Tällä hetkellä mulla on lähinnä paha maku tästä pelistä ja koko pelin väsääminen sekä siihen liittyvät asiat tuntuvat väkinäisiltä.

Perusajatuksena oli lähteä liikkeelle kevyestä kesäpelistä, jossain riittävän mahtipontisessa ja freesissä asetelmassa. Sellaisessa, jossa ei tarttisi koko ajan kiinnittää huomiota siihen, onko tämä nyt oikein tai meneekö tämä nyt kaiken taiteen sääntöjen mukaan. Cthulhutech tarjosi kaiken tämän, asetelman ollessa mielenkiintoinen ja mahdollistaen mun kamppanjakuvioille riittävän eeppiset raamit.

Kahden session, joista vain toisella oli tarkoitus oikeasti lähteä käsittelemään juonia ja muuta taustarakennelmia jälkeen ollaan tilanteessa jossa ainoa sisältö, jota peliin on tuotettavissa on vääntämistä ja väittelemistä siitä mistä nyt oikein on kysymys ja mikä hahmo pystyy mihinkin.

Muualla esitetty ajatus siitä että pelien pitäisi olla helposti lähestyttäviä, kuten FF (jota en ole koskaan pelannut, mutta ajatus on tuttu esimerkiksi morrowindistä) oli tässä taustalla. Tarkoitus oli rakentaa DitV Arkham societyn henkinen porukka, joka kuuluisi tämän maailman Arkham societyyn. Mielestäni pyrin tuomaan tämän selväksi hahmonluonnissa. Eli kavereita jotka on äärimmäisen kiinnostuneita tästä niitten omasta hommasta ja haluaa pelastaa maailman (mutta ei välttämättä vielä mitään supermiehiä).

Pelien sisältö on kuitenkin ollut haahuilua ja sekoilua ilman että pelaajat tietää mihin niiden hahmot pystyy ja miten tässä nyt pitäisi olla. Kun koko homman idea mun mielestä oli, olla niitä kavereita joita nyt kiinnostaa nämä asiat - ja jotka oikeasti haluaa vaikuttaa (vaikka eivät vielä tiedäkkään miten se on oikeasti tehtävä).

Toisaalta tarkoitus oli ennen kaikkea pitää kivaa ja rentoa peliä ei mitään hampaat irvessä pelaamisen tai pelitilanteiden oikeellisuudesta vääntämistä. Ei mitään pelaajahahmojen välisiä kuka osaa mitäkin kisoja vaan aitoa yhdessä väkertämistä. Miksi sen pelin ei vaan voisi antaa mennä ja maailman avautua hiljakseen? Miksi niiden hahmojen pitäisi koko ajan pystyä puuttumaan kaikkeen maailmassa jossa edes kaikki eivät voi vaikuttaa kaikkeen?

Ja ennen kaikkea - miksi ihmeessä kaikesta pitää tehdä niin vaikeaa? Mitä vikaa on siinä että ne hahmot nyt vaan on maailman siisteimmät tyypit ja oikeesti ne, joiden teot ja ennen kaikkea valinnat kertoo sen, mistä tässä nyt on kysymys.

En näe että tällä porukalla, näiden kahden session jälkeen... on minkäänlaisia edelleytyksiä jatkaa tätä peliä - riippumatta hahmoista, säännöistä tai vaikkapa pelityylin korjauksesta. Musta tässä pelissä oli tarkoitus pitää kivaa ei vääntää. Nyt väännön ja säädön määrä lähinnä ahdistaa. Tällä ilmoituksella lopetamme tämän pelin - koska se on liian sivuraiteilla tavoitteistaan, jotta se voisi niille palata.

-- Ville Takanen 8.6.2008

Varsin ikävä, että olet tätä mieltä. Mutta minkäs teet. Näin käy joskus. Ajatukset, ennakko-odotukset, jne eivät vaan millään tahdo osua yksiin, eikä kampanja onnistu lähtemään lentoon. ("Ei se mitään. Noin tapahtuu kaikille joskus." ;)). Mitä tulee käytyyn keskusteluun, niin sen lisäksi, että se on ollut "kauheaa vääntöä", se on musta se on ollut myös varsin hyvää ja viihdyttävää roolipeliaiheista debattia noin yleisellä tasolla ja näkisin, että sillä on itseisarvoa. Tosin, ymmärrään kyllä miten hankalaa se on jos ko. "väännön" kaltainen keskustelu muuttuukin kampanjalle painolastiksi jonkun tuottavan sijaan. -Navdi

Olin aika huojentunut tästä, koska nyt on stressiä muutenkin enkä oikein jaksanut sit panostaa tähän. Parempi lopettaa suosiolla kuin jatkaa hampaat irvessä. -Vermilia

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped