenkin ep&auml;ihmism&auml;isen&auml; ajatuksena, t&auml;ytyisi samalla logiikalla pit&auml;&auml; my&ouml;s paraolympialaisia ep&auml;ihmism&auml;isin&auml;.<br /> <br /> Oli kyseess&auml; sitten konesyd&auml;n tai konesolu, se tekee lihallisesta edelt&auml;j&auml;st&auml;&auml;n tarpeettoman. Ent&auml; aivot? Jos otamme yhden aivosolun ja korvaamme sen &quot;aivosoluproteesilla&quot;, joka tekee kaiken sen mink&auml; oikea aivosolukin, mik&auml;&auml;n ei ole muuttunut. Ihminen on edelleen oma itsens&auml;. Kun teemme saman vaihdoksen toiselle aivosolulle, ihminen on viel&auml;kin oma itsens&auml;. Jokainen kehon osa voidaan vaihtaa, jos se on tarpeen. Yleens&auml; ihmiset n&auml;kev&auml;t kehonsa aidot osat jollakin tavoin korvaamattomina, mutta tarkemmin katsoessa kaikki on vaihdettavissa, jos varaosat ovat tarpeeksi hyvi&auml;.<br /> <br /> <strong>Turvallisuus ensin!</strong><br /> <br /> Mutta miksi tyytyisimme korvaamaan osiamme samankaltaisilla, jos voimme vaihtaa ne parempiin? Jos vaihdamme silm&auml;t, voisimme lis&auml;t&auml; niihin kyvyn n&auml;hd&auml; infrapuna-aallonpituudet. Jos vaihdamme korvat, voisimme lis&auml;t&auml; niihin kyvyn kuulla ultra&auml;&auml;net. Samalla sairaalak&auml;ynnill&auml; tarpeettomat solut voisi karistaa itsest&auml;&auml;n kokonaan pois, tai lis&auml;t&auml; keinotekoisia soluja sinne, miss&auml; niit&auml; ei ole aikaisemmin ollutkaan. Ihmiskehoon voisi asentaa toisen syd&auml;n varmuuden vuoksi; jos ensisijainen syd&auml;n pys&auml;htyy, varasyd&auml;n k&auml;ynnistyy.<br /> <br /> Jos autosta hajoaa vaihdelaatikko ja vaihdamme tilalle paremman, ylit&auml;mme &quot;autouden&quot; luonnolliset rajat, koska auto ei ole en&auml;&auml; sama kuin tehtaalta tullessaan. Sill&auml; ei ole merkityst&auml;, koska p&auml;&auml;asia on, ett&auml; auto kulkee. Auto ei my&ouml;sk&auml;&auml;n muutu ep&auml;autoksi, vaikka sen moottoria viritett&auml;isiin tehokkaammaksi tai siihen asennettaisiin ylim&auml;&auml;r&auml;isi&auml; lamppuja. Laki tietysti est&auml;&auml; auton liiallisen virittelyn, jotta siit&auml; ei aiheutuisi vaaraa muille autoilijoille yleisill&auml; teill&auml;, mutta ent&auml; jos auton viritt&auml;&auml; normaaleja autoja turvallisemmaksi? Tuskin kenell&auml;k&auml;&auml;n on mit&auml;&auml;n sit&auml; vastaan, jos asentaa autoonsa lis&auml;turvatyynyt, alkolukon, tehostetut jarrut tai GPS-paikannuksen. Koko yhteis&ouml; hy&ouml;tyy siit&auml;, ett&auml; ihmiset pit&auml;v&auml;t huolta autoistaan ja tekev&auml;t niist&auml; parempia. Vaarallisen nopeiksi viritetyt autot voidaan s&auml;&auml;st&auml;&auml; ralliradoille.<br /> <br /> Tilanne ihmisen parantelussa ei poikkea auton parantelusta. Jos ihmiset virittelev&auml;t itse&auml;&auml;n tehokkaammiksi muista ihmisist&auml; v&auml;litt&auml;m&auml;tt&auml; ja aiheuttavat tuhoa uusilla kyvyill&auml;&auml;n, se t&auml;ytyy pyrki&auml; est&auml;m&auml;&auml;n. Kenell&auml;k&auml;&auml;n ei kuitenkaan pit&auml;isi olla mit&auml;&auml;n sit&auml; vastaan, jos ihminen haluaa vapaaehtoisesti tehd&auml; itsest&auml;&auml;n tervej&auml;rkisemm&auml;n, yst&auml;v&auml;llisemm&auml;n ja huomaavaisemman. T&auml;llaisia ominaisuuksia haluavia ihmisi&auml; pit&auml;isi vain kannustaa ylitt&auml;m&auml;&auml;n normaalit rajoituksensa.<br /> <br /> <strong>Paras keino ennustaa tulevaisuutta on luoda se</strong><br /> <br /><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/mountain_climberb.jpg" width="150" height="120" style="float: left;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="2" /> Ty&ouml;kalujen ja menetelmien kehittyess&auml; radikaalit keinot ihmisen kehitt&auml;miseksi tulevat p&auml;iv&auml; p&auml;iv&auml;lt&auml; mahdollisemmiksi. Useimmilla on selv&auml; intuitiivinen k&auml;sitys siit&auml;, ett&auml; jonakin p&auml;iv&auml;n&auml; ihmiskehon muuntelu tulee olemaan mahdollista, mutta tuo aika n&auml;hd&auml;&auml;n yleens&auml; hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa, ehk&auml; 500 tai 1000 vuoden p&auml;&auml;ss&auml;. T&auml;m&auml; k&auml;sitys perustuu yleens&auml; lineaariseen kuvaan kehityksest&auml;, eik&auml; ota huomioon teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia nopeampiin muutoksiin. Samalla k&auml;sitykseen liittyy passivoiva n&auml;k&ouml;kulma, jonka mukaan voimme vain odottaa kehityksen tapahtumista, vaikuttamatta sen kulkuun mitenk&auml;&auml;n. Usein my&ouml;s keskityt&auml;&auml;n asioihin puuttumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin, unohtaen ottaa huomioon ne ongelmat, jotka ovat olemassa asioihin puuttumattomuuden vuoksi. Staattiseen tilaan liittyv&auml;t vaivat (globaalit progeriat ja narkolepsiat) pysyv&auml;t n&auml;kym&auml;tt&ouml;min&auml; j&auml;ttil&auml;isin&auml;, koska ne ovat polkeneet meit&auml; maahan historian alkuh&auml;m&auml;rist&auml; asti.<br /> <br /> Odottelua ja ongelmien sivuuttamista parempi vaihtoehto on edist&auml;&auml; kehityst&auml; tietoisesti ja suunnitelmallisesti. El&auml;m&auml;&auml; parantavat tekniikat t&auml;ytyy pyrki&auml; kehitt&auml;m&auml;&auml;n mahdollisimman pian; mieluummin 20 vuoden p&auml;&auml;st&auml; kuin vasta 200 vuoden p&auml;&auml;st&auml;. Teknologioiden turvallista kehityst&auml; voi pyrki&auml; edist&auml;m&auml;&auml;n omalla toiminnallaan passiivisuuden sijaan: aktivoimalla muita ihmisi&auml; mukaan, levitt&auml;m&auml;ll&auml; tietoa ja tietysti suoralla tutkimus- ja kehitysty&ouml;ll&auml;. Teknologioiden v&auml;&auml;rink&auml;yt&ouml;n vaaroista kertoessa t&auml;ytyy muistaa kertoa my&ouml;s niiden hyvist&auml; puolista. Parantavaa teknologiaa ei ole syyt&auml; kielt&auml;&auml; tai est&auml;&auml; kehittym&auml;st&auml;, jos sit&auml; voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; kaikkien el&auml;vien olentojen hyv&auml;ksi. Parempi tulevaisuus on mahdollinen, jos ihmiset karistavat kuvitelmat v&auml;&auml;j&auml;&auml;m&auml;tt&ouml;mist&auml; dystopioista tai tuhansien vuosien p&auml;&auml;ss&auml; odottavista saavuttamattomista utopioista pois harteiltaan, tarttuen oikeasti toimeen t&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml;.<br /> <br /> <strong>Ainoat toimivat vaihtoehdot</strong><br /> <br />Ennen uusien teknologioiden valmiiksi saattamista transhumanismissa onkin kyse periaatteellisella tasolla tapahtuvasta n&auml;k&ouml;kulman muutoksesta. Vaikka kaikesta edistyksest&auml; huolimatta pit&auml;isi rajoittamatonta elinik&auml;&auml; ja ihmisen kykyjen kehitt&auml;mist&auml; saavuttamattomina unelmina, ideoiden periaatteellinen ihmisoikeudellinen ydin on silti otettava huomioon. Vaikka mik&auml;&auml;n teknologia ei pystyisi tekem&auml;&auml;n ihmisest&auml; biologisesti kuolematonta, pakollinen kuolema on silti v&auml;&auml;rin. Vaikka olisimme ikuisesti Homo Sapiensin tasolle juuttuneita vailla toivoa parannuksista ja kehityksest&auml;, ihmiskehon sairaudet ja rakenteelliset viat pysyv&auml;t silti vikoina. Vaikka emme ikin&auml; p&auml;&auml;sisi poistumaan t&auml;lt&auml; planeetalta ja laajentamaan sivilisaatiotamme ulkoavaruuteen, juuttuminen yhdelle ainoalle planeetalle on silti huono suunnitelma.<br /> <br /> Transhumanisti n&auml;kee itsess&auml;&auml;n ja ymp&auml;rist&ouml;ss&auml;&auml;n valtavan m&auml;&auml;r&auml;n ongelmia, joita ihmiset eiv&auml;t yleens&auml; tiedosta. T&auml;m&auml;n lis&auml;ksi h&auml;n n&auml;kee ymp&auml;rill&auml;&auml;n paljon toimimattomia ratkaisuja, uskontoja ja huijauksia, joilla ihmiset yritt&auml;v&auml;t lakaista ongelmat maton alle ja uskotella itselleen, ettei niit&auml; ole olemassa. Suuremmasta ongelmam&auml;&auml;r&auml;st&auml; ja n&auml;enn&auml;isesti v&auml;h&auml;isemmist&auml; ratkaisuvaihtoehdoista huolimatta transhumanisti ei lamaannu, sill&auml; kaiken toivottomuuden keskelt&auml; h&auml;n on l&ouml;yt&auml;nyt kaksi toimivaa ty&ouml;kalua: tieteen ja teknologian.</p> <hr width="100%" size="2" />Kolumni on julkaistu alunperin Vapaasana.netiss&auml; loppuvuodesta 2005. Kirjoittaja on Marko Naumanen.<br /> Mistä THL:ssa oikein on kysymys? 2005-11-11T19:37:42Z 2005-11-11T19:37:42Z http://transhumanismi.org/artikkelit/21-artikkelit/45-misthlssa-oikein-on-kysymys Lasse Simonen lsimonen@iki.fi <div class="bulk"> <p>Tällä sivulla THL:n toimijat kertovat lyhyesti oman näkökulmansa siitä, mistä järjestössämme oikein on kysymys — mitä olemme, mitä edustamme ja mitä teemme.</p> </div> <div class="bulk"> <p>Tällä sivulla THL:n toimijat kertovat lyhyesti oman näkökulmansa siitä, mistä järjestössämme oikein on kysymys — mitä olemme, mitä edustamme ja mitä teemme.</p> </div> Transhumanismi — ikuinen siirtymävaihe (Marko Naumanen) 2005-11-11T19:36:13Z 2005-11-11T19:36:13Z http://transhumanismi.org/artikkelit/21-artikkelit/44-transhumanismi--ikuinen-siirtymihe-marko-naumanen Lasse Simonen lsimonen@iki.fi <p>Esitelt&auml;ess&auml; transhumanismia uudelle yleis&ouml;lle kannattaa aloittaa yksinkertaisista huomioista: homo sapiens, sellaiseksi kuin h&auml;n on evoluution tuloksena muotoutunut, ei ole ominaisuuksiltaan t&auml;ydellinen eik&auml; mik&auml;&auml;n kehityksen v&auml;ltt&auml;m&auml;t&ouml;n p&auml;&auml;tepiste. Ei ole mit&auml;&auml;n syyt&auml;, miksi luonnon aloittama kehitys ei voisi jatkua. </p> <p>N&auml;ist&auml; huomioista seuraa, ett&auml; meill&auml; on k&auml;ytett&auml;viss&auml;mme kaksi vaihtoehtoa: joko jatkamme kehittymist&auml; sokean evoluution tahdissa tai ryhdymme yksil&ouml;in&auml; aktiivisesti suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa kehityst&auml;mme siihen suuntaan mihin haluamme. Transhumanistit valitsevat j&auml;lkimm&auml;isen vaihtoehdon. He l&auml;htev&auml;t liikkeelle ihmisen oikeudesta omaan kehoonsa ja tietoisuuteensa. Transhumanistien mielest&auml; jokaisella ihmisell&auml; tulee olla oikeus parantaa itse&auml;&auml;n, kasvattaa mahdollisuuksiaan ja vaihtoehtojensa m&auml;&auml;r&auml;&auml;. </p> <p>T&auml;m&auml; ei ole mitenk&auml;&auml;n erikoista tai outoa, koska ihmiset parantavat itse&auml;&auml;n jatkuvasti monilla tavoin: opiskelemalla parannetaan tietoja ja taitoja, liikuntaa harrastamalla parannetaan kehoa, silm&auml;laseja k&auml;ytt&auml;m&auml;ll&auml; parannetaan n&auml;k&ouml;&auml; ja kuulolaitteella parannetaan kuuloa. Olisikin outoa, jos ihminen ei haluaisi kehitt&auml;&auml; ja muuttaa itse&auml;&auml;n; opiskelijat pysyisiv&auml;t tiet&auml;m&auml;tt&ouml;min&auml; ja n&auml;yttelij&auml;t kulkisivat aina arkivaatteissaan. Nykyaikana voimme korvata syd&auml;men keinotekoisella, parantaa n&auml;k&ouml;&auml; laserleikkauksella, korjata hauraita luita metallilevyill&auml; tai asentaa proteesin katkenneen raajan tilalle. Olisi suorastaan ep&auml;inhimillist&auml;, jos luiden keinotekoinen vahvistaminen kiellett&auml;isiin sill&auml; perusteella, etteiv&auml;t ihmisen luut saa olla normaaleja luita vahvempia. </p> <p><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/skull.jpg" width="150" height="120" style="float: left;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="1" />L&auml;hitulevaisuudessa ihmisten mahdollisuudet parantaa ja muokata itse&auml;&auml;n tulevat viel&auml; lis&auml;&auml;ntym&auml;&auml;n hyvinkin radikaalisti, esimerkiksi <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Biotechnology">bioteknologian</a>, <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Cyborg">kyborgisaation</a> ja <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Nanotechnology">nanoteknologian</a> kautta. Voimme kenties liitt&auml;&auml; biologiseen olemukseemme uusia aisteja, raajoja tai sis&auml;elimi&auml; entisten lis&auml;ksi. Ymm&auml;rryksemme ihmisyydest&auml; kasvaa, kun pystymme tiedostamaan kehomme ja mielemme tilan entist&auml; tarkemmin. Voimme saavuttaa yh&auml; pidemm&auml;n ja terveemm&auml;n el&auml;m&auml;n, kenties jopa <a href="http://www.gen.cam.ac.uk/sens/index.html">pys&auml;ytt&auml;&auml; vanhenemisen</a>. Uusia teknologioita ei siis ole syyt&auml; pel&auml;t&auml; tai kielt&auml;&auml;, koska oikein k&auml;ytettyin&auml; ne vain lis&auml;&auml;v&auml;t valinnan- ja yksil&ouml;nvapautta. </p> <p>Jokaisella teknologialla on tietysti omat vaaransa, eik&auml; niit&auml; tule k&auml;ytt&auml;&auml; harkitsemattomasti. Liiallinen optimismi on yht&auml;lailla haitallista kuin liiallinen pessimismi. Uutta teknologiaa voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; tappamiseen ja tuhoamiseen, kuten menneisyys meille opettaa. T&auml;m&auml;n vuoksi transhumanistit korostavat rationaalisen riskien arvioinnin merkityst&auml; teknologisessa kehityksess&auml;, ja kehottavat jokaista ryhtym&auml;&auml;n aktiiviseksi toimijaksi passiivisen seuraamisen sijaan. Riskej&auml; ei voi v&auml;ltt&auml;&auml; yritt&auml;m&auml;ll&auml; kielt&auml;&auml; tulevaisuutta tulemasta. Jos kehittyminen kiellet&auml;&auml;n, vain lainrikkojat kehittyv&auml;t. </p> <p><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/compass2.jpg" width="150" height="120" style="float: right;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="1" />Voimme ajatella evoluutiota laivana, joka seilaa merell&auml; sokeasti ja p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;tt&ouml;m&auml;sti. Laivan pys&auml;ytt&auml;minen ei onnistu eik&auml; ratkaise mit&auml;&auml;n, joten transhumanistien mielest&auml; jokaisen tulisi tarttua oman laivansa ruoriin. Satamia on monia ja meri on suuri; jokainen l&ouml;yt&auml;&auml; varmasti itselleen sopivan kurssin. Kaikki virtaa, kuten Herakleitos sanoi aikoinaan. Antautuuko virran viet&auml;v&auml;ksi vai ryhtyyk&ouml; ohjaamaan kulkuaan, se on yksil&ouml;n henkil&ouml;kohtainen p&auml;&auml;t&ouml;s. </p> <p>Transhumanismia on mahdollista katsoa monesta eri n&auml;k&ouml;kulmasta. Yleisesti sen voidaan m&auml;&auml;ritell&auml; tarkoittavan filosofis-kulttuurillista liikett&auml; ja ajattelusuuntausta, joka korostaa sovellettuun j&auml;rkeen ja viisaasti ohjattuun teknologiseen kehitykseen sis&auml;ltyvi&auml; mahdollisuuksia ennemmin tai my&ouml;hemmin ylitt&auml;&auml; useita ihmisen nykyiseen muotoon kuuluvia fyysisi&auml; ja psyykkisi&auml; rajoituksia. Transhumanismi on humanismin muunnelma tai laajennus, joka korostaa <a href="http://www.cariboo.bc.ca/cpj/Cpj1998/GorgDG.htm">autoevoluutiota</a> ja <a href="http://www.nada.kth.se/%7Easa/art.html">automorfismia</a> &mdash; sit&auml;, mit&auml; ihmisest&auml; voi tulla omien k&auml;siens&auml; kautta, kun h&auml;n tarttuu ty&ouml;kaluihin ja k&auml;&auml;nt&auml;&auml; ne kohti itse&auml;&auml;n. Transhumanistin voidaan sanoa tarkoittavan ihmist&auml;, joka on siirtym&auml;vaiheessa; siirtym&auml;ss&auml; kohti <a href="http://www.betterhumans.com/Resources/Encyclopedia/article.aspx?articleID=2002-05-21-1">post-ihmisyytt&auml;</a>, fyysisesti ja psyykkisesti nykyisenkaltaiseen ihmiseen n&auml;hden ylivoimaista olentoa. Olentoa, joka voi olla monin tavoin inhimillisempi kuin ihminen. </p> <p>Transhumanismi on nimens&auml; mukaisesti jatkuvasti kehittyv&auml; ja itse&auml;&auml;n korjaamaan pyrkiv&auml; ajattelusuuntaus. Voidaan jopa ajatella, ett&auml; transhumanismi liikkeen&auml; on vain ohimenev&auml; siirtym&auml;vaihe, ja kun se on tehnyt teht&auml;v&auml;ns&auml;, se voidaan hyl&auml;t&auml; muiden historiallisten joukkoliikkeiden sekaan. Toisaalta voidaan my&ouml;s ajatella transhumanismin olevan ajatonta, koska muutos on jatkuvaa: olemme koko ajan siirtym&auml;vaiheessa ja posthumaanit olennotkin ovat vain trans-trans-transhumanisteja. Molemmat n&auml;k&ouml;kulmat ovat omalla tavallaan oikeita. Transhumanismi nykyisess&auml; muodossaan ei tule s&auml;ilym&auml;&auml;n muuttumattomana, eik&auml; my&ouml;sk&auml;&auml;n ihminen nykymuodossaan, mutta prosessi s&auml;ilyy. </p> <p> <a href="http://www.transhumanismi.org//">Suomen Transhumanistiliitto</a> on vuonna 2003 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edist&auml;&auml; uuden teknologian avointa ja turvallista kehitt&auml;mist&auml; ihmisten hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien kasvattamiseksi totuttujen rajoitusten ylitse. Yhdistys toimii vuonna 1998 perustetun kattoj&auml;rjest&ouml;ns&auml; <a href="http://www.transhumanism.org/">World Transhumanist Association</a>in paikallisosastona. </p> <hr /> <p> T&auml;m&auml; teksti on alunperin ilmestynyt Humanisti-lehdess&auml; loppuvuodesta 2004. Kirjoittaja on Marko Naumanen. </p> <p>Esitelt&auml;ess&auml; transhumanismia uudelle yleis&ouml;lle kannattaa aloittaa yksinkertaisista huomioista: homo sapiens, sellaiseksi kuin h&auml;n on evoluution tuloksena muotoutunut, ei ole ominaisuuksiltaan t&auml;ydellinen eik&auml; mik&auml;&auml;n kehityksen v&auml;ltt&auml;m&auml;t&ouml;n p&auml;&auml;tepiste. Ei ole mit&auml;&auml;n syyt&auml;, miksi luonnon aloittama kehitys ei voisi jatkua. </p> <p>N&auml;ist&auml; huomioista seuraa, ett&auml; meill&auml; on k&auml;ytett&auml;viss&auml;mme kaksi vaihtoehtoa: joko jatkamme kehittymist&auml; sokean evoluution tahdissa tai ryhdymme yksil&ouml;in&auml; aktiivisesti suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa kehityst&auml;mme siihen suuntaan mihin haluamme. Transhumanistit valitsevat j&auml;lkimm&auml;isen vaihtoehdon. He l&auml;htev&auml;t liikkeelle ihmisen oikeudesta omaan kehoonsa ja tietoisuuteensa. Transhumanistien mielest&auml; jokaisella ihmisell&auml; tulee olla oikeus parantaa itse&auml;&auml;n, kasvattaa mahdollisuuksiaan ja vaihtoehtojensa m&auml;&auml;r&auml;&auml;. </p> <p>T&auml;m&auml; ei ole mitenk&auml;&auml;n erikoista tai outoa, koska ihmiset parantavat itse&auml;&auml;n jatkuvasti monilla tavoin: opiskelemalla parannetaan tietoja ja taitoja, liikuntaa harrastamalla parannetaan kehoa, silm&auml;laseja k&auml;ytt&auml;m&auml;ll&auml; parannetaan n&auml;k&ouml;&auml; ja kuulolaitteella parannetaan kuuloa. Olisikin outoa, jos ihminen ei haluaisi kehitt&auml;&auml; ja muuttaa itse&auml;&auml;n; opiskelijat pysyisiv&auml;t tiet&auml;m&auml;tt&ouml;min&auml; ja n&auml;yttelij&auml;t kulkisivat aina arkivaatteissaan. Nykyaikana voimme korvata syd&auml;men keinotekoisella, parantaa n&auml;k&ouml;&auml; laserleikkauksella, korjata hauraita luita metallilevyill&auml; tai asentaa proteesin katkenneen raajan tilalle. Olisi suorastaan ep&auml;inhimillist&auml;, jos luiden keinotekoinen vahvistaminen kiellett&auml;isiin sill&auml; perusteella, etteiv&auml;t ihmisen luut saa olla normaaleja luita vahvempia. </p> <p><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/skull.jpg" width="150" height="120" style="float: left;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="1" />L&auml;hitulevaisuudessa ihmisten mahdollisuudet parantaa ja muokata itse&auml;&auml;n tulevat viel&auml; lis&auml;&auml;ntym&auml;&auml;n hyvinkin radikaalisti, esimerkiksi <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Biotechnology">bioteknologian</a>, <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Cyborg">kyborgisaation</a> ja <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Nanotechnology">nanoteknologian</a> kautta. Voimme kenties liitt&auml;&auml; biologiseen olemukseemme uusia aisteja, raajoja tai sis&auml;elimi&auml; entisten lis&auml;ksi. Ymm&auml;rryksemme ihmisyydest&auml; kasvaa, kun pystymme tiedostamaan kehomme ja mielemme tilan entist&auml; tarkemmin. Voimme saavuttaa yh&auml; pidemm&auml;n ja terveemm&auml;n el&auml;m&auml;n, kenties jopa <a href="http://www.gen.cam.ac.uk/sens/index.html">pys&auml;ytt&auml;&auml; vanhenemisen</a>. Uusia teknologioita ei siis ole syyt&auml; pel&auml;t&auml; tai kielt&auml;&auml;, koska oikein k&auml;ytettyin&auml; ne vain lis&auml;&auml;v&auml;t valinnan- ja yksil&ouml;nvapautta. </p> <p>Jokaisella teknologialla on tietysti omat vaaransa, eik&auml; niit&auml; tule k&auml;ytt&auml;&auml; harkitsemattomasti. Liiallinen optimismi on yht&auml;lailla haitallista kuin liiallinen pessimismi. Uutta teknologiaa voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; tappamiseen ja tuhoamiseen, kuten menneisyys meille opettaa. T&auml;m&auml;n vuoksi transhumanistit korostavat rationaalisen riskien arvioinnin merkityst&auml; teknologisessa kehityksess&auml;, ja kehottavat jokaista ryhtym&auml;&auml;n aktiiviseksi toimijaksi passiivisen seuraamisen sijaan. Riskej&auml; ei voi v&auml;ltt&auml;&auml; yritt&auml;m&auml;ll&auml; kielt&auml;&auml; tulevaisuutta tulemasta. Jos kehittyminen kiellet&auml;&auml;n, vain lainrikkojat kehittyv&auml;t. </p> <p><img src="http://www.transhumanismi.org/images/stories/compass2.jpg" width="150" height="120" style="float: right;" hspace="6" alt="Image" title="Image" border="1" />Voimme ajatella evoluutiota laivana, joka seilaa merell&auml; sokeasti ja p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;tt&ouml;m&auml;sti. Laivan pys&auml;ytt&auml;minen ei onnistu eik&auml; ratkaise mit&auml;&auml;n, joten transhumanistien mielest&auml; jokaisen tulisi tarttua oman laivansa ruoriin. Satamia on monia ja meri on suuri; jokainen l&ouml;yt&auml;&auml; varmasti itselleen sopivan kurssin. Kaikki virtaa, kuten Herakleitos sanoi aikoinaan. Antautuuko virran viet&auml;v&auml;ksi vai ryhtyyk&ouml; ohjaamaan kulkuaan, se on yksil&ouml;n henkil&ouml;kohtainen p&auml;&auml;t&ouml;s. </p> <p>Transhumanismia on mahdollista katsoa monesta eri n&auml;k&ouml;kulmasta. Yleisesti sen voidaan m&auml;&auml;ritell&auml; tarkoittavan filosofis-kulttuurillista liikett&auml; ja ajattelusuuntausta, joka korostaa sovellettuun j&auml;rkeen ja viisaasti ohjattuun teknologiseen kehitykseen sis&auml;ltyvi&auml; mahdollisuuksia ennemmin tai my&ouml;hemmin ylitt&auml;&auml; useita ihmisen nykyiseen muotoon kuuluvia fyysisi&auml; ja psyykkisi&auml; rajoituksia. Transhumanismi on humanismin muunnelma tai laajennus, joka korostaa <a href="http://www.cariboo.bc.ca/cpj/Cpj1998/GorgDG.htm">autoevoluutiota</a> ja <a href="http://www.nada.kth.se/%7Easa/art.html">automorfismia</a> &mdash; sit&auml;, mit&auml; ihmisest&auml; voi tulla omien k&auml;siens&auml; kautta, kun h&auml;n tarttuu ty&ouml;kaluihin ja k&auml;&auml;nt&auml;&auml; ne kohti itse&auml;&auml;n. Transhumanistin voidaan sanoa tarkoittavan ihmist&auml;, joka on siirtym&auml;vaiheessa; siirtym&auml;ss&auml; kohti <a href="http://www.betterhumans.com/Resources/Encyclopedia/article.aspx?articleID=2002-05-21-1">post-ihmisyytt&auml;</a>, fyysisesti ja psyykkisesti nykyisenkaltaiseen ihmiseen n&auml;hden ylivoimaista olentoa. Olentoa, joka voi olla monin tavoin inhimillisempi kuin ihminen. </p> <p>Transhumanismi on nimens&auml; mukaisesti jatkuvasti kehittyv&auml; ja itse&auml;&auml;n korjaamaan pyrkiv&auml; ajattelusuuntaus. Voidaan jopa ajatella, ett&auml; transhumanismi liikkeen&auml; on vain ohimenev&auml; siirtym&auml;vaihe, ja kun se on tehnyt teht&auml;v&auml;ns&auml;, se voidaan hyl&auml;t&auml; muiden historiallisten joukkoliikkeiden sekaan. Toisaalta voidaan my&ouml;s ajatella transhumanismin olevan ajatonta, koska muutos on jatkuvaa: olemme koko ajan siirtym&auml;vaiheessa ja posthumaanit olennotkin ovat vain trans-trans-transhumanisteja. Molemmat n&auml;k&ouml;kulmat ovat omalla tavallaan oikeita. Transhumanismi nykyisess&auml; muodossaan ei tule s&auml;ilym&auml;&auml;n muuttumattomana, eik&auml; my&ouml;sk&auml;&auml;n ihminen nykymuodossaan, mutta prosessi s&auml;ilyy. </p> <p> <a href="http://www.transhumanismi.org//">Suomen Transhumanistiliitto</a> on vuonna 2003 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edist&auml;&auml; uuden teknologian avointa ja turvallista kehitt&auml;mist&auml; ihmisten hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien kasvattamiseksi totuttujen rajoitusten ylitse. Yhdistys toimii vuonna 1998 perustetun kattoj&auml;rjest&ouml;ns&auml; <a href="http://www.transhumanism.org/">World Transhumanist Association</a>in paikallisosastona. </p> <hr /> <p> T&auml;m&auml; teksti on alunperin ilmestynyt Humanisti-lehdess&auml; loppuvuodesta 2004. Kirjoittaja on Marko Naumanen. </p> Ihmiskehon välineellistämisen etiikka (Ari Heljakka) 2005-11-11T19:33:31Z 2005-11-11T19:33:31Z http://transhumanismi.org/artikkelit/21-artikkelit/43-ihmiskehon-vneellistsen-etiikka-ari-heljakka Lasse Simonen lsimonen@iki.fi <em>Monien bioteknologian haarojen kehitykseen l&auml;hivuosikymmenin&auml; n&auml;ytt&auml;&auml; liittyv&auml;n mahdollisuus tehd&auml; merkitt&auml;vi&auml; parannuksia ihmisruumiiseen. T&auml;m&auml;n mahdollisuuden realisoitumisen tiell&auml; on vanhentunut etiikka, joka n&auml;kee ihmisarvon jonain ihmisen biologiseen konstituutioon liittyv&auml;n&auml; ominaisuutena. Jos siirr&auml;mme arvomaailmamme kiintopisteen biologisesta ihmisyydest&auml; inhimilliseen tietoisuuteen, ja siten asetamme kehon eettisesti pelk&auml;st&auml;&auml;n v&auml;lineen asemaan, oman ruumiin muokkaamista koskevat eettiset ongelmat poistuvat. T&auml;m&auml; my&ouml;s morfologiseksi vapaudeksi kutsuttu ajatus on helpoin tie ulos monista mielivaltaisista rajoituksista, jotka ovat vaarassa muodostua hyvinvointimme esteeksi.</em><p> </p> <p> Etiikka, jossa biologisesti perim&auml;lt&auml;&auml;n ja ominaisuuksiltaan tietynlaiseksi m&auml;&auml;ritelty&auml; ihmisolentoa pidet&auml;&auml;n loukkaamattomana itseisarvona, est&auml;&auml; meit&auml; hy&ouml;dynt&auml;m&auml;st&auml; t&auml;ysim&auml;&auml;r&auml;isesti suurta osaa l&auml;hivuosikymmenin&auml; k&auml;sille tulevasta bioteknologiasta. Ongelma ei ole siin&auml;, etteik&ouml; t&auml;llainen etiikka est&auml;isi uusien teknologioiden k&auml;yt&ouml;n tarkoituksiin joita voidaan perustellusti pit&auml;&auml; kyseenalaisina. Ongelma on siin&auml;, ett&auml; se est&auml;&auml; my&ouml;s sellaiset k&auml;ytt&ouml;tarkoitukset, jotka palvelisivat ihmisel&auml;m&auml;n edellytysten kehitt&auml;mist&auml;, yleist&auml; hyvinvointia ja ihmisen fyysist&auml; ja henkist&auml; vahvistumista. On todenn&auml;k&ouml;ist&auml;, ett&auml; jos t&auml;llainen lopputulos realisoituu, my&ouml;s siihen syyllistyv&auml; etiikka hyl&auml;t&auml;&auml;n lopulta k&auml;yt&auml;nn&ouml;n syist&auml;. Tarvittava eettinen korjausliike voidaan kuitenkin tehd&auml; jo ennen kuin ongelma karkaa k&auml;sist&auml;. </p> <p>Etiikkaa muodollisesti m&auml;&auml;ritett&auml;ess&auml; on tutkittava m&auml;&auml;ritelm&auml;n seurauksia eri tilanteissa. Uudet olosuhteet, ajatuskokeet ja tulevaisuus-skenaariot ovat m&auml;&auml;ritelm&auml;n koetinkivi&auml;. Puheena olevassa tapauksessa oleellisimpia tekij&ouml;it&auml; ovat tulevaisuudessa k&auml;ytett&auml;viss&auml; olevat teknologiat. Se, toteutuuko jokin teknologinen mahdollisuus jollain oletetulla aikav&auml;lill&auml;, ei ole etiikan m&auml;&auml;ritt&auml;misen kannalta oleellista, koska etiikka ei koske vain juuri nyt vallitsevia asiantiloja, vaan kaikkia perustellusti mahdollisia tilanteita. Niinp&auml; jonkin etiikan toimivuutta ei voida puolustaa jotain tulevaisuus-skenaariota vastaan pelk&auml;st&auml;&auml;n sill&auml; perusteella, ettei kyseisen skenaarion toteutuminen ole varmaa. </p> <p>L&auml;hivuosikymmenin&auml; aina vain kehittyv&auml; ja yh&auml; monimuotoisemmaksi k&auml;yv&auml; teknologia tarjonnee lukuisia uusia keinoja parantaa sek&auml; ihmiskehon sairauksia ett&auml; sen &quot;luonnollisiakin&quot; ominaisuuksia. Ensimm&auml;isen&auml; n&auml;k&ouml;piiriss&auml; ovat mm. ihmisalkion geenimanipulaatio, kantasolujen ja terapeuttisen solujen kloonauksen mullistamat kudos- ja elinsiirrot, geeniterapia ja hermostoon kytkett&auml;v&auml; elektroniikka. Kaikista n&auml;ist&auml; mahdollisuuksista on kielt&auml;ydytt&auml;v&auml;, jos ihmisen (20. vuosisadan) biologista kokonaisuutta pidet&auml;&auml;n itseisarvona. Samalla menetet&auml;&auml;n mahdollisuus ennenn&auml;kem&auml;tt&ouml;m&auml;&auml;n hyvinvointiin. </p> <p>Ei pid&auml; my&ouml;sk&auml;&auml;n kuvitella, ett&auml; kaikki kehon toimintaa parantelevat teknologiat olisivat viel&auml; pelkk&auml;&auml; science fictionia tai ainakin kaukana tulevaisuudessa. Koklea-kuuloimplantit, silmien laserleikkaus, jalkojen pidennys, tekonivelet, tekohampaat, syd&auml;mentahdistimet, tekosyd&auml;met, kosmeettinen kirurgia, Botox-injektiot, &auml;&auml;nenmuunnosleikkaukset ja elinsiirrot ovat jo nykyp&auml;iv&auml;&auml;. </p> <p>Tarvitaan siis etiikka, joka toisaalta mahdollistaa kaikkien t&auml;m&auml;n kaltaisten teknologioiden hy&ouml;dynt&auml;misen hyvinvointimme lis&auml;&auml;miseksi, mutta ei johda nihilismiin, jossa kaikki inhimillinen alistetaan abstraktien rakenteiden palvelukseen eik&auml; itseisarvoja en&auml;&auml; k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; ole. T&auml;llaisen etiikan kehitt&auml;minen on itse asiassa varsin yksinkertaista. </p> <p>Peruskysymys on nyt: mill&auml; asioilla on meille vain v&auml;linearvoa, ja mik&auml; puolestaan on itsess&auml;&auml;n arvokasta, erityisesti miss&auml; kulkee teknologian ja ihmisen raja? Onko esim. ihmisen geneettisen koodin tietoinen &quot;loukkaamattomuus&quot; geenimanipulaation vastustajalle itseisarvo vai pelkk&auml; nyrkkis&auml;&auml;nt&ouml;, jolla pyrit&auml;&auml;n vaikkapa est&auml;m&auml;&auml;n yli-innokkaita tiedemiehi&auml; leikkim&auml;st&auml; vaarallisilla asioilla joita eiv&auml;t t&auml;ysin ymm&auml;rr&auml;? Onko ihmisen keho, juuri sellaisena kuin se h&auml;nelle on &quot;luonnostaan&quot; (eli sokean evoluution kautta) kehittynyt, itseisarvo, vai ovatko kehon osat vain v&auml;lineit&auml; elintoimintojen yll&auml;pit&auml;miseen, jotka puolestaan ovat v&auml;lineit&auml; yksil&ouml;n toimintakyvyn yll&auml;pit&auml;miseen? </p> <p> <em>Kyborgistiksi</em> voidaan kutsua ihmist&auml;, joka pit&auml;&auml; ainakin joitakin osia kehostaan (tai kehoaan luonnehtivia piirteit&auml;) pelkk&auml;n&auml; v&auml;lineen&auml; jonkin tavoitteen saavuttamiseksi, esim. silmi&auml; v&auml;lineen&auml; n&auml;kemiseen. Oleellista on t&auml;ll&ouml;in n&auml;keminen, ei silm&auml;. Ero ei ehk&auml; &auml;kkiselt&auml;&auml;n tunnu merkitykselliselt&auml;, mutta tilanne muuttuu siin&auml; vaiheessa, kun on mahdollista korvata alkuper&auml;iset silm&auml;ns&auml; vaikkapa tehdasvalmisteisilla joiltakin osin parannelluilla keinotekoisilla silmill&auml;. Jos silm&auml;t ovat vain v&auml;line n&auml;kemiseen, ja parempia v&auml;lineit&auml; on saatavilla, on luonnollista korvata alkuper&auml;iset silm&auml;t paremmilla versioilla. Jos taas silmi&auml; pidet&auml;&auml;n itsess&auml;&auml;n arvokkaina, vaihto tuskin tulee kysymykseen. M&auml;&auml;ritt&auml;m&auml;ll&auml; t&auml;h&auml;n tapaan jokaisen ruumiinosan funktio yksi kerrallaan voidaan lopulta p&auml;&auml;ty&auml; siihen yleiseen tulokseen, ett&auml; keho on aivojen k&auml;ytt&auml;m&auml; v&auml;line maailmassa toimimiseen. Kyborgismin m&auml;&auml;rittelev&auml; ominaisuus siis on, ett&auml; se ei katso kehoon liittyv&auml;n mit&auml;&auml;n muuta eettist&auml; arvoa. </p> <p>On helppo ajatella, ett&auml; aistielimet ovat l&auml;hinn&auml; v&auml;lineit&auml; informaation v&auml;litt&auml;miseen ulkomaailmasta aivoihin, motooriset elimet v&auml;lineit&auml; maailmassa toimimiseen ja sis&auml;elimet v&auml;lineit&auml; muiden toimintojen ja aivojen yll&auml;pitoon. Kyborgisti, joka hyv&auml;ksyy t&auml;m&auml;n ajatuksen, on niin ollen valmis korvaamaan n&auml;m&auml; elimet paremmilla sitten kun se on mahdollista. T&auml;m&auml; ei v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; tarkoita valmiutta tai halua luopua inhimillisist&auml; kokemuksista ja alkuper&auml;isiin elimiin liittyneist&auml; tunteista, sill&auml; on mahdollista, ettei korvaava elin h&auml;vit&auml; mit&auml;&auml;n alkuper&auml;isest&auml; kokemuspiirist&auml;, vaan ainoastaan laajentaa sit&auml;. Esim. keinotekoinen kuuloelimist&ouml;, joka laajentaisi sit&auml; &auml;&auml;nien taajuusskaalaa jonka ihminen kuulee, mahdollistaisi sek&auml; kaikki vanhantyyppiset kuulemiskokemukset ett&auml; joukon uusia. Kun puhutaan yleisemminkin ihmisen aistimis-, suoritus- ja toimintakyvyn <em>laajentamisesta</em>, kyborgismin vastustaja ei voi k&auml;ytt&auml;&auml; argumenttinaan jonkinlaista ihmisyyden menett&auml;mist&auml;, ellei sitten katsota nimenomaan tiettyjen rajojen olevan ihmisyydelle oleellista. Mutta ajatus, ett&auml; ihmisyys katoaa jos ihmisen kyvyt laajenevat liiaksi, ei sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, ett&auml; ihminen ylip&auml;&auml;t&auml;&auml;nk&auml;&auml;n saisi kehitty&auml;. </p> <p>Mik&auml; sitten on &auml;&auml;rimm&auml;iselle kyborgistille itsess&auml;&auml;n arvokasta? Jos h&auml;nen identiteettins&auml; ja arvonsa eiv&auml;t ole sidottuja h&auml;nen kehonsa ominaisuuksiin, niin mihin sitten? Yksi vastaus on <em>tietoisuus</em>. Humanismin haarassa, jota kutsutaan <em>transhumanismiksi</em>, kyborgismi yhdistet&auml;&auml;n perinteiseen sekularistisen humanismin arvomaailmaan, sill&auml; erotuksella ett&auml; eettinen itseisarvo on yksinkertaisesti siirretty ihmisest&auml; tietoisuuteen. T&auml;st&auml; seuraa, ett&auml; transhumanisti ei identifioidu ihmiskehoonsa vaan tietoisuuteensa eli mieleens&auml;, jonka fyysinen olomuoto muodostuu luonnollisesti h&auml;nen keskushermostostaan (aivoistaan), mutta t&auml;sm&auml;llinen fyysinen olomuotokin on viime k&auml;dess&auml; toissijainen. T&auml;ss&auml; mieless&auml; siis <em>kyborgisti on tietoisuus, joka k&auml;ytt&auml;&auml; kehoa v&auml;lineen&auml;, vastakohtana &quot;ihmiselle&quot;, joka pit&auml;&auml; koko kehoa yht&auml;l&auml;isen&auml; ja itsess&auml;&auml;n arvokkaana osana itse&auml;&auml;n</em>. (Mahdollisuus muokata itse hermosoluja ja aivojen osia her&auml;tt&auml;&auml; jatkokysymyksen siit&auml;, voidaanko n&auml;m&auml;kin v&auml;lineellist&auml;&auml; jonkinlaisen &quot;ydintietoisuuden&quot; hyv&auml;ksi, mutta t&auml;m&auml; vaikea kysymys vaatii erillisen ja laajemman k&auml;sittelyn. Oleellista on, ett&auml; <em>ainakin</em> kaikki muu kuin keskushermosto on v&auml;lineellistett&auml;viss&auml;.) </p> <p> Koska keho n&auml;hd&auml;&auml;n v&auml;lineen&auml;, n&auml;hd&auml;&auml;n yksil&ouml;ll&auml; olevan my&ouml;s perusoikeus sen paranteluun ja muutteluun haluamallaan tavalla. Samalla s&auml;ilyy my&ouml;s oikeus kielt&auml;yty&auml; muutoksista, joita yksil&ouml; ei itse halua. T&auml;t&auml; transhumanismin perusteesi&auml; kutsutaan <em>morfologiseksi vapaudeksi</em> (Bostrom, 2004). </p> <p> Kyborgismista seuraa my&ouml;s, ett&auml; sellaisilla organismeilla ei ole itseisarvoa, joilla ei ole keskushermostoa tai vastaavaa tietoisuutta yll&auml;pit&auml;v&auml;&auml; rakennetta. Niinp&auml; my&ouml;sk&auml;&auml;n ihmisen ei-neurologisilla elimill&auml;, soluilla tai alkioilla ei sin&auml;ns&auml; ole itseisarvoa. Kysymys ei ole vain akateeminen, sill&auml; mm. nykyinen Suomen lains&auml;&auml;d&auml;nt&ouml; asettaa merkitt&auml;vi&auml; rajoituksia kantasolututkimukselle sill&auml; eksplisiittisell&auml; perusteella, ett&auml; alkiota <em>ei</em> saa v&auml;lineellist&auml;&auml;. </p> <p> Useimmat hyv&auml;t argumentit uusien teknologioiden k&auml;ytt&ouml;&ouml;nottoa vastaan liittyv&auml;t riskeihin, joiden arvioiminen on tietenkin puhtaasti empiirist&auml; selvitysty&ouml;t&auml; jonka tuloksia on verrattava yhteiskunnan hyv&auml;ksym&auml;&auml;n ja henkil&ouml;kohtaiseen riskinsietotasoon. Sen sijaan ne argumentit, jotka kohdistuvat kyborgismia vastaan sin&auml;ns&auml;, liittyv&auml;t usein johonkin sellaiseen ihmisen biologiseen konstituutioon liitettyyn ominaisuuteen, joka takaa tuon konstituution itseisarvon. Uskonnollisten m&auml;&auml;ritelmien puutteessa t&auml;llaisena ominaisuutena on pidetty mm. &quot;luonnollisuutta&quot;. Esim. Karjalainen ja H&auml;yry ovat kuitenkin osoittaneet ett&auml; t&auml;m&auml; k&auml;site on k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; pelk&auml;st&auml;&auml;n harhaanjohtava (Karjalainen &amp; H&auml;yry, 1992). Sik&auml;li kuin ihmiskehoa pidet&auml;&auml;n evoluution tuloksena, on selv&auml;&auml;, ettei se ole t&auml;ydellinen v&auml;line kaikkiin tarkoituksiimme (se mm. tapaa lopettaa toimintansa kokonaan ennen kuin sataakaan vuotta on kulunut), eik&auml; sen heikkouksien puolustamisessa siten ole paljonkaan mielt&auml;. Useimmat argumentit kyborgismia vastaan ovatkin vain peitetty&auml; uutuudenpelkoa ja teknologiapessimismi&auml;. </p> <p>Kyborgistin er&auml;s perusetu h&auml;nt&auml; vastustavaan &quot;bio-konservatiiviin&quot; n&auml;hden on h&auml;nen yksinkertaisempi suhteensa teknologiaan. Kyborgille biologinen keho, yhteiskunnan infrastruktuuri, koneet, tietokoneohjelmat ja teko&auml;lyt ovat kaikki yht&auml;l&auml;isi&auml; v&auml;lineit&auml; maailman hallintaan. Bio-konservatiivi puolestaan l&ouml;yt&auml;&auml; itsens&auml; &auml;llistytt&auml;v&auml;n voimakkaan teknologian rinnalta, kykenem&auml;tt&auml; muodostamaan j&auml;rkev&auml;&auml; suhdetta siihen. Teknologinen yhteiskunta on h&auml;nelle jotain vierasta ja perustavanlaatuisen ep&auml;todellista. H&auml;n kohtaa yh&auml; enemm&auml;n teknologisia mahdollisuuksia, joita h&auml;n ei voi k&auml;ytt&auml;&auml; hyv&auml;ll&auml; omallatunnolla. Maailman teknologisoituminen merkitsee h&auml;nelle maailman v&auml;&auml;ristymist&auml;. </p> <p>Kyborgisti n&auml;kee maailman teknologisoitumisen l&auml;hinn&auml; ihmiskunnan potentiaalin kasvuna. Mahdollisuudet hyv&auml;&auml;n el&auml;m&auml;&auml;n ovat t&auml;n&auml;&auml;n suuremmat kuin koskaan aiemmin. Lieveilmi&ouml;t kuten saastuminen ja resurssien ep&auml;oikeudenmukainen jakautuminen ovat uhkia joihin on reagoitava j&auml;rkev&auml;sti ja kiihkottomasti. Voivottelu ei hy&ouml;dyt&auml;, eik&auml; vaihtoehtoihin sis&auml;lly palaaminen mihink&auml;&auml;n &quot;luonnontilaan&quot;. Yhdell&auml; teknologialla korjataan toisen teknologian huonoja sivuvaikutuksia, samalla kun kolmas teknologia tuo maailmaan j&auml;lleen jotain uutta, jotain jota ei ennen ihmist&auml; ole ollut olemassa. Riskien suuruusluokat sekoittavan skandaalijournalismin vastustaminen ja toisaalta luonnontieteellisen maailmankuvan p&auml;&auml;piirteitt&auml;inen kannattaminen ovat sivistyneelle ihmiselle itsest&auml;&auml;nselvyyksi&auml;. </p> <p> Transhumanistikaan ei ole v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; <em>optimistinen</em> teknologian tai tulevaisuuden suhteen. H&auml;n on vain <em>valmis</em> ottamaan vastaan tulevat mahdollisuudet ja reagoimaan teknologisiin uhkiin samalla kiihkottomuudella kuin h&auml;n niihin reagoi kaikilla muillakin el&auml;m&auml;ns&auml; alueilla. Kyborgismi on 201. vuosikymmenen tervej&auml;rkisyytt&auml; ja transhumanismi sen er&auml;s hyvin m&auml;&auml;ritelty ja l&auml;nsimaiselle ihmiselle helposti hyv&auml;ksytt&auml;viss&auml; oleva muoto. </p> <h4>L&auml;hteet</h4> <p> Bostrom, Nick (2004): <a href="http://www.nickbostrom.com/ethics/genetic.pdf">Human Genetic Enhancements: A Transhumanist Perspective</a>. <em>Journal of Value Inquiry</em> <strong>37</strong>, s. 493-506. </p> <p> Karjalainen, S. &amp; H&auml;yry, H. (1992): Luonnollisesta ja luonnottomasta. <em>Ajatus</em> <strong>49</strong>, s. 7-13. </p> <p>Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi l&auml;&auml;ketieteellisest&auml; tutkimuksesta sek&auml; potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 ja 9 &sect;:n muuttamisesta (HE 229/1998). [<a href="http://www.finlex.fi/linkit/he/19980229">http://www.finlex.fi/linkit/he/19980229</a>]. </p> <hr /> <p> T&auml;m&auml; artikkeli on ilmestym&auml;ss&auml; Futura-lehdess&auml; alkuvuodesta 2005. Kirjoittaja on Ari Heljakka. </p> <em>Monien bioteknologian haarojen kehitykseen l&auml;hivuosikymmenin&auml; n&auml;ytt&auml;&auml; liittyv&auml;n mahdollisuus tehd&auml; merkitt&auml;vi&auml; parannuksia ihmisruumiiseen. T&auml;m&auml;n mahdollisuuden realisoitumisen tiell&auml; on vanhentunut etiikka, joka n&auml;kee ihmisarvon jonain ihmisen biologiseen konstituutioon liittyv&auml;n&auml; ominaisuutena. Jos siirr&auml;mme arvomaailmamme kiintopisteen biologisesta ihmisyydest&auml; inhimilliseen tietoisuuteen, ja siten asetamme kehon eettisesti pelk&auml;st&auml;&auml;n v&auml;lineen asemaan, oman ruumiin muokkaamista koskevat eettiset ongelmat poistuvat. T&auml;m&auml; my&ouml;s morfologiseksi vapaudeksi kutsuttu ajatus on helpoin tie ulos monista mielivaltaisista rajoituksista, jotka ovat vaarassa muodostua hyvinvointimme esteeksi.</em><p> </p> <p> Etiikka, jossa biologisesti perim&auml;lt&auml;&auml;n ja ominaisuuksiltaan tietynlaiseksi m&auml;&auml;ritelty&auml; ihmisolentoa pidet&auml;&auml;n loukkaamattomana itseisarvona, est&auml;&auml; meit&auml; hy&ouml;dynt&auml;m&auml;st&auml; t&auml;ysim&auml;&auml;r&auml;isesti suurta osaa l&auml;hivuosikymmenin&auml; k&auml;sille tulevasta bioteknologiasta. Ongelma ei ole siin&auml;, etteik&ouml; t&auml;llainen etiikka est&auml;isi uusien teknologioiden k&auml;yt&ouml;n tarkoituksiin joita voidaan perustellusti pit&auml;&auml; kyseenalaisina. Ongelma on siin&auml;, ett&auml; se est&auml;&auml; my&ouml;s sellaiset k&auml;ytt&ouml;tarkoitukset, jotka palvelisivat ihmisel&auml;m&auml;n edellytysten kehitt&auml;mist&auml;, yleist&auml; hyvinvointia ja ihmisen fyysist&auml; ja henkist&auml; vahvistumista. On todenn&auml;k&ouml;ist&auml;, ett&auml; jos t&auml;llainen lopputulos realisoituu, my&ouml;s siihen syyllistyv&auml; etiikka hyl&auml;t&auml;&auml;n lopulta k&auml;yt&auml;nn&ouml;n syist&auml;. Tarvittava eettinen korjausliike voidaan kuitenkin tehd&auml; jo ennen kuin ongelma karkaa k&auml;sist&auml;. </p> <p>Etiikkaa muodollisesti m&auml;&auml;ritett&auml;ess&auml; on tutkittava m&auml;&auml;ritelm&auml;n seurauksia eri tilanteissa. Uudet olosuhteet, ajatuskokeet ja tulevaisuus-skenaariot ovat m&auml;&auml;ritelm&auml;n koetinkivi&auml;. Puheena olevassa tapauksessa oleellisimpia tekij&ouml;it&auml; ovat tulevaisuudessa k&auml;ytett&auml;viss&auml; olevat teknologiat. Se, toteutuuko jokin teknologinen mahdollisuus jollain oletetulla aikav&auml;lill&auml;, ei ole etiikan m&auml;&auml;ritt&auml;misen kannalta oleellista, koska etiikka ei koske vain juuri nyt vallitsevia asiantiloja, vaan kaikkia perustellusti mahdollisia tilanteita. Niinp&auml; jonkin etiikan toimivuutta ei voida puolustaa jotain tulevaisuus-skenaariota vastaan pelk&auml;st&auml;&auml;n sill&auml; perusteella, ettei kyseisen skenaarion toteutuminen ole varmaa. </p> <p>L&auml;hivuosikymmenin&auml; aina vain kehittyv&auml; ja yh&auml; monimuotoisemmaksi k&auml;yv&auml; teknologia tarjonnee lukuisia uusia keinoja parantaa sek&auml; ihmiskehon sairauksia ett&auml; sen &quot;luonnollisiakin&quot; ominaisuuksia. Ensimm&auml;isen&auml; n&auml;k&ouml;piiriss&auml; ovat mm. ihmisalkion geenimanipulaatio, kantasolujen ja terapeuttisen solujen kloonauksen mullistamat kudos- ja elinsiirrot, geeniterapia ja hermostoon kytkett&auml;v&auml; elektroniikka. Kaikista n&auml;ist&auml; mahdollisuuksista on kielt&auml;ydytt&auml;v&auml;, jos ihmisen (20. vuosisadan) biologista kokonaisuutta pidet&auml;&auml;n itseisarvona. Samalla menetet&auml;&auml;n mahdollisuus ennenn&auml;kem&auml;tt&ouml;m&auml;&auml;n hyvinvointiin. </p> <p>Ei pid&auml; my&ouml;sk&auml;&auml;n kuvitella, ett&auml; kaikki kehon toimintaa parantelevat teknologiat olisivat viel&auml; pelkk&auml;&auml; science fictionia tai ainakin kaukana tulevaisuudessa. Koklea-kuuloimplantit, silmien laserleikkaus, jalkojen pidennys, tekonivelet, tekohampaat, syd&auml;mentahdistimet, tekosyd&auml;met, kosmeettinen kirurgia, Botox-injektiot, &auml;&auml;nenmuunnosleikkaukset ja elinsiirrot ovat jo nykyp&auml;iv&auml;&auml;. </p> <p>Tarvitaan siis etiikka, joka toisaalta mahdollistaa kaikkien t&auml;m&auml;n kaltaisten teknologioiden hy&ouml;dynt&auml;misen hyvinvointimme lis&auml;&auml;miseksi, mutta ei johda nihilismiin, jossa kaikki inhimillinen alistetaan abstraktien rakenteiden palvelukseen eik&auml; itseisarvoja en&auml;&auml; k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; ole. T&auml;llaisen etiikan kehitt&auml;minen on itse asiassa varsin yksinkertaista. </p> <p>Peruskysymys on nyt: mill&auml; asioilla on meille vain v&auml;linearvoa, ja mik&auml; puolestaan on itsess&auml;&auml;n arvokasta, erityisesti miss&auml; kulkee teknologian ja ihmisen raja? Onko esim. ihmisen geneettisen koodin tietoinen &quot;loukkaamattomuus&quot; geenimanipulaation vastustajalle itseisarvo vai pelkk&auml; nyrkkis&auml;&auml;nt&ouml;, jolla pyrit&auml;&auml;n vaikkapa est&auml;m&auml;&auml;n yli-innokkaita tiedemiehi&auml; leikkim&auml;st&auml; vaarallisilla asioilla joita eiv&auml;t t&auml;ysin ymm&auml;rr&auml;? Onko ihmisen keho, juuri sellaisena kuin se h&auml;nelle on &quot;luonnostaan&quot; (eli sokean evoluution kautta) kehittynyt, itseisarvo, vai ovatko kehon osat vain v&auml;lineit&auml; elintoimintojen yll&auml;pit&auml;miseen, jotka puolestaan ovat v&auml;lineit&auml; yksil&ouml;n toimintakyvyn yll&auml;pit&auml;miseen? </p> <p> <em>Kyborgistiksi</em> voidaan kutsua ihmist&auml;, joka pit&auml;&auml; ainakin joitakin osia kehostaan (tai kehoaan luonnehtivia piirteit&auml;) pelkk&auml;n&auml; v&auml;lineen&auml; jonkin tavoitteen saavuttamiseksi, esim. silmi&auml; v&auml;lineen&auml; n&auml;kemiseen. Oleellista on t&auml;ll&ouml;in n&auml;keminen, ei silm&auml;. Ero ei ehk&auml; &auml;kkiselt&auml;&auml;n tunnu merkitykselliselt&auml;, mutta tilanne muuttuu siin&auml; vaiheessa, kun on mahdollista korvata alkuper&auml;iset silm&auml;ns&auml; vaikkapa tehdasvalmisteisilla joiltakin osin parannelluilla keinotekoisilla silmill&auml;. Jos silm&auml;t ovat vain v&auml;line n&auml;kemiseen, ja parempia v&auml;lineit&auml; on saatavilla, on luonnollista korvata alkuper&auml;iset silm&auml;t paremmilla versioilla. Jos taas silmi&auml; pidet&auml;&auml;n itsess&auml;&auml;n arvokkaina, vaihto tuskin tulee kysymykseen. M&auml;&auml;ritt&auml;m&auml;ll&auml; t&auml;h&auml;n tapaan jokaisen ruumiinosan funktio yksi kerrallaan voidaan lopulta p&auml;&auml;ty&auml; siihen yleiseen tulokseen, ett&auml; keho on aivojen k&auml;ytt&auml;m&auml; v&auml;line maailmassa toimimiseen. Kyborgismin m&auml;&auml;rittelev&auml; ominaisuus siis on, ett&auml; se ei katso kehoon liittyv&auml;n mit&auml;&auml;n muuta eettist&auml; arvoa. </p> <p>On helppo ajatella, ett&auml; aistielimet ovat l&auml;hinn&auml; v&auml;lineit&auml; informaation v&auml;litt&auml;miseen ulkomaailmasta aivoihin, motooriset elimet v&auml;lineit&auml; maailmassa toimimiseen ja sis&auml;elimet v&auml;lineit&auml; muiden toimintojen ja aivojen yll&auml;pitoon. Kyborgisti, joka hyv&auml;ksyy t&auml;m&auml;n ajatuksen, on niin ollen valmis korvaamaan n&auml;m&auml; elimet paremmilla sitten kun se on mahdollista. T&auml;m&auml; ei v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; tarkoita valmiutta tai halua luopua inhimillisist&auml; kokemuksista ja alkuper&auml;isiin elimiin liittyneist&auml; tunteista, sill&auml; on mahdollista, ettei korvaava elin h&auml;vit&auml; mit&auml;&auml;n alkuper&auml;isest&auml; kokemuspiirist&auml;, vaan ainoastaan laajentaa sit&auml;. Esim. keinotekoinen kuuloelimist&ouml;, joka laajentaisi sit&auml; &auml;&auml;nien taajuusskaalaa jonka ihminen kuulee, mahdollistaisi sek&auml; kaikki vanhantyyppiset kuulemiskokemukset ett&auml; joukon uusia. Kun puhutaan yleisemminkin ihmisen aistimis-, suoritus- ja toimintakyvyn <em>laajentamisesta</em>, kyborgismin vastustaja ei voi k&auml;ytt&auml;&auml; argumenttinaan jonkinlaista ihmisyyden menett&auml;mist&auml;, ellei sitten katsota nimenomaan tiettyjen rajojen olevan ihmisyydelle oleellista. Mutta ajatus, ett&auml; ihmisyys katoaa jos ihmisen kyvyt laajenevat liiaksi, ei sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, ett&auml; ihminen ylip&auml;&auml;t&auml;&auml;nk&auml;&auml;n saisi kehitty&auml;. </p> <p>Mik&auml; sitten on &auml;&auml;rimm&auml;iselle kyborgistille itsess&auml;&auml;n arvokasta? Jos h&auml;nen identiteettins&auml; ja arvonsa eiv&auml;t ole sidottuja h&auml;nen kehonsa ominaisuuksiin, niin mihin sitten? Yksi vastaus on <em>tietoisuus</em>. Humanismin haarassa, jota kutsutaan <em>transhumanismiksi</em>, kyborgismi yhdistet&auml;&auml;n perinteiseen sekularistisen humanismin arvomaailmaan, sill&auml; erotuksella ett&auml; eettinen itseisarvo on yksinkertaisesti siirretty ihmisest&auml; tietoisuuteen. T&auml;st&auml; seuraa, ett&auml; transhumanisti ei identifioidu ihmiskehoonsa vaan tietoisuuteensa eli mieleens&auml;, jonka fyysinen olomuoto muodostuu luonnollisesti h&auml;nen keskushermostostaan (aivoistaan), mutta t&auml;sm&auml;llinen fyysinen olomuotokin on viime k&auml;dess&auml; toissijainen. T&auml;ss&auml; mieless&auml; siis <em>kyborgisti on tietoisuus, joka k&auml;ytt&auml;&auml; kehoa v&auml;lineen&auml;, vastakohtana &quot;ihmiselle&quot;, joka pit&auml;&auml; koko kehoa yht&auml;l&auml;isen&auml; ja itsess&auml;&auml;n arvokkaana osana itse&auml;&auml;n</em>. (Mahdollisuus muokata itse hermosoluja ja aivojen osia her&auml;tt&auml;&auml; jatkokysymyksen siit&auml;, voidaanko n&auml;m&auml;kin v&auml;lineellist&auml;&auml; jonkinlaisen &quot;ydintietoisuuden&quot; hyv&auml;ksi, mutta t&auml;m&auml; vaikea kysymys vaatii erillisen ja laajemman k&auml;sittelyn. Oleellista on, ett&auml; <em>ainakin</em> kaikki muu kuin keskushermosto on v&auml;lineellistett&auml;viss&auml;.) </p> <p> Koska keho n&auml;hd&auml;&auml;n v&auml;lineen&auml;, n&auml;hd&auml;&auml;n yksil&ouml;ll&auml; olevan my&ouml;s perusoikeus sen paranteluun ja muutteluun haluamallaan tavalla. Samalla s&auml;ilyy my&ouml;s oikeus kielt&auml;yty&auml; muutoksista, joita yksil&ouml; ei itse halua. T&auml;t&auml; transhumanismin perusteesi&auml; kutsutaan <em>morfologiseksi vapaudeksi</em> (Bostrom, 2004). </p> <p> Kyborgismista seuraa my&ouml;s, ett&auml; sellaisilla organismeilla ei ole itseisarvoa, joilla ei ole keskushermostoa tai vastaavaa tietoisuutta yll&auml;pit&auml;v&auml;&auml; rakennetta. Niinp&auml; my&ouml;sk&auml;&auml;n ihmisen ei-neurologisilla elimill&auml;, soluilla tai alkioilla ei sin&auml;ns&auml; ole itseisarvoa. Kysymys ei ole vain akateeminen, sill&auml; mm. nykyinen Suomen lains&auml;&auml;d&auml;nt&ouml; asettaa merkitt&auml;vi&auml; rajoituksia kantasolututkimukselle sill&auml; eksplisiittisell&auml; perusteella, ett&auml; alkiota <em>ei</em> saa v&auml;lineellist&auml;&auml;. </p> <p> Useimmat hyv&auml;t argumentit uusien teknologioiden k&auml;ytt&ouml;&ouml;nottoa vastaan liittyv&auml;t riskeihin, joiden arvioiminen on tietenkin puhtaasti empiirist&auml; selvitysty&ouml;t&auml; jonka tuloksia on verrattava yhteiskunnan hyv&auml;ksym&auml;&auml;n ja henkil&ouml;kohtaiseen riskinsietotasoon. Sen sijaan ne argumentit, jotka kohdistuvat kyborgismia vastaan sin&auml;ns&auml;, liittyv&auml;t usein johonkin sellaiseen ihmisen biologiseen konstituutioon liitettyyn ominaisuuteen, joka takaa tuon konstituution itseisarvon. Uskonnollisten m&auml;&auml;ritelmien puutteessa t&auml;llaisena ominaisuutena on pidetty mm. &quot;luonnollisuutta&quot;. Esim. Karjalainen ja H&auml;yry ovat kuitenkin osoittaneet ett&auml; t&auml;m&auml; k&auml;site on k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; pelk&auml;st&auml;&auml;n harhaanjohtava (Karjalainen &amp; H&auml;yry, 1992). Sik&auml;li kuin ihmiskehoa pidet&auml;&auml;n evoluution tuloksena, on selv&auml;&auml;, ettei se ole t&auml;ydellinen v&auml;line kaikkiin tarkoituksiimme (se mm. tapaa lopettaa toimintansa kokonaan ennen kuin sataakaan vuotta on kulunut), eik&auml; sen heikkouksien puolustamisessa siten ole paljonkaan mielt&auml;. Useimmat argumentit kyborgismia vastaan ovatkin vain peitetty&auml; uutuudenpelkoa ja teknologiapessimismi&auml;. </p> <p>Kyborgistin er&auml;s perusetu h&auml;nt&auml; vastustavaan &quot;bio-konservatiiviin&quot; n&auml;hden on h&auml;nen yksinkertaisempi suhteensa teknologiaan. Kyborgille biologinen keho, yhteiskunnan infrastruktuuri, koneet, tietokoneohjelmat ja teko&auml;lyt ovat kaikki yht&auml;l&auml;isi&auml; v&auml;lineit&auml; maailman hallintaan. Bio-konservatiivi puolestaan l&ouml;yt&auml;&auml; itsens&auml; &auml;llistytt&auml;v&auml;n voimakkaan teknologian rinnalta, kykenem&auml;tt&auml; muodostamaan j&auml;rkev&auml;&auml; suhdetta siihen. Teknologinen yhteiskunta on h&auml;nelle jotain vierasta ja perustavanlaatuisen ep&auml;todellista. H&auml;n kohtaa yh&auml; enemm&auml;n teknologisia mahdollisuuksia, joita h&auml;n ei voi k&auml;ytt&auml;&auml; hyv&auml;ll&auml; omallatunnolla. Maailman teknologisoituminen merkitsee h&auml;nelle maailman v&auml;&auml;ristymist&auml;. </p> <p>Kyborgisti n&auml;kee maailman teknologisoitumisen l&auml;hinn&auml; ihmiskunnan potentiaalin kasvuna. Mahdollisuudet hyv&auml;&auml;n el&auml;m&auml;&auml;n ovat t&auml;n&auml;&auml;n suuremmat kuin koskaan aiemmin. Lieveilmi&ouml;t kuten saastuminen ja resurssien ep&auml;oikeudenmukainen jakautuminen ovat uhkia joihin on reagoitava j&auml;rkev&auml;sti ja kiihkottomasti. Voivottelu ei hy&ouml;dyt&auml;, eik&auml; vaihtoehtoihin sis&auml;lly palaaminen mihink&auml;&auml;n &quot;luonnontilaan&quot;. Yhdell&auml; teknologialla korjataan toisen teknologian huonoja sivuvaikutuksia, samalla kun kolmas teknologia tuo maailmaan j&auml;lleen jotain uutta, jotain jota ei ennen ihmist&auml; ole ollut olemassa. Riskien suuruusluokat sekoittavan skandaalijournalismin vastustaminen ja toisaalta luonnontieteellisen maailmankuvan p&auml;&auml;piirteitt&auml;inen kannattaminen ovat sivistyneelle ihmiselle itsest&auml;&auml;nselvyyksi&auml;. </p> <p> Transhumanistikaan ei ole v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; <em>optimistinen</em> teknologian tai tulevaisuuden suhteen. H&auml;n on vain <em>valmis</em> ottamaan vastaan tulevat mahdollisuudet ja reagoimaan teknologisiin uhkiin samalla kiihkottomuudella kuin h&auml;n niihin reagoi kaikilla muillakin el&auml;m&auml;ns&auml; alueilla. Kyborgismi on 201. vuosikymmenen tervej&auml;rkisyytt&auml; ja transhumanismi sen er&auml;s hyvin m&auml;&auml;ritelty ja l&auml;nsimaiselle ihmiselle helposti hyv&auml;ksytt&auml;viss&auml; oleva muoto. </p> <h4>L&auml;hteet</h4> <p> Bostrom, Nick (2004): <a href="http://www.nickbostrom.com/ethics/genetic.pdf">Human Genetic Enhancements: A Transhumanist Perspective</a>. <em>Journal of Value Inquiry</em> <strong>37</strong>, s. 493-506. </p> <p> Karjalainen, S. &amp; H&auml;yry, H. (1992): Luonnollisesta ja luonnottomasta. <em>Ajatus</em> <strong>49</strong>, s. 7-13. </p> <p>Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi l&auml;&auml;ketieteellisest&auml; tutkimuksesta sek&auml; potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 ja 9 &sect;:n muuttamisesta (HE 229/1998). [<a href="http://www.finlex.fi/linkit/he/19980229">http://www.finlex.fi/linkit/he/19980229</a>]. </p> <hr /> <p> T&auml;m&auml; artikkeli on ilmestym&auml;ss&auml; Futura-lehdess&auml; alkuvuodesta 2005. Kirjoittaja on Ari Heljakka. </p> Johdatus transhumanismiin (Aleksei Riikonen) 2005-11-11T19:31:40Z 2005-11-11T19:31:40Z http://transhumanismi.org/artikkelit/21-artikkelit/42-johdatus-transhumanismiin-aleksei-riikonen Lasse Simonen lsimonen@iki.fi <div class="bulk">Ihmiskunnan historia on kiihtyv&auml;n tiede- ja teknologiapohjaisen muutoksen historiaa. Mennein&auml; vuosituhansina ja -satoina esimerkiksi maanviljelykseen siirtyminen ja teollistuminen ovat olleet ihmisel&auml;m&auml;&auml; perinpohjaisesti muuttaneita teknologiapohjaisia muutosprosesseja, mutta t&auml;llaisista kehityskuluista huolimatta on muutosvauhti taannoin ollut sik&auml;li hidasta, ett&auml; ihmiset ovat yleens&auml; voineet kokea el&auml;m&auml;n jatkuvan kutakuinkin samanlaisena sukupolvesta toiseen. Viimeist&auml;&auml;n 1900-lukua tarkastelemalla voimme kuitenkin havaita t&auml;m&auml;n ihmisel&auml;m&auml;n n&auml;enn&auml;isen muuttumattomuuden j&auml;&auml;neen taakse; yhteiskuntiemme vanhimmat j&auml;senet voivat kertoa maailman k&auml;sitt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n paljon muuttuneen heid&auml;n aikanaan, ja heist&auml; kukaan tuskin osasi nuorena odottaa alkuunkaan t&auml;llaista maailmaa, jossa nyky&auml;&auml;n el&auml;mme. <p>1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa teknologiapohjainen muutosvauhti on yh&auml; kiihtynyt, joten kaikella todenn&auml;k&ouml;isyydell&auml; edess&auml;mme on mit&auml; mielenkiintoisimpia asioita. On vaikeaa tai k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; mahdotonta ennakoida, miten maailma tarkkaan ottaen tulee muuttumaan, mutta kiihtyv&auml;n muutoksen itsens&auml; olemassaolosta ei ole ep&auml;selvyytt&auml;. P&auml;&auml;ttyneell&auml; vuosisadalla valtavia vaikutuksia omanneet ja planeetan todellisuuteen yh&auml; suuresti vaikuttavat teknologiapohjaiset uutuusilmi&ouml;t, kuten esimerkiksi ydinaseet sek&auml; uudenlaiset kommunikaatio- ja informaatioteknologiat kaikessa moninaisuudessaan, saattavat hyvinkin osoittautua vain pieneksi alkul&auml;mmittelyksi nykyisen vuosisadan tuleville tapahtumille. On mahdollista, ett&auml; jopa kulttuurin/sivilisaation varsinainen synty, eli vuosituhansien takainen maanviljelyksen keksiminen seurauksineen, kohtaa tulevaisuudessa todellisen haastajan muutosprosessien perinpohjaisuutta vertailtaessa, kun esimerkiksi bio-, nano- ja teko&auml;lyteknologiat aikanaan kenties p&auml;&auml;sev&auml;t kunnolla vauhtiin. </p> <p>Oletettavasti tullaan kehitt&auml;m&auml;&auml;n uusia tekniikoita, joilla ihmisten kognitiivisia kykyj&auml; voidaan lis&auml;t&auml; ja tehostaa mm. kyborgisaatiomahdollisuuksien kautta, luoden varsin suoriakin yhteyksi&auml; aivojemme ja uusien teknologisten kognitiokomponenttien v&auml;lille. Teknologian ja biologian sulautumisen ja sekoittumisen lis&auml;ksi saatamme ehk&auml; verrattain l&auml;heisess&auml;kin tulevaisuudessa kohdata my&ouml;s todellisen ihmisenveroisen teko&auml;lyn mahdollisuuden, ja kun ensimm&auml;inen kaltaisemme keino-olento on luotu, lienee matka ihmisen ohitse kovinkin yli-inhimillisiin valmiuksiin varsin lyhyt (<a href="http://transhumanismi.org/#foot1">1</a><a name="from1"></a>). Kenties viel&auml; kiehtovampaa kuitenkin on, ett&auml; nykytiet&auml;myksen valossa molekulaariseen nanoteknologiaan (<a href="http://transhumanismi.org/#foot2">2</a><a name="from2"></a>) sis&auml;ltyy mahdollisuus mm. kaikille ylt&auml;kyll&auml;isesti riitt&auml;vien materiaalisten resurssien luontiin (nanokoneilla manipuloimalla olemassaolevaa materiaa atomitasolla kutakuinkin mielivaltaisesti) sek&auml; kehojemme biokemiallisten prosessien tarkkaan hallintaan, mik&auml; periaatteessa mahdollistaisi mm. sairauksien poiston ja vanhenemisen muuttamisen vapaaehtoiseksi. Samantyyppisiin teknologioihin liittyy kuitenkin my&ouml;s eritt&auml;in vakavia uhkia ja esimerkiksi helpohkoja joukkotuhomahdollisuuksia, ja n&auml;iden karikkojen v&auml;ltt&auml;miseen onkin syyt&auml; todella panostaa (<a href="http://transhumanismi.org/#foot3">3</a><a name="from3"></a>). </p> <p> <strong>Transhumanismi</strong> on filosofis-kulttuurillinen liike ja ajattelusuuntaus, jonka piiriss&auml; arvellaan edell&auml; kuvatun kaltaisten kehityskulkujen ennemmin tai my&ouml;hemmin johtavan siihen, ett&auml; <em>Homo sapiens</em> kehittyy yli nykyisenlaisen biologisen olemuksensa. Transhumanistit suhtautuvat my&ouml;nteisesti ihmisyyden transformaatioon ja edelleenkehitt&auml;miseen joksikin viel&auml; hienommaksi (sin&auml;ns&auml; toki vastustamatta joidenkuiden halua oletettavasti pysy&auml; aivan nykyisenlaisina ihmisin&auml; jatkossakin, ja ylip&auml;&auml;t&auml;ns&auml; arvostaen yksil&ouml;iden omia valintoja &mdash; itse asiassa transhumanismin voidaan katsoa pelkistyv&auml;n t&auml;sm&auml;lleen valinnanmahdollisuuksien lis&auml;&auml;misen arvostukseksi), ja rakentavat t&auml;m&auml;n asenteensa humanistiselle perustalle, eli pohjautuen ajattelutapaan, jonka mukaan ihminen itse, h&auml;nen kykyns&auml; ja &auml;lyns&auml;, on todellisuutemme ja tulevaisuutemme keskeisin muokkaaja, sek&auml; toimivampi keski&ouml; maailmankuvalle kuin taikausko tai luottamus yliluonnolliseen. Muiden humanistien tavoin transhumanistit katsovat ihmisten itsens&auml; voivan muuttaa asioita paremmiksi edist&auml;m&auml;ll&auml; rationaalista ajattelua, vapautta, suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta ja demokratiaa. T&auml;h&auml;n transhumanistit viel&auml; lis&auml;&auml;v&auml;t huomion, ettei maailmanparannuspyrkimyksiss&auml; ja itsens&auml; kehitt&auml;misess&auml; ole v&auml;ltt&auml;m&auml;t&ouml;nt&auml; rajoittua perinteisiin humanistisiin menettelyihin, vaan syyt&auml; on havaita my&ouml;s alati kiihtyv&auml;n teknologisen kehityksen tarjoamat pian kenties kovinkin hurjiksi k&auml;yv&auml;t mahdollisuudet, joihin n&auml;ytt&auml;&auml; sis&auml;ltyv&auml;n mm. tapoja kehitty&auml; yli siit&auml;, mit&auml; nyky&auml;&auml;n kutsumme ihmiseksi. </p> <p>Transhumanismi on nyky&auml;&auml;n siirtym&auml;ss&auml; valtavirtakulttuurin piiriin, kun kasvava m&auml;&auml;r&auml; tieteentekij&ouml;it&auml;, filosofeja ja yhteiskunnallisia ajattelijoita alkaa tiiviisti pohtia transhumanistisiin kysymyksiin liittyv&auml;&auml; mahdollisuuksien kirjoa. Kattoj&auml;rjest&ouml; <a href="http://transhumanism.org/">World Transhumanist Associationin</a> alta l&ouml;ytyy nopeasti kasvava kokoelma n&auml;kemyksilt&auml;&auml;n ja painotuksiltaan toisistaan eroavia transhumanistisia j&auml;rjest&ouml;j&auml; monista eri maailmankolkista. </p> <p> Suomeen on vuonna 2003 perustettu <a href="http://www.transhumanismi.org//">Suomen Transhumanistiliitto</a>, joka <a href="http://www.transhumanismi.org/peruskirja">peruskirjassaan</a> asettaa toiminnalleen seuraavat l&auml;ht&ouml;kohdat: </p> <ol><li class="principles">Ihmiskunnan muuttuminen teknologian vaikutuksesta tulee jatkumaan. Muutoksen suunta voi olla toivottava tai ei-toivottava.</li><li class="principles">Tulevaisuutta koskevia valintoja teht&auml;ess&auml; on v&auml;ltt&auml;m&auml;t&ouml;nt&auml; ottaa huomioon ihmiskunnan teknologisten valmiuksien todenn&auml;k&ouml;inen dramaattinen kasvu. Realistisesti mahdollista on per&auml;ti, ett&auml; tulevaisuudessa materiaalinen puute, vanheneminen ja jopa kuolema onnistutaan muuttamaan vapaaehtoisiksi, eiv&auml;tk&auml; ihmiset en&auml;&auml; ole sidottuja moniinkaan nykyisiin perustavanlaatuisiin rajoituksiinsa. Toisaalta mahdollista on my&ouml;s, ett&auml; ihmiskunta tuhoutuu teknologiaa ep&auml;viisaasti k&auml;ytt&auml;ess&auml;&auml;n.</li><li class="principles">On eritt&auml;in t&auml;rke&auml;&auml; suunnata tutkimusresursseja ja tehd&auml; yhteiskunnallisia ratkaisuja siten, ett&auml; edistet&auml;&auml;n positiivista teknologista kehityst&auml; ja otetaan huomioon my&ouml;s vakavat riskit.</li><li class="principles">Transhumanistien mielest&auml; kannattaa suhtautua avoimesti, hyv&auml;ksyv&auml;sti ja osallistuvasti teknologiseen kehitykseen, koska t&auml;llaisen asenteen my&ouml;t&auml; pystymme ohjaamaan kehityst&auml; eettisesti kest&auml;v&auml;&auml;n suuntaan todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin siin&auml; tapauksessa, miss&auml; yleinen suhtautuminen teknologiaan rakentuu liiallisten tutkimuskieltojen ja/tai v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;myyden ja passiivisuuden varaan.</li><li class="principles">On syyt&auml; tukea ja luoda rationaalista keskustelua siit&auml;, miten saavutettavissa oleviin teknologisiin valmiuksiin on viisainta edet&auml;, ja mink&auml;laisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta kyseisi&auml; valmiuksia on viisainta soveltaa, jotta tulokset ovat tasapuoliset ja oikeudenmukaiset.</li><li class="principles">Transhumanistit puolustavat yksil&ouml;iden oikeutta k&auml;ytt&auml;&auml; teknologiaa vastuullisesti itsens&auml; psyykkiseen ja fyysiseen kehitt&auml;miseen ja muokkaamiseen nykyisten perustavanlaatuisten biologisten rajoitustensa yli.</li><li class="principles">Transhumanismiin sis&auml;ltyy kaikkien tietoisten olentojen hyvinvoinnin kunnioitus riippumatta siit&auml;, ovatko kyseiset olennot ihmisi&auml;, muita biologispohjaisia olentoja vai enemm&auml;n tai v&auml;hemm&auml;n teknologiapohjaisia olentoja.</li><li class="principles">Transhumanismi on modernin humanismin laajentuma. Humanismin tavoin transhumanismikaan ei tue mit&auml;&auml;n tietty&auml; poliittista puoluetta, poliitikkoa tai poliittisen yhteiskuntaj&auml;rjestyksen mallia.</li></ol> <hr /> <ul><li><a href="http://transhumanismi.org/#from1">1</a><a name="foot1"></a>:&nbsp; Todellisen ihmisenveroisen teko&auml;lyn luominen on varsin ep&auml;triviaali kehitysaskel, mutta on vahvoja perusteita arvella, ett&auml; ihmisen ylitt&auml;minen olisi verrattain helppoa sitten, kun t&auml;m&auml; askel ihmistasolle on ensin otettu. Ks. esim. <a href="http://www.nickbostrom.com/">Bostrom</a>: <a href="http://www.nickbostrom.com/2050/outsmart.html"><em>When Machines Outsmart Humans</em></a> (2000).</li><li><a href="http://transhumanismi.org/#from2">2</a><a name="foot2"></a>:&nbsp; Vahvan nanoteknologian mahdollisuuksia luotaava perusteellinen tutkimus alkoi p&auml;&auml;st&auml; vauhtiin vuonna 1986, kun <a href="http://www.foresight.org/FI/Drexler.html">Eric Drexler</a> julkaisi <a href="http://www.foresight.org/EOC/"><em>Engines of Creation</em></a> -teoksensa. H&auml;nen visiossaan edistyneen nanoteknologian peruskivi&auml; ovat <em>kokoojat</em>. Kokooja on molekulaarinen rakennuslaite; tarttumav&auml;lineill&auml;&auml;n se kykenee asettelemaan reaktiivisia aineita siten, ett&auml; tarkalleen haluttu kemiallinen reaktio k&auml;ynnistyy. T&auml;llaisia vaiheita toistaen kehittynyt kokooja voi periaatteessa rakentaa l&auml;hes mink&auml; tahansa kemiallisesti stabiilin struktuurin, kuten <a href="http://www.foresight.org/FI/Drexler.html">Drexler</a> alustavasti osoitti teknisemm&auml;ss&auml; kirjassaan <a href="http://www.foresight.org/Nanosystems/toc.html"><em>Nanosystems</em></a> (1992). Erityisesti t&auml;llainen kokooja (joka on oikeastaan biologisen ribosomin yleisempi teknologinen vastine) kykenee tekem&auml;&auml;n kopioita itsest&auml;&auml;n, joten kunhan yksi sellainen saadaan valmistettua, voidaan niit&auml; tuottaa lis&auml;&auml; helposti ja halvalla hieman nykyisten soluviljelmien tapaan.</li><li><a href="http://transhumanismi.org/#from3">3</a><a name="foot3"></a>:&nbsp; Ks. esim. <a href="http://www.nickbostrom.com/">Bostrom</a>: <a href="http://www.nickbostrom.com/existential/risks.html"><em>Existential Risks - Analyzing Human Extinction Scenarios and Related Hazards</em></a> (2002), <a href="http://www.nickbostrom.com/ethics/ai.html"><em>Ethical Issues in Advanced Artificial Intelligence</em></a> (2003). <a href="http://www.rfreitas.com/">Freitas (Jr.)</a>: <a href="http://www.foresight.org/NanoRev/Ecophagy.html"><em>Some Limits to Global Ecophagy by Biovorous Nanoreplicators, with Public Policy Recommendations</em></a> (2000) ja <a href="http://www.kurzweilai.net/bios/frame.html?main=/bios/bio0053.html">Yudkowsky</a>: <a href="http://singinst.org/CFAI/"><em>Creating Friendly AI</em></a> (2001).</li></ul> </div> <div class="bulk">Ihmiskunnan historia on kiihtyv&auml;n tiede- ja teknologiapohjaisen muutoksen historiaa. Mennein&auml; vuosituhansina ja -satoina esimerkiksi maanviljelykseen siirtyminen ja teollistuminen ovat olleet ihmisel&auml;m&auml;&auml; perinpohjaisesti muuttaneita teknologiapohjaisia muutosprosesseja, mutta t&auml;llaisista kehityskuluista huolimatta on muutosvauhti taannoin ollut sik&auml;li hidasta, ett&auml; ihmiset ovat yleens&auml; voineet kokea el&auml;m&auml;n jatkuvan kutakuinkin samanlaisena sukupolvesta toiseen. Viimeist&auml;&auml;n 1900-lukua tarkastelemalla voimme kuitenkin havaita t&auml;m&auml;n ihmisel&auml;m&auml;n n&auml;enn&auml;isen muuttumattomuuden j&auml;&auml;neen taakse; yhteiskuntiemme vanhimmat j&auml;senet voivat kertoa maailman k&auml;sitt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n paljon muuttuneen heid&auml;n aikanaan, ja heist&auml; kukaan tuskin osasi nuorena odottaa alkuunkaan t&auml;llaista maailmaa, jossa nyky&auml;&auml;n el&auml;mme. <p>1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa teknologiapohjainen muutosvauhti on yh&auml; kiihtynyt, joten kaikella todenn&auml;k&ouml;isyydell&auml; edess&auml;mme on mit&auml; mielenkiintoisimpia asioita. On vaikeaa tai k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; mahdotonta ennakoida, miten maailma tarkkaan ottaen tulee muuttumaan, mutta kiihtyv&auml;n muutoksen itsens&auml; olemassaolosta ei ole ep&auml;selvyytt&auml;. P&auml;&auml;ttyneell&auml; vuosisadalla valtavia vaikutuksia omanneet ja planeetan todellisuuteen yh&auml; suuresti vaikuttavat teknologiapohjaiset uutuusilmi&ouml;t, kuten esimerkiksi ydinaseet sek&auml; uudenlaiset kommunikaatio- ja informaatioteknologiat kaikessa moninaisuudessaan, saattavat hyvinkin osoittautua vain pieneksi alkul&auml;mmittelyksi nykyisen vuosisadan tuleville tapahtumille. On mahdollista, ett&auml; jopa kulttuurin/sivilisaation varsinainen synty, eli vuosituhansien takainen maanviljelyksen keksiminen seurauksineen, kohtaa tulevaisuudessa todellisen haastajan muutosprosessien perinpohjaisuutta vertailtaessa, kun esimerkiksi bio-, nano- ja teko&auml;lyteknologiat aikanaan kenties p&auml;&auml;sev&auml;t kunnolla vauhtiin. </p> <p>Oletettavasti tullaan kehitt&auml;m&auml;&auml;n uusia tekniikoita, joilla ihmisten kognitiivisia kykyj&auml; voidaan lis&auml;t&auml; ja tehostaa mm. kyborgisaatiomahdollisuuksien kautta, luoden varsin suoriakin yhteyksi&auml; aivojemme ja uusien teknologisten kognitiokomponenttien v&auml;lille. Teknologian ja biologian sulautumisen ja sekoittumisen lis&auml;ksi saatamme ehk&auml; verrattain l&auml;heisess&auml;kin tulevaisuudessa kohdata my&ouml;s todellisen ihmisenveroisen teko&auml;lyn mahdollisuuden, ja kun ensimm&auml;inen kaltaisemme keino-olento on luotu, lienee matka ihmisen ohitse kovinkin yli-inhimillisiin valmiuksiin varsin lyhyt (<a href="http://transhumanismi.org/#foot1">1</a><a name="from1"></a>). Kenties viel&auml; kiehtovampaa kuitenkin on, ett&auml; nykytiet&auml;myksen valossa molekulaariseen nanoteknologiaan (<a href="http://transhumanismi.org/#foot2">2</a><a name="from2"></a>) sis&auml;ltyy mahdollisuus mm. kaikille ylt&auml;kyll&auml;isesti riitt&auml;vien materiaalisten resurssien luontiin (nanokoneilla manipuloimalla olemassaolevaa materiaa atomitasolla kutakuinkin mielivaltaisesti) sek&auml; kehojemme biokemiallisten prosessien tarkkaan hallintaan, mik&auml; periaatteessa mahdollistaisi mm. sairauksien poiston ja vanhenemisen muuttamisen vapaaehtoiseksi. Samantyyppisiin teknologioihin liittyy kuitenkin my&ouml;s eritt&auml;in vakavia uhkia ja esimerkiksi helpohkoja joukkotuhomahdollisuuksia, ja n&auml;iden karikkojen v&auml;ltt&auml;miseen onkin syyt&auml; todella panostaa (<a href="http://transhumanismi.org/#foot3">3</a><a name="from3"></a>). </p> <p> <strong>Transhumanismi</strong> on filosofis-kulttuurillinen liike ja ajattelusuuntaus, jonka piiriss&auml; arvellaan edell&auml; kuvatun kaltaisten kehityskulkujen ennemmin tai my&ouml;hemmin johtavan siihen, ett&auml; <em>Homo sapiens</em> kehittyy yli nykyisenlaisen biologisen olemuksensa. Transhumanistit suhtautuvat my&ouml;nteisesti ihmisyyden transformaatioon ja edelleenkehitt&auml;miseen joksikin viel&auml; hienommaksi (sin&auml;ns&auml; toki vastustamatta joidenkuiden halua oletettavasti pysy&auml; aivan nykyisenlaisina ihmisin&auml; jatkossakin, ja ylip&auml;&auml;t&auml;ns&auml; arvostaen yksil&ouml;iden omia valintoja &mdash; itse asiassa transhumanismin voidaan katsoa pelkistyv&auml;n t&auml;sm&auml;lleen valinnanmahdollisuuksien lis&auml;&auml;misen arvostukseksi), ja rakentavat t&auml;m&auml;n asenteensa humanistiselle perustalle, eli pohjautuen ajattelutapaan, jonka mukaan ihminen itse, h&auml;nen kykyns&auml; ja &auml;lyns&auml;, on todellisuutemme ja tulevaisuutemme keskeisin muokkaaja, sek&auml; toimivampi keski&ouml; maailmankuvalle kuin taikausko tai luottamus yliluonnolliseen. Muiden humanistien tavoin transhumanistit katsovat ihmisten itsens&auml; voivan muuttaa asioita paremmiksi edist&auml;m&auml;ll&auml; rationaalista ajattelua, vapautta, suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta ja demokratiaa. T&auml;h&auml;n transhumanistit viel&auml; lis&auml;&auml;v&auml;t huomion, ettei maailmanparannuspyrkimyksiss&auml; ja itsens&auml; kehitt&auml;misess&auml; ole v&auml;ltt&auml;m&auml;t&ouml;nt&auml; rajoittua perinteisiin humanistisiin menettelyihin, vaan syyt&auml; on havaita my&ouml;s alati kiihtyv&auml;n teknologisen kehityksen tarjoamat pian kenties kovinkin hurjiksi k&auml;yv&auml;t mahdollisuudet, joihin n&auml;ytt&auml;&auml; sis&auml;ltyv&auml;n mm. tapoja kehitty&auml; yli siit&auml;, mit&auml; nyky&auml;&auml;n kutsumme ihmiseksi. </p> <p>Transhumanismi on nyky&auml;&auml;n siirtym&auml;ss&auml; valtavirtakulttuurin piiriin, kun kasvava m&auml;&auml;r&auml; tieteentekij&ouml;it&auml;, filosofeja ja yhteiskunnallisia ajattelijoita alkaa tiiviisti pohtia transhumanistisiin kysymyksiin liittyv&auml;&auml; mahdollisuuksien kirjoa. Kattoj&auml;rjest&ouml; <a href="http://transhumanism.org/">World Transhumanist Associationin</a> alta l&ouml;ytyy nopeasti kasvava kokoelma n&auml;kemyksilt&auml;&auml;n ja painotuksiltaan toisistaan eroavia transhumanistisia j&auml;rjest&ouml;j&auml; monista eri maailmankolkista. </p> <p> Suomeen on vuonna 2003 perustettu <a href="http://www.transhumanismi.org//">Suomen Transhumanistiliitto</a>, joka <a href="http://www.transhumanismi.org/peruskirja">peruskirjassaan</a> asettaa toiminnalleen seuraavat l&auml;ht&ouml;kohdat: </p> <ol><li class="principles">Ihmiskunnan muuttuminen teknologian vaikutuksesta tulee jatkumaan. Muutoksen suunta voi olla toivottava tai ei-toivottava.</li><li class="principles">Tulevaisuutta koskevia valintoja teht&auml;ess&auml; on v&auml;ltt&auml;m&auml;t&ouml;nt&auml; ottaa huomioon ihmiskunnan teknologisten valmiuksien todenn&auml;k&ouml;inen dramaattinen kasvu. Realistisesti mahdollista on per&auml;ti, ett&auml; tulevaisuudessa materiaalinen puute, vanheneminen ja jopa kuolema onnistutaan muuttamaan vapaaehtoisiksi, eiv&auml;tk&auml; ihmiset en&auml;&auml; ole sidottuja moniinkaan nykyisiin perustavanlaatuisiin rajoituksiinsa. Toisaalta mahdollista on my&ouml;s, ett&auml; ihmiskunta tuhoutuu teknologiaa ep&auml;viisaasti k&auml;ytt&auml;ess&auml;&auml;n.</li><li class="principles">On eritt&auml;in t&auml;rke&auml;&auml; suunnata tutkimusresursseja ja tehd&auml; yhteiskunnallisia ratkaisuja siten, ett&auml; edistet&auml;&auml;n positiivista teknologista kehityst&auml; ja otetaan huomioon my&ouml;s vakavat riskit.</li><li class="principles">Transhumanistien mielest&auml; kannattaa suhtautua avoimesti, hyv&auml;ksyv&auml;sti ja osallistuvasti teknologiseen kehitykseen, koska t&auml;llaisen asenteen my&ouml;t&auml; pystymme ohjaamaan kehityst&auml; eettisesti kest&auml;v&auml;&auml;n suuntaan todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin siin&auml; tapauksessa, miss&auml; yleinen suhtautuminen teknologiaan rakentuu liiallisten tutkimuskieltojen ja/tai v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;myyden ja passiivisuuden varaan.</li><li class="principles">On syyt&auml; tukea ja luoda rationaalista keskustelua siit&auml;, miten saavutettavissa oleviin teknologisiin valmiuksiin on viisainta edet&auml;, ja mink&auml;laisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta kyseisi&auml; valmiuksia on viisainta soveltaa, jotta tulokset ovat tasapuoliset ja oikeudenmukaiset.</li><li class="principles">Transhumanistit puolustavat yksil&ouml;iden oikeutta k&auml;ytt&auml;&auml; teknologiaa vastuullisesti itsens&auml; psyykkiseen ja fyysiseen kehitt&auml;miseen ja muokkaamiseen nykyisten perustavanlaatuisten biologisten rajoitustensa yli.</li><li class="principles">Transhumanismiin sis&auml;ltyy kaikkien tietoisten olentojen hyvinvoinnin kunnioitus riippumatta siit&auml;, ovatko kyseiset olennot ihmisi&auml;, muita biologispohjaisia olentoja vai enemm&auml;n tai v&auml;hemm&auml;n teknologiapohjaisia olentoja.</li><li class="principles">Transhumanismi on modernin humanismin laajentuma. Humanismin tavoin transhumanismikaan ei tue mit&auml;&auml;n tietty&auml; poliittista puoluetta, poliitikkoa tai poliittisen yhteiskuntaj&auml;rjestyksen mallia.</li></ol> <hr /> <ul><li><a href="http://transhumanismi.org/#from1">1</a><a name="foot1"></a>:&nbsp; Todellisen ihmisenveroisen teko&auml;lyn luominen on varsin ep&auml;triviaali kehitysaskel, mutta on vahvoja perusteita arvella, ett&auml; ihmisen ylitt&auml;minen olisi verrattain helppoa sitten, kun t&auml;m&auml; askel ihmistasolle on ensin otettu. Ks. esim. <a href="http://www.nickbostrom.com/">Bostrom</a>: <a href="http://www.nickbostrom.com/2050/outsmart.html"><em>When Machines Outsmart Humans</em></a> (2000).</li><li><a href="http://transhumanismi.org/#from2">2</a><a name="foot2"></a>:&nbsp; Vahvan nanoteknologian mahdollisuuksia luotaava perusteellinen tutkimus alkoi p&auml;&auml;st&auml; vauhtiin vuonna 1986, kun <a href="http://www.foresight.org/FI/Drexler.html">Eric Drexler</a> julkaisi <a href="http://www.foresight.org/EOC/"><em>Engines of Creation</em></a> -teoksensa. H&auml;nen visiossaan edistyneen nanoteknologian peruskivi&auml; ovat <em>kokoojat</em>. Kokooja on molekulaarinen rakennuslaite; tarttumav&auml;lineill&auml;&auml;n se kykenee asettelemaan reaktiivisia aineita siten, ett&auml; tarkalleen haluttu kemiallinen reaktio k&auml;ynnistyy. T&auml;llaisia vaiheita toistaen kehittynyt kokooja voi periaatteessa rakentaa l&auml;hes mink&auml; tahansa kemiallisesti stabiilin struktuurin, kuten <a href="http://www.foresight.org/FI/Drexler.html">Drexler</a> alustavasti osoitti teknisemm&auml;ss&auml; kirjassaan <a href="http://www.foresight.org/Nanosystems/toc.html"><em>Nanosystems</em></a> (1992). Erityisesti t&auml;llainen kokooja (joka on oikeastaan biologisen ribosomin yleisempi teknologinen vastine) kykenee tekem&auml;&auml;n kopioita itsest&auml;&auml;n, joten kunhan yksi sellainen saadaan valmistettua, voidaan niit&auml; tuottaa lis&auml;&auml; helposti ja halvalla hieman nykyisten soluviljelmien tapaan.</li><li><a href="http://transhumanismi.org/#from3">3</a><a name="foot3"></a>:&nbsp; Ks. esim. <a href="http://www.nickbostrom.com/">Bostrom</a>: <a href="http://www.nickbostrom.com/existential/risks.html"><em>Existential Risks - Analyzing Human Extinction Scenarios and Related Hazards</em></a> (2002), <a href="http://www.nickbostrom.com/ethics/ai.html"><em>Ethical Issues in Advanced Artificial Intelligence</em></a> (2003). <a href="http://www.rfreitas.com/">Freitas (Jr.)</a>: <a href="http://www.foresight.org/NanoRev/Ecophagy.html"><em>Some Limits to Global Ecophagy by Biovorous Nanoreplicators, with Public Policy Recommendations</em></a> (2000) ja <a href="http://www.kurzweilai.net/bios/frame.html?main=/bios/bio0053.html">Yudkowsky</a>: <a href="http://singinst.org/CFAI/"><em>Creating Friendly AI</em></a> (2001).</li></ul> </div>