Toiminnot
Sivusto
"Faija kertoi, että rautatieasemalle johtava joki olisi ollut joskus metrotunneli Hakiksen rannasta Kamppiin. Vesi oli syönyt rakenteita niin, että Kaivokatu oli romahtanut luoden kätevän vesiväylän keskustaan. Vedessä kellui vielä vuosikymmeniä vanhoja muovipusseja ja muuta muoviroskaa. Vesillä kulkemisessa oli vain se helvetin huono puoli, että jouduin jättämään hevoseni Kulosaareen Hullu-Jannen huomaan. Olihan se jätkä vähän hullu, mutta silti parempi vaihtoehto kuin Sörkan mutskut. Ne perkeleet ei katso hyvällä ketään terveitä. Olihan niitä vanhassa ydinkeskustassakin, mutta yleensä ne vain vilkuilivat pelokkaina tulijaa entisen eduskuntatalon raunioista. Eduskuntatalo oli ollut eduskuntatalo ennen tuhoa. Silloin, kun tämä maa oli vielä Suomi. Tai olihan tämä vieläkin Suomi, mutta hallitukset kaatuivat aika pian vuoden 2010 tapahtumien jälkeen."
"Vedin kumiveneeni rantaan Rautatieaseman edustalla. Vanha kivitalo tarjosi sentään jonkinlaista suojaa sateelta, vaikka ikkunat olivatkin tuhoutuneet viimeistään 2015, kun Helsinki ensimmäisen kerran paloi. Kai se oli joku salama, joka pisti koko paskan lopulta tuleen. Vanhat parrat kertoivat kuinka hulluimmat mutskut olivat tanssineet tulien ympärillä, ilmeisesti luulleen niitä joksikin jumalolennoiksi. Vaikea uskoa, että ne joskus olivat olleet samanlaisia kuin me. Faijan mukaan skinit olivat joskus ottaneet yhteen silloisen aseman tunneleissa meidän "somppujen" kanssa. Se oli silloin, kun ihonvärillä oli vielä vitunkaan väliä. Nykyään olet joko niitä tai meitä. Joko yksi terveistä tai vitun mutantti. Ei siinä ulkonäössä mitään, mutta kun niillä joku vinksahti päässä. Nykyään ne on lähempänä jotain apinoita kuin ihmisiä. Päätin leiriytyä yöksi asemalle ennen kuin lähtisin jatkamaan kohti Ruoholahtea. Ei sinänsä, että matka olisi ollut pitkä, mutta yksikään järkevä ihminen ei likkunut yöaikaan keskustassa."
-Osman Siad Barre, 19. syyskuuta 2040.
"Tänään on tuhon vuosipäivä. Tasan 30 vuotta sitten se iski. Kukaan ei ollut ihan varma oliko se vain jokin voimakas kulkutauti vai terroristien biologinen hyökkäys. Faija kertoi, että Helsinkiin oli julistettu hätätila jo samana päivänä. Ihmiset pakenivat maaseudulle samantien. Meidän perhe siinä mukana. Meidät majoitettiin Karkkilan nuorisotalolle, vaikka eipä siitä mitään apua ollut. Osa ihmisistä oli ehtinyt sairastua, ja tauti pääsi leviämään sinnekin. Osa kuoli samantien ja osalla ilmeni kauheita paiseita mutaatioista. Vain muutama oli immuuni, minä mukaan lukien. Faijakin sairastui, mutta sen mutaatiot oli niin vähäisiä, että ne eivät aiheuttaneet heti ongelmia. Muistan aika huonosti noita juttuja, kun olin silloin vasta 4-vuotias."
"Aurinko on jo noussut ja minun on aika suunnata kohti Ruoholahtea tapaamaan Helsingin kuningasta. Vitut se mikään kuningas ole, mutta haluaa itseään kutsuttavan sillä nimellä. Se pitää hoviaan vanhassa kauppakeskuksessa, jossa sen mutanttipalvelijat kulkevat sitä nöyristelemässä. Se äijä ei edes itse ole mutantti vaan muuten vain vähän päästään sekaisin. Eipä se kyllä ole mitenkään harvinaista näinä päivinä. Joku tiesi kertoa huhua, että se olisi ollut muiden hippien mukana vapauttamassa Korkeasaaren eläimiä, kun muut olivat paenneet kaupungista. Eihän ne eläimet pärjänneet vapaudessa kuin korkeintaan pari vuotta. Joku niistä hipeistä haaveili leijonista ja tiikereistä kulkemassa pitkin katuja, mutta eihän ne kestäneet kuin pari vuotta villikoiralaumoja tai mutantteja vastaan. Vieläkin joku tyyppi kulkee tuolla kauhtunut leijonantalja paiseita peittämässä. Ei silti, ettei täällä eläimiä olisi. Puistot ovat levinneet peittämään lähes koko kaupunkia, ja siellä voi nähdä jopa hirviä ja karhuja kulkemassa rakennusten varjoissa. Eniten täällä kuitenkin törmää villiintyneisiin kotikissojen jälkeläisiin ja villikoiriin."
-Osman Siad Barre, 20. syyskuuta 2040
Ensimmäisien vuosien aikana muovipussit ja muut ihmisten täyttämät roskat tukkivat viemäriaukot. Vesi jäi kellumaan teiden pinnoille. Syksyllä ja talvella jäätynyt vesi ja routa yleensäkin repi tienpinnat rikki. Tienpinnan aukkoihin kertyi keväällä sulamisvesien myötä multaa ja ravinteita. Railoihin kasvaneet kasvit rikkoivat tietä vielä lisää. Pelin aikaan vanhat tiet ovat ruohon ja asfaltin sekaisia leveitä kulkuväyliä, joissa kasvaa siellä täällä puita. Joissakin kohdissa tiet ovat romahtaneet vesien täyttämiin viemäreihin ja metrotunneleihin sekä muihin Helsingin alapuolisiin tunneleihin.
Rakennukset ovat pelin aikaan ikkunattomia vaurioituneita kivikasoja. Peltikatot ovat läpiruostuneita ja osittain romahtaneita. Väliseinät, sisustus, huonekalut ja eristeet ovat mädäntyneet, tuhoutuneet tulipaloissa tai tuhohyönteisten läpikaluamia. Rakennuksia ei ole lämmitetty, joten lumi ja jää ovat myös tuhonneet sisustusta. Rakennuksista löytyy eläinten ulosteita, ruoantähteitä, sienikasvustoa sekä jopa kokonaisia isoja puita, jotka ovat kasvaneet keskelle vanhoja huoneita. Niistä voi myös löytyä eläimien tai mutanttien pesiä.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
