Vampir: Miami - Ryan avautuu, osa 1

Pekka Hänninen

Elämä alkoi mennä monimutkaiseksi joskus tammikuussa 1984. Oli torstai-ilta. Olin ollut maalamassa kallioilla ja päätin lähteä vielä käymään Twilight Beachillä tarkistamassa illan menon. Paikalla oli sitä normaalia sakkia. Bongasin baarin puolelta yhden myyjistäni, joka ehdotteli jotain kummaa diiliä Meksikosta tulleiden motoristien kanssa. En erityisemmmin lämmennyt idealle, mutta lupasin harkita asiaa. Lähdin kiertelemään mestoja, kun näin hänet ensimmäistä kertaa. Hän nojaili yksinäisenä kaiteeseen, pukeutuneena valkoiseen mekkoon, joka korosti kauniisti hänen tummia hiuksiaan. Sain avattua lopulta pienen keskustelun, jonka päätteeksi sovimme, että tapaisimmme joskus hänen jahdillaan. Hänen nimensä oli Dulcinea.

Ajatukset Dulchineasta ja surkeasta yrityksestäni ikuistaa hänet paperille olivat tipotiessään, kun lähdin Kenin, BigMacin ja parin tipun kanssa jatkoille. Matsi oli mennyt hyvin ja olimme jo kolmen baarin hyvässä vauhdissa. Joku nimetön blondi halusi selvästi olla tämän illan hoitoni. Isä ja äiti olivat riidelleet edellisenä iltana jostain isän syrjähypystä, joten lähdimme Kenin luukkuun. Sen kämpän ulkopuolella oli jostain käsittämättömästä syystä sen pikkusisko Abby. Sisällä me tehtiin jotain omituisia protskupaukkuja ja vedettiin vähän vauhtia. Toinen pimuista, brunette, yritti vokotella Keniä, mutta se ei oikein lämmennyt. Se vaan hössötti siskonsa kanssa jotain. Koko sen tulo homma meni multa jotenkin ohi. Päätin siirtyä blondin kanssa makuuhuoneeseen.

Heräsin Kenin sekavaan herättelyyn. Se oli antanut sen tyhmän bruneten löytää oman kätkönsä. Nyt se ämmä oli täynnä morfiinia ja ihan kanttuvei. Pian huomattin, että se on siirtynyt narkkareiden taivaaseen. Mä olin aika tutkalla edelleen, kunnes Ken antoi mulle jotain punaisia nappeja. Sen jälkeen pää selveni sen verran, että lähdin hakemaan sen autoa. Vedin taksilla keskustaan. Kuskina oli Luis. Palasin pian kämpille, jossa tilanne ei ollut juuri parantunut. Blondi heräsi juuri parahiksi, joten mun hommaksi jäi viedä se aamiaiselle, pois jaloista. Samalla pääsin itsekin pois, tai niin luulin.

Parin tunnin päästä Ken tuli meille. Kytät oli sen perässä ja Abby oli häipynyt sen autolla jonnekin. BigMac oli jäänyt paskalakkien haaviin. Kuskina oli taas Luis. Mentiin sisään pohtimaan tilannetta, kun mutsi tuli kännissä sönköttämään jotain. Dulcinean kuva oli lattialla auki käärittynä ja siihen oli kirjoitettu puhelinnumero. Kun mutsi näki kuvan ja alkoi kirkua, että se on se isän pano. Mä jätin sen huutamaan ja lähdin Kenin kanssa menemään. Paska maailma...

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped