Tänne kirjataan kirjaston puolustustaistelun tapahtumat. Kuvainnolista kieltä voi käyttää iskujen kuvaamiseksi jne.

Valmistelua taisteluun

Amror on kerännyt puolustus joukon käskynjakoon kirjaston sisäänkäynnin edustalle. Paikalla on n. 20 haltiasoturia, joilla on jouset käytössään.

Amror: No niin. Meidän maagimme ovat piirtämässä ja aktivoimassa suojariimuja, joiden pitäisi pysäyttää noiden miasma otusten eteneminen ylemmäksi. Linnoittaudumme 25. kerrokseen ja muodostamme puolustuslinjan siten ettei kukaan pääse riimulinjan yli. Pidämme linjan kunnes riimut ovat valmiita aktivoitaviksi, jolloin vetäydymme suojan taakse ja aktivoimme riimut. Mukanamme on useita ulkopuolisia, jotka pelastivat Elfanin. Heillä on taistelu kokemusta näistä otuksista, joten kuunnelkaa heitä! Kysyttävää?

25. kerroksen puolustusasemat

25. kerroksen puolustuslinja sijaitsee poikkeuksellisessa risteys kohdassa. Siinä on useita korkeampia tasanteita, joka tekee siitä ihanteellisen paikan puolustaa jousilla. Risteys aukiolta on vain yksi reitti ylöspäin, johon on kasattu pieni barrikaadi hidastamaan hyökkääjien etenemistä.

Amror ehdottaa, että sankarit sijoittuvat barrikaadin taakse, koska hänen miehensä ovat parempia jousimiehinä kuin maassa miekkojen kanssa.

Taistelu kentän kuvaus

Taistelu kenttänä toimii pieni risteys aukio, jota ympäröi erilaiset tasanteet. Tasanteet ovat 15 jalan korkeudessa. Pääsisäänkäyntiä suojaa pikaisesti luotu barrikaadi, joka on 5 jalkaa korkea. Barrikaadi koostuu pääosin kirjaston tekstilaatoista ja erilaisista puu kappaleista joiden avulla barrikaadi pysyy kasassa. Sen yli pystyy kipeämään fullround actionina (flatfooted toimenpiteen ajan). Barrikaadin päällä ei voi seisoa.

Tasanteille on ryhmittynyt niin monta Amrorin jousimiestä kuin hän on saanut haalittua näin lyhyellä varoituksella. Puolustuslijan takana on joukko maageja ja oppineita, sekä Amror, luomassa tarvittavaa riimusuojaa.

Taistelu

Edessä olevasta käytävästä alkaa kuulua jonkinlaista mölinää ja hälinää sekä metallin kolinaa. Varmasti tätä on hankala sanoa, koska äänet kaikuvat kirjaston käytävillä paljon. Joku on jokatapauksessa tulossa ja heitä on paljon...

Amror: Tarvitsemme vielä muutaman minuutin ennen kuin riimut ovat valmiina!

Initiative

  • Puolustajat: 8
  • Dragnar: 6
  • Ephasto: 11
  • Liandrin: 15
  • Panhand: 16
  • Taeron: 10
  • Vyn'elaeth: 18
  • Vihollinen: 25

Kierrokset jaettu omille sivuillee, tälle sivulle kirjaan kauno kirjalisempaan muotoon toteutuneet asiat kierrokselta. Saa myös itse kaunokirjoittaa hienommaksi jos tuntee tarvetta. Evilkele 2012-05-08 23:46

Muutin kierrosten otsikot linkeiksi ja ankkuroin ne. Allaoleva lista on nyt ankkurilista, mutta kierroksen mekanistisiin tapahtumiin pääsee käsiksi KIERROSTEN OTSIKKOA klikkaamalla. OK? Shade 2012-05-09 13:00

Kierroslista

Kierros 1
Kierros 2
Kierros 3
Kierros 4
Kierros 5
Kierros 6
Kierros 7
Tauko
Kierros 24
Kierros 25
Kierros 26
Kierros 27

Kierrospohja (ei saa koskea!)

Ehdotus uudeksi kierrospohjaksi

  • Vihollinen:
  • Vyn'elaeth:
  • Panhand:
  • Liandrin:
  • Ephasto:
  • Taeron:
  • Puolustajat:
  • Dragnar:

Kierros 1

Lännessä olevasta käytävästä kuuluu kovaa melua ja mylvintää, hyökkäys tapahtuu hetkenä minä hyvänsä.

Taeron (susimuodossa) rynnistää kohti tasannetta etuoikealla (jolla on neljä haltia jousimiestä passissa) ja hyppää sille, piiloutuen haltioiden taakse.

Vy hyräilee muutaman yksinkertaisen sävelen, kuin kuulostellen ääntään ja tunnustellen sen mahdollisuuksia. Samalla hän hipaisee Liandrinin olkapäätä pitkillä sormillaan. Sen jälkeen hän kohottaa kasvonsa kohti kattoa, sulkee silmänsä ja antaa kirkkaan ja sanattoman laulunsa kaikua uhmaakkasti käytävässä, haastaen lähestyviä pimeyden olentoja näyttäytymään.

Panhand valmistautuu tulevaan hyökäykseen barrikaadeilla.

"Muutaman minuutin..!? Iäisyys!", Liandrin kiroaa mielessään ja kurouttautuu mielessään kohti sisimmässään pulppuilevaa kaaootisen voiman lähdettä, jonka syke tuntuu aina olevan samassa tahdissa hänen sydämensä kanssa. Liandrin antaa voiman virrata itseensä. Värähtely täyttää puohaltianaisen vartalon jokaisen solun varpaista sormenpäihin, samalla kun kaleidoskooppisesti pyörteilevät värit ja aistimukset täyttävät hänen mielensä. Mustaa, vihreää, rautaa, uhmaa, pelkoa, kiihotusta...Siunatuksi hetkeksi aika ja paikka haalistuvat taka-alalle, ja Liandrin mutisee yhden Olidammaran suojaavista rukouksista, ennen kuin ottaa paikkansa barrikaadilla Panhandin vierellä.

Ephasto astelee arvokkaasti paikalleen rynnäkkövarustuksilla asettuen viiden jalan päähän lähimmästä toveristaan (koittaen näin peittää varustusta mahdollisimman pitkältä matkalta). Asettuessaan miekat koholla puolustuasentoon hän pitää myös pienen puheen hieman murtavalla haltiakielellä jonka olisi tarkoitus kannustaa puolustajat vähintään eeppisiin tekoihin.

Jousimiehet tasanteilla lausuvat hiljaa omaan tahtiinsa loistusanat, jotka tarjoavat enemmän isku voimaa jousiinsa.

Dragnar naksuttelee rystysiä. valmistuessaan tulevaan taisteluun

Kierros 2

Rynnäkkö alkaa ja länsi käytävästä syöksyy barrikaadia vasten mylvivä satapäinenlauma örkin näkösiä otuksia. Hirviöt heittäytyvät barrikaadia vasten joka huoahtaa ja nitisee sen voimasta. Lauma näyttää alkavan kiipeämään barrikaadin yli kohti Ephaston, Panhandin ja Dragnarin asemaa.

Taeron katselee pettyneenä kun örkkiaalto ryntää päin puolustuslinjaa jätteän haltiat selustaansa. Hän keskittyy kuuntelemaan ja haistelemaan ettei jokin muukin liity taisteluun örkkien perässä. Melu ja haju, joka örkkilaumasta lähtee peittää alleen kaiken mitä voisi huomata kaukaisuudessa, mutta on selvää, että tämä oli vasta ensimmäinen aalto ja lännestä kuuluukin jo saappaiden jyminä.

Vyn laulua kuuntelevat huomaavat sen oudon sulavasti muuttavan sävyään: artikulaatio muuttuu keveämmäksi, sävelkuviot monimutkaisemmiksi ja rytmi nopeammaksi. Koko käytävän täyttää äkkiä merkillinen sipinä ja supina, ikään kuin Vyn laulamat sävelkimput jäisivät nurkkiin kuiskimaan, kieltäytyen häviämästä. Myös ilma alkaa pyörteilemään; muut ryhmän jäsenet huomaavat sen kieppumisen keskittyvän heidän käsiensä ja jalkojensa ympärille. Aihelmansa laulettuaan Vyn laulu liukuu jälleen uhmakkaan teemansa pariin, samalla kun sirot sormet sovittelevat nuolta jousen jänteelle.

Panhand valmistautuu ottamaan vastaa vyöryvän vihollis lauman.

Liandrin sulkee silmänsä ja keskittyy jälleen sisällään pyörteilevään voimaan, antaen mielessään sen virrata avoinna olevaan vasempaan kämmeneensä. Tuntien oudosti kutkuttavaa kihelmöintiä sormenpäissään Liandrin avaa silmänsä ja näkee pienien monenväristen kipinöiden tanssivan vasemman käden sormiensa ympärille. Tämän jälkeen hän vie kätensä haarniskalleen, sydämensä ylle, ja mutisee hiljaa Olidammaran nimen. Äkillistä voiman kuohahdusta seuraa pieni, nopeasti unohtuva mutta silti murheellinen tyhjyyden tunne - kuin muistutuksena siitä, että Liandrin itse on vain astia, jonka on joka aamu täytyttävä uudestaan ja uudestaan. Loitsun seurauksena inkvisiittorin haarniskaa alkavat kirjoa pienet, puna-viher-violetit salamat. Loitsittuaan Liandrin vielä vilkaisee lähestyvää örkkilaumaa arvioivasti, ja piirtää ilmaan Olidammaran merkin: äkkiä Liandrineja onkin kaksi!

Ephaston scimitarit tanssivat lyöden örkinpäitä muurin takana. Sapelit viuhuvat ja monet örkin päät halkeavat sivalluksien voimasta

Haltiat tasanteilla kohottavat jännitetyt jousensa ja aloittavat nuoli sateen omaan tahtiinsa aukealle rynnäköineitä vihollisia vastaan. Murhaavan tarkka ja massiivine nuolien ristituli kaataa ison osan hyökkääjistä maahan.

Dragnar päästää ilmoille rukouksen irorille ja ottaa taistelu asennon.

Kierros 3

Huolimatta kärsityistä massiivisista tappioista, lauma lähtee kiipeämään barrikaadin yli, välittämättä puolustajien uhkaavista aikeista. Barrikaadia puolustavat Ephasto, Liandrin, Panhand ja Dragnar hakkaavat barrikaadin yli kömpiviä örkkejä sitä mukaa kun he tulevat esiin. Monikaan ei pääse barrikaadia pidemmälle. Myöskin osa heidän kaatuneista tovereistaan kampavat itsenä ylös maasta. Barrikaadilla olijat näkevät selvästi jo heille tutun miasman kursivan kokoon jo kertaalleen silputtuja ruumiita. Samaan aikaan länsi tunnelista on rynnäköimässä uusi joukko kimppuun, mukanaan myös isompia jättiä (Ogre) muistuttavia hirviöitä.

Taeron jää odottaman ja vaanimaan tilaisuutta syöksyä barrikaadille kun siellä olevassa örkkimassa tulee sopiva aukko.

Vy muuttaa jälleen laulunsa sävyä: sävelet muuttuvat viipyilevämmiksi ja puolhaltianaisen ääni muuttuu matalammaksi, enemmän kurkusta tulevaksi, muistuttaen hetkisen etäisesti unisen kissan kehräystä. Samalla Vy antaa kätensä vaeltaa vartalollaan kevyesti - ja pienen hetken ajan kääntymään katsoneet voivat huomata Vyn vartaloa ympäröivän vaaleansinisen, pehmeän valon. Valo kuitenkin väreilee nopeasti olemattomiin naisen äänen palatessa yhdellä sulavalla glissandolla takaisin kirkkaasti kuuluvaan ylärekisteriin.

Panhand aloittaa kurmottaa mörkkejä tasaseen tahtiin. Verta lentää kaarissa, ilkeänkuuloisten rusahdusten ja hurmeisten mäiskähdysten seuratessa jokaista puolijätin iskua.

Liandrin sohaisee kokeilevasti lähimmäksi kiivennyttä örkinsaastaa, mutta huomattuaan otuksen ilmeisen kestävyyden, kutsuu Olidammaran mahtia jälleen avukseen: läpinäkyvä violetti tuli alkaa tanssia Liandrinin pistomiekan terällä. Tämän jälkeen inkvisiittori alkaa kylmänrauhallisesti jakelemaan nopeita iskuja pistomiekallaan lähistöllä parveileviin örkkeihin, kohdistaen pistonsa tarkasti sinne, missä örkkien haarniska on heikoimmillaan.

Ephasto jatkaa kuoleman tanssiaan, havitellen aina uutta kohdetta teriensä leikkikaluksi. Piruettiensa ja pyörähdystensä sekaan hän kutoo sarjan hämmästyttävän tarkkoja viiltoja, jotka istuvat paikalleen niin hyvin, että kuka tahansa paikalle sattuva tanssinopettaja purskahtaisi itkuun silkasta ilosta. Valitettavasti yksikään lähistöllä pyörivistä örkeistä ei ehdi edes nähdä, saati arvostaa, villisti kieppuvien terien kuviointia ilmassa ennen niiden osumista örkkien elintärkeisiin elimiin.

Taeron singahtaa liikkeelle, hypäten örkin niskaan ja upottaen hampaansa pehmeään suojattomaan kaulaan. Verta suusta valuen Taeron juoksee barrikaadile ja ponnistaa vahvoilla takajaloillaan barrikaadin ja örkin raatojen yli, päätyen Liandrinin viereen barrikaadin toiselle puolelle.

Tilanne barrikaadilla näyttää hyvältä niin haltiat suuntaavat jousensa kohtii uutta joukkiota, kaataen suuren määrän örkkejä tarkalla nuolikeskityksellä. Muutamat ampuvat kohti jättiä ja saavatkin siihen osumia, mutta toistaiseksi se näyttäisi pysyvän pystyssä.

Dragnar antaa nyrkkiensä heilua ja mukiloi barrikaadin ylittäneitä örkkejä takaisin tuonelaan.

Kierros 4

Örkkilauma ryntää lännestä barrikaadile, joka jälleen huoahtaa ryntäyksen viomasta, mutta kestää edelleen. Aiemmat örkit sulautuvat tämän uuden joukon massaan. Myöskin jo kaatuneita örkkejä nousee jälleen pystyyn kymmenittäin. Jätit hajautuvat. Yksi, jota ammuttin, menee pohjoiselle tasanteelle ja lyö valtavalla nuijallaan kohti haltioita. Yksi haltia saa osuman ja loukkaa itsenä vakavasti, jääden pitelemään tärisevää kättään kivusta irvistäen. Toinen jätti menee vastaavasti eteläiselle tasanteelle ja yllättää täysin siellä olleet haltiat. Nuija iskeytyy voimalla tasanteelle, kaataen tosen siellä oleista haltioista, ja ennen kuin hän ehtii takaisin jaloilleen niin nuija on kohonnut uudelleen ja laskeutuu voimalla tämän päähän. Kun nuijaa kohoaa tasanteelta niin haltia soturin eloton ruumis jää makamaan verisenä paikoilleen. Puolustajat ovat kärsineet ensimmäisen tappionsa. Kolmas jätti marssii örkkijoukon mukana kohti barrikaadia ja näyttää valmistautuvan murkaamaan barrikaadin.

Vyn jatkaa lauluaan, mutta hätkähdyttää yleisöään tällä kertaa kutomalla melodiaansa sanoja: Lause " Amron ja kumppanit, pistäkää vauhtia siihen tai olemme kaikki kohta örkinmuonaa, lallallaa.." kuulostaa sisällöstään huolimatta aivan yhtä sointuvalta kuin muutkin sävelet. Edelleen laulaen Vyn astuu askeleen eteenpäin ja poraa kylmällä katseellaan barrikaadin yläpuolella patsastelevaan jätinkuvatuksen kasvoja. Jätti virnistää pienet silmät siristyen vastaan, nuolee huuliaan ja kohottaa nuijaansa yhä ylemmäksi laulavaa puolhaltiaa tuijottaen. Virnistys ei ehdi kunnolla edes vaihtua ällistykseksi sinä aikana, mitä Vyn äkkiä liikkuvilta käsiltä kuluu laukoa viisi nuolta kohta jätin petomaisia kasvoja. Jousen vongahdusta seuraa ilmasta kuuluva humahdus nuolten kärkien syttyessä mystisesti tuleen kesken lennon. Jätti rääkäisee kivusta ja hämmästyksestä Vy'n nuolten osuessa kohteeseensa.

Panhand päästää ilmoille raastavan karjaisun ja alkaa säteillä kylmää ilmaa. Saadusta uudesta tarmosta alkaa murjoo vieressä olevaa mörkkiä. Taistelukirves heiluu laajissa kaarissa ja kaataa kaikki barrikaadin yli päässeet örkin kuvatukset.

Liandrin värähtää mielessään kuullessaan haltiasotilaiden tuskanhuudot ja örkkien voitonriemuisen rääkynän. Etäisesti hänen korvansa rekisteröivät myös takaa kuuluvat jousen vongahdukset, ilmasta kuuluvat humahdukset sekä jätin yllättyneen karjaisun. Koska mikään mahti maailmassa ei näytä pitävän örkkejä kuolleena kovin kauaa, Liandrin ohjaa lähestulkoon vaistonvaraisella päätöksellä vartalossaan kiertelevää lämmittävää mahtia aseeseensa. Mahdin siirtyessä hänen jäsenistään miekan terään inkvisiittorin vartalon läpi kulkee nopea puistatus jättäen jälkeensä pienen heikotuksen. Liikkuessaan Panhandin viereen Liandrinilla on kuitenkin aikaa vilkaista miekkaansa ja todeta synkän tyytyväisenä violeteille liekeille ilmestyneet kultaiset reunukset. Hyvä. Yrittäen olla piittaamatta veren hajusta Lin kohottaa kätensä Panhandin haukselle ja sanoo matalalla äänellä: "Olidammaran suojelusta sinulle, Panhand. Tapa nuo pedot!"

Ephasto on jo havahtua transsistaan, mutta uusi aalto örkkejä rynnii paikakalle - vain kaatuakseen ahnaiden scimitarien hurmeiseen tanssiin.

Taeron syöksyy Liandrinin, Panhandin ja Dragnarin ohi ja repii yhden örkeistä barrikaadin päältä. Verityön tehtyään hän perääntyy Vynin vierelle.

Pohjoisella tasanteella jättiä lähimpänä olevat haltiat vetäytyvät kauemmaksi, mutta jo loukaantunut soturi on varomaton eikä huomaa jätin nuijan heilautusta. Nuija osuu soturiin sivuttaissuunnassa ja paiskaa jo runnellun haltian seinää vasten, josta tämä lysähtää maahan ja liikkumattomana makaamaan. Muut haltiat tasanteella amuvat jousillaan jättiä, saaden pieniä osumia siihen. Eteläisellä tasanteella oleva haltia ampuu lähintä jättiä ja saakin sen käsivarteen pienen osuman, jonka seurauksena jätti virnistää enteilevästi haltialle takaisin. barrikaadin lähellä olevat haltia keskittävät tulen sen lähellä olevaan jättiin ja saavatkin siihen useita osumia, joista viimeiset läpäisevät jätin kallon. Jätti tuijottaa hetken aikaa hölmistyneenä itseään ja haltioita ennenkuin kaatuu selälleen maahan elottoman näköisenä.

Dragnar jatkaa viereisen örkin kurmottamista.

Kierros 5

Örkkilauma aloittaa kiipeämään barrikaadin yli. Ephasto pääsee iskemään ensimmäiseä örkkejä jotka kipuavat barrikaadin yli, muut ovat hieman liian etäällä ja ensimmäiset örkit pääsevät jaloilleen barrikaadin itäpuolella. Örkit kiljuvat voitokkaasti ja juhlivat hurmoksessa kun heidän jo kertaalleen kaatuneita tovereita nousee maasta Ephaston läheisyydessä. Kaksi jäljelle jäänyttä jättiä ovat edelleen tasanteilla olevien haltioden kimpussa. Pohjoinen jätti kampeaa itsensä tasanteelle ja huitaisee puolustajia kerran massiivisella sivuttaisiskulla, joa osuu kahteen puolustajista. Toinen jätti kiertää eteläistä tasannetta ja huitaisee suurella nuijallaan sinne jäänyttä haltiaa kerran, osuen tämän kylkeen. Haltiasoturi parahtaa kivusta.

Vy'llä ei ole aikaa iloita menestyksestään kaatamansa jätin suhteen örkkien vyöryessä yli barrikaadin. Vastauksena örkkien rynnäkköön Vy kutoo jälleen kissamaisia elementtejä lauluunsa, tällä kertaa Taeronin turkkia silittäen. Sininen hehku ympäröi suden, jonka verestä märkä ja karhea turkki tuntuu Vy'stä oudon rauhoittavalta muutaman sekunnin kestävän kosketuksen ajan. Loitsimisen jälkeen naisbardi liukuu kissamaisin askelin ja edelleen päättäväisesti laulaen lähemmäksi vihollishyökyä, päätyen Panhandin taakse (yrittäen parhaansa mukaan väistellä puolijätin yliolan lähteviä kirveenheilautuksia).

Panhandin tarmo näyttää ehtymättömältä hänen raivoisten hyökäysten alla. Kirves heiluu laajassa kaaressa ja örkin kappaleita lentää ympäri taistelutannerta verisessä hurmoksessa.

Liandrin on vähällä kuuroutua äkkiä risteyksen täyttävästä örkkien kiljunnasta, joka on hetken aikaa vähällä hukuttaa jopa Vyn laulun alleen. Naisinkvisiittori pikemminkin aavistaa kuin aistii liikettä takaansa, käännähtää ympäri - mitä on tosin aavistuksen vaikea hahmottaa varjo-Liandrinista johtuen - ja raivokkaasti kiljaisten tuikkaa pyhää mahtia säteilevän pistomiekkansa kohti pystyyn nousevaa örkkiä. "Paskiainen! Miksi et voi pysyä kuolleena?!"

Ephasto ottaa kevyen askeleen eteen, taakse ja vasemmalle samalla iskien miekoilla askelten hypnoottisesssa tahdissa. Iskujen hetkeksi tauotetssa, hän ei ole kuitenkaan perääntynyt tuumaakaan.

Taeron murahtaa örkkien hyö'ylle joka uhkaa läpäistä barrikaadit. Miasman maku piinaa makuaistia ja mutta raivo saa vielä odottaa! Taeron ryntää yhden varustuksilla kiipeilevän örkin kurkkua kohti, paeten hetkeä myöhemmin kaksikymmentä jalkaa barrikaadien takapuolelle.

Puolustajat taistelevat tasanteilla raivoisasti. Pohjoistasanteella haltat likkuvat yhtenä ryhmänä suojaten toisiaan ja tulevat miekat tanassa iskuetäisyydelle jätistä. Jätin nahka on kuitenkin vahva eikä iskut tee uomattavaa vauriota. Etelä tasanteella yksinäinen haltia koetta kierähtää etäämmälle jätistä, mutta jätin nuija saavuttaa silti haltian olkapään. Soturi kutienkin kivusta välittämättä kääntää jousensa kohti jättiä ja ampuu heittolaukauksen, joka päätyy hieman ohi jätistä. Itäisillä tasanteilla haltiat ampuvat useita osumia jätteihin, jotka kuitenkin näyttävät edelleen pysyvän pystyssä ja uhkaavan heidän tovereitaan.

Dragnar tartuu eessä olevaa mörkkiä kädestä ja päätää viedä tämän vastustajan matto vääntöön. Örkki taittuu helposti Dragnarin otteeseen ja Dragnar kääntää siltä niskat nurin groteskin napsahduksen kera.

Kierros 6

Örkkilauma on jälleen kärsinyt pahoja tappioita ja näyttää siltä, että ne kääntyvät ja juoksevat pohjoiseen yhtenä laumana. Jätit sen sijaan ovat päässeet veren makuun ja jatkavat haltioiden kimpussa. Pohjoinen jätti käyttää suurta kokoaan hyödyksi ja ilkeästi virnistäen heilauttaa suurta nuijaansa kohti haltiajoukkion jo loukkaantunutta jäsentä. Isku osuu haltiaan ja sinkoaa tämän viereistä toveriaan vasten. Molemmat haltiat jäävät runneltuina ja verisinä makamaan maahan liikkumattomina. Eteläinen jätti puolestaan kiipeää kuola valuen tasanteelle ja heilauttaa karkeatekoista nuijaansa kohti tasanteen viimeistä haltiaa, joka tuskan kipinät silmissään valmistautuu väistämään iskun. Edellisen nuijaniskun aiheuttama kipu haltian kyljessä on kuitenkin niin lamaannuttava, ettei hän ehdi väistää iskua; soturi iskeytyy nuijan ja seinän väliin märän rusahduksen saattelemana. Veri purskahtaa haltian suusta äkkiä katkeavan kuolonhuudon kera elämän liekin sammuessa soturin silmistä. Itse ruumis jää kiinni nuijan terävään kulmaan, roikkuen ja heilahdellen kuin ylisuuri räsynukke jätin innoissaan heiluttaessaan asettaan edestakaisin.

Vy'n ääni on vähällä sortua hänen seuratessaan jätin raakalaismaista voitontanssia tasanteella. Kyyneleet silmistä valuen hän kuitenkin saa jatkettua laulamistaan, vaikkakin toivoa valavaan teemaan sekoittui nyt niin syvää surua, ettei sitä sanoin voinut kuvata. Vy'n edessä karjuva Panhand vaikuttaa siltä, kuin olisi hetkenä minä hyvänsä singahtamassa mittelemään voimiaan jättien kanssa; oikeaa kättään kohottaen ja sillä Panhandin veristä selkää koskettaen Vy loitsii kissamaista sulokkuutta Panhandin eleisiin. Tämän jälkeen naisbardi perääntyy muutaman askeleen Taeronin vierelle ja silmiään tyhjäksi kyyneleistä räpytellen kurottaa sulavalla liikkeellä kättään kohti selässä olevaa nuoliviiniään, pelon ja raivon täyttämä katse tiukasti kiinnittyneenä läntisen pohjoistasanteen tapahtumiin.

Panhand virkoo raivon puuskasta ja leiskauttaa itsenä barrikaadin yli vaivattomasti ja harppoo eteläistä jättiä kohti. Tämä huomaa Panhandin lähestymisen ja huitaisee nuijallaan kerran Panhandin suuntaan. Panhandia suijaavat loitsut kuitenkin ohjaavat iskun ohi ja Panhand saapuu eteläisen tasanteen luokse.

Jätin näytöstä vitivalkoisin kasvoin seuraava Liandrin astuu muutamana nopean askeleen taaemmaksi sujauttaen äkkiä tarpeettomaksi käyneen rapierinsa huotraan. Puolhaltia on erityisen tarkka askeleissaan, yrittäen osua mahdollisimman monen maassa makaavan miasmaisen örkinraadon kasvoihin tai kurkkuun. Kuuluvat rusahduksetkaan eivät kuitenkaan tunnu peittävän tarpeeksi hyvin tasanteelta kuuluvia jätin eläimellistä voitonriemua pulppuavia ölähdyksiä. Silmät murhanhimosta palaen Liandrin kaivaa jousensa selästään, sovittaa nuolen jänteelle ja vetää jänteen hitaasti taaksepäin...

Ephasto havahtuu tanssinkiihkostaan, ja katselee pettyneenä pakenevia örkkejä. Sitten hän huomaa maassa siellä täällä kiemurtelevia örkkejä ja iskee niitä ilottomasti takaisin unten maille.

Taeron loikkaa myöskin vaivattomasti barrikaadin yli massiivisten takajalkojen lihasten voimin ja syöksyy kohti pohjoisen tasanteen jätin kinnerjänteitä. Jätti huomaa Taeronin ja koettaa huitaista syöksyvää Taeronia. Isku osuu Taeronin takapäähän, mutta osuma ei hidasta Taeronin syöksyä yhtään ja Taeron upottaa hampaansa syvälle jätin jalkaan. Jätin tasapaino kuitenkin säilyy vaikka se karjuu kivusta. Taeron lopulta päästää irti ja pudottautuu alas tasanteen alapäähän.

Jäljelle jääneet kaksi haltia soturia pohjoistasanteella otavat puolustusasennon ja pyrkivät väistämään mahdollisuuksien mukaan jätin iskut. Epätoivo kuultaa jo heidän silmistään heidän todistettuaan toveidensa veriset loput. Itätasanteille haltiat kohottavat jousensa kahden jäljellä olevan haltian tukemiseksi ja koettavat kaataa heitä uhkaavan jätin. Haltioiden yhteislaukaus on kovin epätarkka ja ainoastaan muutama osuma läpäisee jätin paksun nahan. Tämä kuitenkin riittää ja jätti kaatuu maahan, alas tasanteelta, tömähtäen voimalla maahan Taeronin viereen.

Dragnar messuaa ja hänen kädestään lähtee kirkas valojuova, joka erehtymättömästi hakeutuu eteläisen jätin sydäntä kohti. Jätti karjuu kivusta kun valo polttaa sen ihon karrelle rintamuksesta.

Kierros 7

Viimeinen jätti katselee hetken ympärilleen ja savuavaa rintansa, joka nopeasti kursiutuu miasman toimesta melkein kuntoon. Lopulta katse kohdistuu Dragnariin, joka oli tuon kivuliaan säteen heittänyt. Jätti hypähtää alas tasanteelta ja syöksyy täydellä voimalla barrikaadia päin, jättäen Panhandin täysin huomiotta ja antaen tälle samalla mahdollisuuden iskeä jättiä kivuliaasti kylkeen. Jätin liike ja valtava massa riittää kaatamaan barrikaadin siltä kohdin. Laatat kaatuvat Dragnarin päälle, joka ei ehdi niiden alta pois. Jätti jää voitonriemuisena nostamaan nuijaansa ylös, missä edelleen roikkuu aiemmin kaatunut haltiasoturi, nyt täysin rikkinäisenä ja murskattuna. Jätti on valmis murskaamaan Dragnarin nuijallaan. Örkkilauma taasen juoksee täyttä vauhtia pohjoiseen ja katoaa näkyvistä.

Vyn silmät ja mieli ehtivät hädin tuskin rekisteröidä jätin kaatumista ja haltioiden viime hetken pelastusta, kun luvuttomien taisteluiden koulimat lihakset ja vaistot jo kääntävät naisen vartaloa ja jousta kohti vielä pystyssä seisovaa jättiä - joka syöksähtää liikkeelle. Vy tuntee äkkiä itsensä satavuotiaaksi. "Liian hidasta! Liian hidasta!", kirkuu pieni ääni hänen sisällään Vyn yrittäessä turhaan saada syöksyvää jättiä tähtäimeensä. Aika tuntuu hidastuvan, bardi lähestulkoon kuulee, kuinka hänen ilmassa leijuva laulunsävelensäkin mataloituu samalla kun Panhandin kirveensivalluksesta piittaamaton jätti loikkii viime metrit kohti barrikaadia, kaataen sen valtavalla ryminällä yllättyneen näköisen Dragnarin päälle. Aika hidastuu, hidastuu... Ja sitten, yhden täydellisen hetken ajan, kaikki seisahtuu, kaikki on paikallaan. Groteskia nuijaansa heiluttava jätti jähmettyy voitonriemuinen ilme kasvoillaan barrikaadin päälle, takaa lähestyvän Panhandin loikkaava askel jää keskeneräisenä ilmaan, barrikaadista nouseva pöly lakkaa kieppumasta. Jousiampujan hetki. Vyn silmät näkevät kaikki etäisyydet tarkasti, hänen kätensä ovat vakaat ja mieli kirkas. Nuolen sulitus tuntuu pehmeältä sormenpäitä vasten. Kolme nuolta sinkoaa ilmaan, tavoitellen jätin kurkkua, Vyn laulun muuttuessa raivoisaksi huudoksi. Kaksi nuolista uppoaa jättiin, mutta eivät tarpeeksi kuolettavasti.

Panhand hyökkää ohittaneen jätin kimppuun. Jätti huitaisee lähestyvää Panhandia, mutta tämä kokeneen soturin vaistojen ja taitojen ansiosta välttää iskun pahimman voiman, saaden vain kovan ruhjeen olkapäähänsä. Isku etäisyydelle päästyään Panhand upottaa karjaisten kaksikätisen kirveensä jätin ala selkään.

Myös Liandrin yllättyy jätin äkillisestä liikkeestä, samoin kuin olennon kokoonsa nähden yllättävästä nopeudesta. Nuoli on vähällä livetä hänen sormistaan naisinkvisiittorin yrittäessä turhaan seurata jousellaan jätin syöksyä. Ja sitten on myöhäistä: valtava rysähdys, jota seuraa voitonriemuinen ärjäisy ja kääpiönkielinen sadattelu. Vain kymmenen metrin päässä Liandrinista murskatun barrikaadin jäänteistä täyteen pituuteensa kohoava jätti karjuu ja kohottaa nuijaansa ylöspäin, valmiina murskaamaan alle jääneen kääpiöpapin. "Olidammaran nimeen, KUOLE!", Liandrin karjuu vastaukseksi ja ampuu sarjan nuolia kohti jättiä. Nuolten kärjet hehkuvat punaisina niiden lähtiessä erehtymättömästi Olidammaran ohjaamana kohti jättiä ja sen heikoja kohtia. Kaksi nuolista uppoaa lähelle kaulaa, upoten syvälle jätin rintaan, kolmas hakeutuu tarkasti jätin kurkkuun, jossa se lävistää elintärkeän henkitorven. Jätti kaapii kurkkuaan ja pärskii suustaan vaahtoavia verikuplia, kunnes lysähtää elottomana maahan.

Kun Ephaston ympärillä maassa on enää vain tarkasti silvottuja örkkejä, astelee hän kohtaamaan uuden uhan.. barrikaadeille rynnänneen jätin. Jätti kuitenkin kaatuu maahan ennen kuin Ephasto ehtii paikalle.

Taeron nousee kaatuneen jätin rinnalle ja alkaa syödä sen henkitorvea veren roiskuessa.

Tasanteen haltiat huokaisevat helpotuksesta kun kaikki viholliset on kaadettu. "Kenttä vapaa!" Huutaa yksi haltia ja muut vahvistavat huudon. Tämän jälkeen osa haltioista jatkaa tilanteen vahtimista kun taas osa menee hakemaan kaatuneitaan ja varmistamaan että örkit pysyvät kuolleina.

Dragnar kiroo kääpiöksi ja rupeaaa kaivautumaan rojun alta.

Tauko

Nyt seuraa n. 1-2 minuutin mittainen tauko taistelussa. Toki hahmonne eivät toki tätä tied, mutta voitte kirjoittaa kuvaavia toimia ja mietteitä hahmoille.

Kirjoittelen torstaina tähän omalta osaltani lisää, mennään nyt tuolla peliteknisesti olennaisimmalla. Shade 2012-05-22 09:31

Haltiat kantavat kaatuneitaan, ensin seurattuaan tilannetta pienen hetken ettei vihollinen hyökkää yllättäen. Osan silmissä palaa silkka viha, toisilla taas suru, osa on täysin ilmeettömiä, mutta on aavistettavissa, että heilläkin velloo tunteet sisimmässään. Osa pyrkii korjaamaan murtunutta barrikaadia pikaisesti.

Vihollinen näyttää vetäytyneen toistaiseksi, mutta kuulostaa siltä, että se ei ole vielä luovuttanut.

Vyn

Panhand

Liandrin liikkuu etäämmäksi barrikaadista ja istahtaa maahan risti-istuntaan. Sulkien mielestään sankkana ilmassa leijailevan örkinveren hajun puolhaltia nainen vetää muutaman kerran syvään henkeä ja sulkee silmänsä, alkaen rukoilla Olidammaralta apua koko ryhmälle - siltä varalta, että örkit vielä yrittäisivät jotain (moittien ohikiitävän hetken itseään siitä, ettei ymmärtänyt tehdä tätä jo ennen barrikaadille saapumista). Liandrin tuntee putoavansa rukoustranssiin hämmästyttävän nopeasti, aivan kuin jumala olisi jo odottanut seuraajaansa... Muut huomaavat inkvisiittorin jähmettyvän istumaan paikalleen silmät suljettuina; minuutin ajan ainoa näkyvä liike on naisen huulten liike niiden äänettömästi muodostaessa rukouksia Olidammaralle. Yht'äkkiä mantelinmuotoiset silmät räpäsähtävät auki tyhjyyteen tuijottaen, selän kyyristyessä: yllättyneesti äännähtäen Liandrin hapuilee molemmilla käsilään rintalastaansa, jonka keskeltä syöksähtää äkkiä monenkirjava salama. Sekunnin murto-osan ajan kaikki näkevät nelihaaraisen salaman yhdistävän Panhandin, Vy'n, Taeronin ja Ephaston Liandriniin - ja sitten se on poissa. Istuva Liandrin huojahtaa eteenpäin, mutta saa pysäytettyä itsensä kämmenillään, kavuten takaisin seisoma-asentoon apuun sännänneen Vy'n avustuksella, vakuuttellen samalla olevansa kunnossa. "En vain täysin tajunnut, kuinka paljon voimaa virtaisi lävitseni", Liandrin toteaa valjusti hymyillen. "Mutta nyt se on tehty, ja olemme valmiita." Jättäen lievästi hämmentyneen Vy'n taakseen ja piittaamatta haltioiden häneen luomista katseista, inkvisiittori siirtyy takaisin barrikaadille valmiusasemiin, vetäen pistomiekkansa esiin. Vaikka Liandrin kasvot ovat kalpeat, ovat hänen silmänsä kirkkaat, terävät ja armottomat niiden halkoessa läntisen käytävän pimeyttä.

  • Mekanistisesti: Casting: Shield of F. +4 x3, Freedom of Mvmnt x2, Magic Vestement +3 x2 (P:n kilpi ja haarniska)
    • 7 x 6 s = 42 s

Ephasto ponnistelee yhdessä muiden haltioiden kanssa korjaten hirviöiden aiheuttamaa hävitystä ja kadotusta. "Tätä on jo nähty liikaa tiettömien taivalten aikana", hän mutisee lähimmille tovereilleen jossakin välissä.

Taeron ei malta lopettaa jättiläisen kurkun raastamista kunnes saa Liandrinilta hieman katkeran käskyn. Sen jälkeen Taeron perääntyy varjoiseen nurkkaan jossa nuolee veri- ja muita jäämiä irti turkistaan, säilyttäen kuitenkin tarkkaavaisuutensa uusien uhkien varalle.

Dragnar

Kierros 24

Läntisestä käytävästä kuuluu valtava ja syvä eläimellinen mylvintä ja käytävästä alkaa kuulua örkkien kiljuntaa, jättien huutoa ja satojen saappaiden töminää. Näiden kaikkien yli kuitenkin kuluu äärimmäisen raskaat jymähtävät askeleet, jotka täristävät koko rakennelmaa ja kiihtyvät kokoajan. Vihollisen viimeinen hyökkäys on tulossa ja siinä on jotain valtavaa mukana.

"Tarvitsemme vielä vähän aikaa! Koettakaa kestää vielä hetki toverit!" Amror huutaa miehilleen ja sankareille barrikaadilla.

Vy alkaa jälleen laulaa, toistellen yhtä pulppuilevaa ja lempeää melodiankuvioita uudelleen ja uudelleen, aluksi hiljempaa, mutta ääni koko ajan voimistuen. Yhtä aikaa Vy'n äänen voimakkuuden kanssa voimistuu myös käytävän ilman kieppuminen taistelijoiden jäsenten ympärillä. Pian Vy kuitenkin alkaa varioimaan toistamaansa melodiankuviota, päätyen lopulta tyystin erilaiseen, mutta oudon rohkaisevalta kuulostavaan melodiaan. Rakennuksen tärinä aiheuttaa lauluun tahatonta vibratoa, mikä Vy'n kasvojen ilmeistä päätellen ei ole tervetullutta.

Panhand Valmistautuu uuteen aaltoon.

Liandrin tuntee itseessä vieläkin rukoustranssin jälkivaikutuksia. Olidammaran voima tuntuu olevan tavallistakin lähempänä, kuin loputtoman syvä lähde vain hyvin ohuen kannen alla. Niin helppo hukkua. Liandrin avaa itsensä voimalle, antaen sen jälleen virrata vartaloonsa, aistien sen villin poreilevan energian. Inkvisiittori tuntee havaintokykynsä terävöityvän kuolevaisten rajojen tuolle puolen, tullen äkkiä tietoiseksi kaiken rajattomista mahdollisuuksista ympärillään. Nuolista, jotka saattoivat osua tai mennä ohi. Askeleista, jotka voivat mennä oikealle tai vasemmalla. Iskuista, jotka osuivat haarniskan heikkoon kohtaan, tai eivät. Vain todennäköisyyksiä, jotka olivat helposti manipuloitavissa, jos vain siihen oli voimaa. Kuten hänellä nyt. Niin yksinkertaista! Pieni hymyn aavistus kasvoillaan Liandrin tähysti edelleen läntiseen pimeyteen, huomaten vain sivusilmällä hänen viereensä kuin itsestään jälleen ilmestyneen peilikuvan.

Huolimatta haltoiden kokemista menetyksistä, tai ehkä juuri sen takia Ephasto palaa asemapaikkaansa ja odottaa vihollista kuin peräänantamon teräspalkki.

Taeron pohtii sijoittautumista pohjoiseen käytävään mutta hän muistaa mitä nalkkiin jääneille haltioille tapahtui. Parempi ottaa vain varmasti ja puolustaa takalinjoilta käsin

Kaikki haltiat ovat ryhmittyneet itäisille tasanteille ja nostavat jousensa valmiuteen, valmiina ampumaan mitä ikinä tunnelista syöksyykään, ja maksamaan menehtyneiden tovereiden henki.

Dragnar odottelee uutta aaltoo.

Kierros 25

Läntisen tunnelin pimeydestä syöksyy esiin valtava peto, joka korkeutensa puolesta hädin tuskin mahtuu tunneliin. Tästä huolimatta se punahehkuisin silmin syöksyy suoraan barrikaadin päälle, välittämättä haltioiden yhteislaukauksesta, murskaten sen valtavien jalkojensa alle kuin korttitalon. Barrikaadin suuret metalli levyt taipuvat maahan pedon valtavan painon alla, kun peto katselee ympärilleen päättäen kuka olisi sen ensimmäinen suupala. Ephasto ja Panhand pääsevät lyömään petoa kun se hyppää barrikaadin päälle, suoraan heidän eteensä. Ephasto viiltää kaksi syvää haavaa pedon jalan jänteisiin ja Panhand iskee kirveensä pedon jalkaan. Pedon perästä syöksyy barrikaadille jttejä ja valtava örkkilauma. Myöskin pohjoisesta kuuluu örkien villi kiljunta kun ne aloittavat rynnäkkönsä kohti barrikaadia.

Sävelet tuntuvat äkkiä muuttuvan särmikkäiksi pikku kiviksi Vyn kurkussa hänen seuratessaan kuin hidastettuna valtavan olennon syöksyä pimeydestä päin barrikaadia. Pedosta leviävä tympeä ja mädänkostea maanalainen lemu on vähänllä saada hänen polvensa pettämään. Vuosien kokemus demonienmetsästyksestä tulee kuitenkin hänen horjuvan rohkeutensa tueksi; keskittymällä päässään soivaan musiikkiin puolhaltia onnistuu kuin onnistuukin kohoamaan jälleen oman itsensä neidoksi - ainakin hetkeksi. Kurkusta jälleen esteettömästi virtaavat säveletkään eivät kuitenkaan riitä kätkemään Vy'ltä hänen suuhunsa noussutta happamaa makua tai lyijynraskaita jäseniä hänen nostaessaan jousensa kohti olentoa: hän tietää olevansa Rannalla. Taas.

Vyn ampuessa nuolensa, jättimäinen peto huomaa alkukantaisila vaistoillaan Vyn olevan haavoittuvainen. Pedon valtavat niskalihakset jännittävät pään salamannopeaan syöksyyn kohti Vyn'elaethia. Veitsenterävät valtavat raateluhampaat tavoittelevat haltian keskivartaloa, mutta koulitut vaistot ohjaavat Vy:tä taivuttamaan kroppaansa siten, että hammasrivistö ainoastaan raatelee hänen kylkeensä syvät haavat, sen sijaan että olisivat lävistäneet hänen koko kroppansa. Vy'n laulu katkeaa raastavaan kirkaisuun.

Panhand heiluttaa kirvestään ja iskee hirviötä neljästi, joista kaksi iskua uppoaa peodn paksun nahan läpi.

Liandrin tuntee kuin unessa veri- ja kuolapisaroiden putoilevan ylöspäin kohotetuille kasvoilleen otuksen pään heilahdellessa hänen yläpuolellaan Vy'n kirkaisun kaiun vielä kierellessä käytävän seinämillä. Olennon lemu leijuu sakeana ilmassa Liandrinin ympärillä. Pedossa on jotain kuollettavan lumoavaa sen kylmien liskomaisten silmien etsiessä jo uutta kohdetta. Liskomaisten...

"Liandrin, herätys!" Puun juurelle istahtanut ajatuksiinsa vaipunut Liandrin säpsähti syyllisenä, nostaen katseensa äkkiä nurmikosta edessään kädet puuskassa seisovaan Thanadariin. "En minä nukkunut!", hän vakuutteli veljelleen. "Aivanko totta?", kysyi Thanadar ivaa tihkuvalla äänellään. Silmäsi eivät olleet kiinni, mutta...Kerropa sitten, mistä juuri puhuin." "Krhm, kerroit...kerroit opettajasi kertoneen etelässä asuvista mielenkiintoisista suurista liskoista", Liandrin takelteli." "Ja?" "Isoimmat olivat kasvissyöjiä, mutta suuriakin lihansyöjiäkin oli. Suurin oli Tyranki... Styranni... TyranNosaurus!", Liandrin totesi voitonriemuisesti. "Ja?", Thanadar jatkoi armottomasti. "Ja...Jaa jaa...sillä oli heikot eturaajat, mutta sitkeä nahka ja suuret hampaat, vahvat leuat. Opettajasi kertoi kuulleensa niiden syövän vaikka kameleita." "JA?" "Ja... jaaa... äääh, mitä järkeä tässä on, Thanadar?", Liandrin luovutti tuskastuneesti puuskahtaen. "En taatusti tule sellaiseen törmäämään täälläpäin!" Hänen veljensä mulkaisi häntä: "Joskus tieto on arvokasta itsessään, Lin. Sinun jos kenen pitäisi se ymmärtää." Ironinen puolihymy kirkasti äkkiä velhon kasvoja: "Mutta kuuntelit kyllä tarkasti, sen myönnän. Palkkioksi ahkeralle oppilaalle kerron nyt samat asiat uudestaan. Ehkäpä löydät tarinasti nyt opettavaisia vivahteita - kuten minäkin, kun opettajani käytti tätä samaa metodia..." "EIII, Than, armoa! Tiedät yhtä hyvin kuin minäkin, että ne liskot eivät yksinkertaisesti KUULU tähän osaan maata!"

Peto laskee Liandrinin silmien edessä kuononsa? kasvonsa? kohti lattiaa eteenpäin kumartuen ja ärjäisee ympärillä oleville taistelijoille. Kostea ja mätä henkäys on kuin pieni tuulenpuuska. "Sinä et kuulu tänne", Liandrin kuiskaa. "Et kuulu." Violetit liekit verhoavat inkvisiittorin pistomiekan terän kohotessa taisteluasentoon.

Ephasto ärähtää haltioille, joiden nuolet kimpoilevat hyödyttömästi valtavasta kohteesta: "Keskittykää niihin laukauksiin toverit!". Sen jälkeen scimitarit alkavat pehmittää jättiä tanssien tietään sen valtavien suomujen ohitse.

"Hmm, liskoa en ole maistanutkaan toviin", tuumii sauruksen kaulaan sinkoutuva Tearon. "Maistuu vähän kanalta!", pohtii hän jo paetessaan kohti turvaa. "Mutta tämä miasma kyllä tunkee tässäkin maistiaisessa läpi..

Haltiat kohdistavat jousensa kohti jättimäistä liskoa ja ampuvat suuren määrän nuolia kohti otuksen päätä. Nuolet pääosin kuitenkin kimpoavat pois otuksen paksusta nahasta.

Dragnar takoo liskoa ja tuntee, että yhtä hyvin olisi voinut hakata kirjaston seinää. Pedon jalka lihakset ovat kivikovat, mutta lopulta löytyy herkkäkohta, mistä löytyy hermo Dragnar pamauttaa nyrkillään siihen tarpeeksi kovaa että peto karjuu kivusta.

Kierros 26

Jättimäinen peto seuraa silmillään tarkasti Ephaston liikkeitä ja Ephaston kompastuessa örkin päähän, peto nytkähtää liikkeelle syöksyen kohti Ephaston suojatonta kroppaa. Peto kaappaa Ephaston suuhunsa ja hampaat repivät kivuliaita haavoja ympäri Ephaston kehoa, mutta peto ei saa purtua Ephastoa hengiltä. Ephasto pitää henkensä edestä suuta auki jaloillaan ja miekoillaan. Jätit ja örkit syöksyvät kiljuen barrikaadeille, joka jo liskon aiheuttamasta vauriosta alkaa romahtamaan kasaan. On enää sekunneista kiinni kuinka kauan barrikaadi kestää.

Vyn yrittää epätoivoisesti tyrehdyttää vuotojaan käsillään painamalla, mutta äsken niin näppärästi jousta käsitelleet sormet tuntuvat nyt pieniltä, kömpelöiltä ja tylpiltä... Verta noruu sormien välistä pitkin Vyn asua molemmissa kyljissä olevista ammottavista haavoista, tipahdellen pisaroina käytävän lattialle. Suonista pakoon pyrkivä neste tuntuu polttavan kuumalta kylmännihkeää ihoa vasten... Jalkapohjista alkanut puuduttava pistely hulmahtaa äkkiä ahneesti ylöspäin pitkin pohkeita ja reisiä ja puolhaltia lysähtää jousensa päälle. Polvien lattiaan osumisen aiheuttama kipu rekisteröityy Vyn sumuisissa aivoissa enää sivuseikkana, lattian avautuessa kaivoksi pohjattomaan kylmään pimeyteen. "Äiti...Oletko täällä?"

Panhand päästää ilmoillen raivoisan karjahduksen, joka purkautuu ilmoille paitsi erittäin selvästi korvin kuultavana myös näkyvässä, ison huurupilven muodossa ilman äkkiä kylmetessä puolijätin ympärillä. Valkea kuura syöksyy ritisten pitkin puista kirveenvartta verhoten lopuksi kaarevan, verentahriman terän hempeän vaaleanpunaiseksi. Ärjyen ja valtavat lihakset rytmikkäästi supistuen barbaari hakkaa suurta petoa kuin vähäisemmät miehet puunrunkoa.

Liandrinin maailma sulautuu yhteen Olidammaran todellisuuden kanssa. Peto, haltia ja käytävä hämärtyvät taustalle, kun kaikki todellisuudet ja kaikki maailmat lävistävä entropian särisevä ja sähisevä karjunta täyttää naisinkvisiittorin mieleen. Liandrin sellaisena kuin hänen ystävänsä hänet tuntevat liukenee ja sulautuu yhdeksi kaikkien elävien olentojen läpi virtaavan voiman kanssa. Hänen vartalonsa muuttuu pelkäksi portiksi jumalalliselle energialle. Pistomiekan terä syöksähtää eteenpäin, puhkoen valtavan liskon suomuja. Osumakohdissa liskon iho sulaa sihisten ja kuplien, muuttuen sitten kuolionharmaaksi ja halkeilleeksi aseesta virranneen kaoottisen energian liikkuessa pinnalta yhä syvemmälle tyrannosauruksen ruhoon, sisäelimiä tieltään syövyttäen ja sulattaen.

Antamalla sielunsa hetkeksi sulautua kaikkien elävien olentojen ylläpitämän alkuvoiman kanssa Liandrin oli saavuttanut suuren mahdin. Ja kuten aina, luonto pyrki tasapainoon. Jos saavutat jotain, menetät jotain muuta. Laki, jota edes jumalat eivät voi kiertää. Ja niin syvällä itse elämän kuplivassa ja sykkivässä ytimessä oleva inkvisiittori oli autuaan tietämätön ympäristöstään. Ympäristöstä, joka käsitti muiden seikkojen lisäksi par'aikaa maahan rojahtavan naisbardin. Ystävän, jonka kohtalo olisi muissa olosuhteissa huomattu ja siihen puututtu.

Kun tanssii kaiken elämän tulessa, on vaikea havaita vieressä hiipuvaa pientä kipinää.

Ephasto iskee vapaan käden scimitarilla otuksen kitalakeen toistuvasti. Sivusilmällä hän näkee Vyn'in kaatuvan jaloiltaan ja huudahtaa tälle apua! Ephasto survaisee kaikella voimallaan sapelinsa pedon kitalakeen. Sapeli uppoaa luiden ohi suoraan pedon päänläpi, johon se jää törröttämään, kun peto hoippuu muutaman askeleen taakse ja romahtaa selälleen maahan elottomana, haudaten joitain örkkejä alleen.

Taeron huomaa että jättiläisen nahka on liian paksu läpäistäväksi.. mutta pakko yrittää... ystävät ovat hengen vaarassa! Äristen Taeron ryntää uudelleen kohti massiivista petoa.Liskon kaaduttua, lähimpänä uhkana on Dragnarin ja Panhandin lähellä oleva jatti, jota kohti Taeron syöksyy. Jätti huitaisee kohti lähestyvää Taeronia, jonka on pakko väistää iskua eikä saa kunnolla upotettua hampaitaan jätin jalkaan. Taeron vetäytyy takaisin takalinjaan ja valmistautuu uuteen syöksyyn.

Liskon kaaduttua puolustajat keskittävät tulensa örkkilauman kaatamiseen. Tarkka tuli kaataa kymmenittäin kiljuviä örkkejä.

Dragnar pyörähtää pelastamaan vyn vaarasta. Läheinen jätti on kuitenkin valppaana ja yrittää huitasta Dragnaria. Dragnar yllättää jätin nopeilla liikkeillä, väistäen jätin kömpelön lyönnin. Dragnar nappaa Vyn'elaethia vaattesta ja raahaa tätä etäämmälle barrikaadista ja taistelusta.

Kierros 27

Vihollinen

Vyn'elaeth

Panhand

Liandrin

Ephasto

Taeron

Puolustajat

Dragnar

Takaisin kierroslistaan Sivun yläosaan

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped