Verikosto - Sinikirja

Keskustelua ja kommentteja Legend: Navdi, Samuli, Touko, Jere.

(:num:)

Seitsemäs kerta: PELIPÄIVÄ?

• Jakson nimi: "Lohikäärmeensilmä"
• Paikalle: Juhani, Touko, Samuli, Jere, sekä mahdollisesti sivuhahmopelaaja.
• Seitsemänsien kotitehtävien deadline.

Seitsemännet kotitehtävä

1. Miten unijakso ja flashbackit toimivat?
2. Olisiko aika jo tämän "sivujuonen" tulla päätökseensä?
3. Halutaanko pelin "tyyliä" viedä "perinteisempään" tai "hippiroolipelimäisempään" suuntaan, vai onko just hyvä näin?

Kuudes kerta: Ma 5.3.2007

• Jakson nimi: "Suden suuhun".
• Paikalle Juhani, Touko, Samuli, Jere.
• Kuudensien kotitehtävien deadline.

Kuudennet kotitehtävät

1. Miten Eratesin kuolema vaikuttaa hahmoihin? Miten sivuhahmopelaajakokeilu toimi?
2. Kuka surmasi Kathrinin?
3. Minkälaisia taikaesineitä ja vaarallisia loppuvastuksia toivot löytävänne/kohtaavanne?

Samuli:

1. Nyt kun väki alkaa uhkaavasti vähetä, Nal'orin suhtautuminen on kaksijakoinen. Jäljellä olevista pidetään tiukemmin kiinni, ja samalla aletaan varmistella pakoreittiä. Kun Fiannath Cyre kaatuu, Nal'or ei aio mennä mukana. Sivuhahmopelaaja rokkasi, sen poistuminen on tavallaan sääli.
2. Kathrinin surmasi tämän isoisä, joka kutsui myös muinaisen hirviön suojelemaan tämän lepopaikkaa. Tarkoituksena oli houkutella Turlogh ulos linnastaan, jossa tämä on heikko ja tulee hirviön tappamaksi. Miksi näiden kahden välillä on moista kitkaa jääköön toiseen kertaan.
3. En mä niin taikaesineistä, eiväthän edellisetkään kelvanneet kenellekään :) Loppuvastuksista kaikki kelpaa, jota en tunne. Tai vaikka tuntisin, niin aina siitä voi tehdä oman version. Peikko-salamurhaaja, 400 kiloa ninjaa!

Touko:

1. Viimeisin viikko-pari (ingame) on ollut jyrkkää alamäkeä Fiannath Cyrelle, vaikka Mustan Turloghin tarjoama turvapaikka saldoa hiukan parantaakin. Varmaan itsekutakin hahmoista mietityttää jatko. Oma henki ja elämä on jatkuvasti vaarassa, eikä varsinaista palkkiota ponnisteluille ole näkyvissä. Sivuhahmoilu toimi hyvin ja lisää moista voisin toivoa.
2. Musta Turlogh itse? Nekromanceri? Ihmissudet? Rutto? ... Ciardania kiinnostaa murhaaja ja murhan syy lähinnä vain, koska uskoo että Fiannath Cyren etu on Turloghin auttaminen.
3. Taikaesineet mielellään sellaisina, jotka lisäävät hahmoille mielenkiintoisia työkaluja tilanteisiin. Loppuvastukset saisivat puolestaan olla sellaisia, että hahmot voisivat ottaa tavoitteeksi niiden kukistamisen ja tuntea saavuttaneensa jotain hienoa.

Jere

1. Eratesin kuolema oli suuri isku Fiannathille. Miehet käyvät vähiin joten omasta ja kaverien henkikullasta on pidettävä yhä tiukemmin kiinni. Rekrytointiakin olisi harkittava mutta sopivia uusia miehiä löytyy hiukan huonosti Karnathilaisista zombilinnoista. Sivuhahmokokeilu toimi erinomaisesti. Erates oli mainio hahmo ja Marko suoriutui hienosti.
2. Kathrinin isoisä, alkuperäinen Paroni Garm tai tämän tuonenkutsuja.
3. Gwurh toivoo mitä tahansa maahinkaistaikaesinettä. Olen samoilla linjoilla Toukon kanssa loppuvihuista, jotain, jonka kukistamiseksi tehdään työtä pidemmänkin aikaa ja jos siinä onnistutaan se on juhlaa. Lonkerohirviö oli mainio välivastus, nyt etsimään tahoa, joka sen oli paikalla manannut.

Viides kerta: Ma 26.2.2007

• Jakson nimi: "Eläville ja kuolleille".
• Paikalle Juhani, Touko, Samuli, Jere, sekä Marko.
• Viidensien kotitehtävien deadline.

Viidennet kotitehtävät

1. Miten hahmosi on syventynyt ja kasvanut aloituspremissistään? Onko sille kehittynyt maneereja tms? Mihin suuntaan hahmo on kasvamassa pelimekaanisesta vinkkelistä?
2. Mitä mahdollisia Kathrinin tapaukseen liittyviä johtolankoja hahmoilla on seurattavana?
3. Kuinka vaikeaa tai helppoa Ciardania mahdollisesti kohdanneen lykantropian kirouksen poistaminen tulisi olla?

Touko:

1. Mielestäni hahmo on saanut aika paljon lihaa luidensa ympärille pelien saatossa. Minulla on selkeä visio hahmon käytöksestä ja toimintatavoista, ja mielestäni olen maneerejakin saanut mukaan. Olen pyrkinyt pelaamaan Ciardania toiminnan miehenä, joka ei mielellään jää pohtimaan asiaa pitkään vaan ennemmin sanoo (tai mieluumminkin tekee) jotain nopeasti. Tietysti kärsivällisyys on tiedustelija-ryövärille olennaista, mutta niin on räjähtävä toimintakin. Pelimekaanisesti hahmo on laajentumassa enemmän taustansa kaltaiseksi, eli multiclassaan rangeria, mikä on hyvinkin Ciardania itseään. Rogue antoi hyvän määrän skillejä ja taitoja noiden neljän ensimmäisen levelin aikana, nyt on aika hakea muualta hahmon pelimekaanista kehitystä.
2. Johtolankoja? Hyvin vähän. Kylään voisi mennä, mutta se päättyisi varmaankin väkivaltaisesti. Muutama kyläläinen on mainittu, ja niitä tietysti voisi mennä kovistelemaan. Jäljet vaikuttaisivat kuitenkin aika kylmiltä ja vanhoilta, skeptisyys vallitsee. Eipä silti, jos pelinjohdollista johdatusta ei anelemallakaan tipu, mennään sinne kylään ja pannaan kaikki kylmäksi ellei joku lavertele taikka paljasta tytsyn olinpaikkaa. "Problem solved!", sayz Ciardan ;) Yleistä hyvää palvelisi, jos ihmissusia ei olisi (any good). Koska koko kylää ei voi puhdistaa, pitää ihmissudet tappaa (neutral any). Koska ihmissusia ei voi erottaa sivullisista, on varmempaa tappaa kaikki (any evil). Vannoutuneena true neutralina Nal'or kannattaa kylän lahtaamista riippumatta siitä, kerrotaanko meille Kathrinin olinpaikka. Täsmentäisin vielä, että Ciardan pitää kylään ryntäämistä huonona ideana. Jos tarpeeksi etua voidaan saavuttaa, voi sinne ehkä mennä, mutta Ciardania eivät hyvät työt tahi pahat työt kylässä juuri kiinnosta. Fiannathin etu ja tietenkin oma etu ennen kaikkea.
3. Saatan olla puolueellinen Ciardanin (mahdollisen) lykantropiakirouksen suhteen, mutta näkisin parhaaksi ratkaisuksi sellaisen, joka ei veisi kampanjaa liikaa sivupolulle. Olisi ihan kivaa päästä eteenpäin, eikä päätyä muutaman seikkailun sivupolulle. Tyhmyydestä tosin kuuluu sakottaa, ja taistelun vaarojen on oltava todellisia, eli toivoisin jotain välimaastoon sijoittuvaa ratkaisua.

Samuli:

1. Nal'or on kasvamassa kohti aloituspremissiään. Muutamassa pelissä on vasta ehtinyt raapaista sitä visiota, joka mulla Nal'orista on. Tietty se visio kehittyy koko ajan, mutta pyrin yhä pysymään perusasioissa. Hahmo painaa yhä kohti loremasteria (lvl 8) ja sen jälkeen arkkimaagia (lvl14).
2. Kathrin on nähty vuosia sitten metsässä, siitä on tuskin apua. Kathrinin äidinisä on nähty ja päätelty mahdollisesti väkeväksi druidiksi. Asuu ehkä kylässä, ehkä metsässä. Ehkä tietää jotain siitä, mitä Kathrin teki vuosia sitten.
3. Lykantropian poistamisen tulee olla niin vaikeaa kuin tarinallisesti on mielekästä. Samasta syystä en pidä kirjaan painettua paranemista ainoana oikeana tienä (vaikka hahmonakin kirjoja selaan). Jos on siistiä, että tartuttajan tai ison pahan suden tappaminen vapauttaa kirouksesta, niin mikä ettei.

Marko:

1. Minulla ei ole kovinkaan paljon käsitystä siitä millaisen kuvan Eratesista viime pelikerralla lopulta annoin. Tunnustan, että ei ollut helppoa ottaa Eratesia haltuun vieraiden pelaajien edessä, vieraassa maailmassa ja kesken kampanjaa. Eratesin aloituspremissejä ollaan jotakuinkin kaikkia käsitelty, mikä aiheutti viimeksi suorastaan runsaudenpulaa. Eli syventymistä tapahtui. Maneereita lienee lähinnä yksinkertaisen ja nykyisellään epäonnistumisia pelkäävän Eratesin vaikeus tehdä asioista päätöksiä ja kömpelöt kiintymyksen osoitukset muihin cyreläisiin. "Pelimekaanisena" kasvuna voidaan nähdä, että pelaajalla on nyt ollut enemmän aikaa tutustua mm. loisuihinsa.
2. Eratesilla (ja minulla) ei ole pahemmin johtolankoja tiedossa. Kyläläisillä on jotain tietoa tytöstä, mutta yksinkertainen Erates (ja minä) oli "tehtävänannon" aikana paljolti muissa sfääreissä ja luottaa nyt fiksumpiinsa. Minun puolestani lisäjohtolankoja saa pakkosyöttää.
3. Näen Eratesin taustatarinaan liittyen Ciardanin - ja siis mahdollisesti myös Nal'orin(?) - lykantropiakirouksen olennaisena osana Eratesin "rankaisua". Olen myös vierailevan pelaajana valmistautunut siihen, että tätä lykantropiakirousta voidaan käyttää selityksenä Eratesin puuttumiselle joltain pelikerralta tai poistumiselta kokonaan kampanjasta - Erates siis lähtee hakemaan ratkaisua kiroukseen omin päin. Ellei siis luontainen poistuma tarjoa tilaisuutta poistua kampanjasta aiemmin. Ja eihän ihmissuhdeksi muuttuva Ciardan ole pelikelvoton?

Jere

1. Gwurh ei ole paljoa ehtinyt kasvaa. Pitää tänään automatkan aikana brainstormata jotain koukkuja. Muirrough oli ainakin mun pään sisällä paljon elävämpi hahmo. Pelimekaanisesti Gwurh jatkaa matkaansa kohti vittumaista mättökonetta.
2. Kylä on täynnä johtolankoja odottamassa. Sopivan kyläläisen löytäminen ja jututtaminen joko hyvällä tahi pahalla tuntuu järkevimmältä lähtökohdalta. Skuttaa on paljon ja sieläkin jotain mutta ihan sokkona sinne ei kannata sännätä.
3. Kannatan selkeää mahdollisuutta epäonnistua. Muuten olen samaa mieltä että tarinaan sopiva vaikeus on pop.

Neljäs kerta: Ti 13.2.2007

• Jakson nimi: "Susi rajalla".
• Paikalle Juhani, Touko, Samuli, Jere ja mahdollisesti sivuhahmopelaaja.
• Neljänsien kotitehtävien deadline.

Neljännet kotitehtävät

1. Spekuloi vapaasti premissillä jos olisit pelinjohtaja: Miten Mustasta Turloghista tuli paroni ja vampyyri?
2. Onko toivottavaa, että seuraavassa sessiossa on taistelukohtaus tai useampia? Millainen/millaisia?
3. Kuvaile hahmon menneisyydestä hyvin mieleen painunut tapahtuma tai henkilö. Tapahtui/kohdattu viikkoja tai vuosia sitten.

Touko:

1. Kun Fiannathit ovat olleet jo pitkään hiipumaan päin, on Musta Turlogh ryhtynyt tutkimaan muita vaihtoehtoja, viipyen matkoillaan kauan. Tutkimuksissaan hän on jo jonkin aikaa sitten havainnut erään Karnathilaisen Paronin pulmassa erinomaisen tilaisuuden. Vanhuudenraihnaalla paronilla on yksi poika, joka ei vielä ole tarpeeksi voimakas ottaakseen koko paronikuntaa haltuunsa. Vaikkei paronikunta merkittävä olekaan, joku naapureista kyllä ottaisi sen haltuunsa mikäli vain havaitsisi heikkouden merkkejä. Turlogh onkin huomattavasta korvauksesta esiintynyt, kiitos loitsujensa, itse paronina ja hallinnut enemmän tai vähemmän tämän toiveiden mukaan. Lisäksi hän on opettanut paronin poikaa. Rahallinen korvaus on ollut suuri, ja sitä hän on aika ajoin tuonut Fiannathejen haltuun. Karnathilainen maaginen kirjasto paronin linnoituksessa on kuitenkin vielä arvokkaampi, ja siksi Turloghin on ollut yhä vaikeampi löytää aikaa aikaa Fiannathejen kanssa matkaamiseen. Vampyyri Turlogh ei (toivottavasti) ole.
2. Kyllähän joka toiseen seikkailuun sopii taistelukohtaus laittaa, ilman muuta. Mielellään sellainen, joka on tarinan kannalta olennainen käännekohta, eli siihen varautuminen ja siitä jollakin tavalla suoriutuminen kumpikin vaikuttavat etenemiseen. Semmoinen antoisa ;)
3. Muutama vuosi sitten Ciardan majaili eräässä mitättömässä Etelä-Karnathilaisessa kylässä, Tharashk-suvun taitavilta jäljittäjiltä piilotellen. Hänen vanhempansa oli paria kuukautta aikaisemmin murhattu Tharashkien käskystä, eikä hänellä ollut juuri mitään suuntaa mielessään. Eräänä iltana pieni osastollinen Fiannatheja saapui kylään asioidakseen kauppiaiden kanssa. Ciardan seurasi sivusta, kun komppaniallinen Karnathilaista jalkaväkeä, elävää ja kuollutta, ryhtyi monelta suunnalta lähestymään kylää sulkeakseen Fiannathien pakoreitit. Fiannathit raivasivat tiensä läpi saarrosta hyvin tehokkaan näköisesti, joten Ciardan päätti viedä eräältä Karnathi-tiedustelijalta sekä ratsun että hengen. Hänen onnistui hiukan onnekkaastikin jäljittää Fiannatheja ja tavoittaa nämä Cyren puolella eräässä kylässä. Kun pitkällisten kuulustelujen jälkeen Fiannatheille kävi selväksi, ettei Ciardan tosiaankaan ollut Karnathlainen, hänen sallittiin - äänestyksen jälkeen - seurata osastoa paikkaan, jossa kenties voisi liittyä jäseneksi Fiannath Cyreen.

Samuli:

1. Musta Turlogh ei ole vampyyri. VV 975-976 Turlogh valtasi rosvojoukkoineen linnan karrnathilaisilta, ryhtyi Paroni Garmiksi ja rakastui kylän Kathriniin. Kathrinin muututtua ihmissudeksi Turlogh ir'Garm vannoi etsivänsä parannuskeinon ja jätti "voutinsa" huolehtimaan linnasta. Aluksi Turlogh kävi useammin kylässä, mutta liityttyään Fiannathiin ja muutettuaan nimensä Mustaksi Turloghiksi käynnit harvenivat. Nykyään Turlogh ei enää kestä katsoa rakkaansa kirottua tilaa, vaan hän ilmestyy enää kuvajaisena linnaansa. Ja tämän takia hänellä ei ollut varjoa, kun näimme hänet.
2. Lisää taistelukohtauksia, ne muistuttavat kuolevaisuudesta (sanoo velhon pelaaja). Yksi taistelu riittää hyvin, kunhan se muistuttaa enemmän aavepainia kuin kalmonlahtausta. Korkealla linnan muurilla painovoimaa uhmaten!? Salamoiden räiskyessä loikkien muurinsakaralta toiselle? Eberron Flynn a-go-go tilattu, check. :)
3. Nal'or seisoi Seetripuun Oksan pihalla, kunniakorokkeella puhtaan valkoisessa kaavussa. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja muurien yli näkyi kauas alas vuorilta. Hän oli ikäisistään lupaavin oppilas. Hän oli Oksan seuraava akolyytti. Ja hän aikoi sen historian nuorimmaksi maagiksi. Muut vihityt osoittivat hänelle suosiotaan. Oli harvinaista, että ihmisten rodusta nousi näin poikkeuksellinen yksilö.

Jere:

1. ...
2. Taistelukohtauksia, kiitos. Kunhan eivät ole väkinäisiä tai liian aikaavieviä.
3. ...

Kolmas kerta: Ke 7.2.2007

• Jakson nimi: "Tuonen tuolla puolen".
• Paikalle Juhani, Touko, Samuli, Jere ja mahdollisesti sivuhahmopelaaja.
• Peliraporttien kirjoittaminen: 500XP/raportti. Samat deadlinet kuin kotitehtävillä.
• Kolmansien kotitehtävien deadline.

Kolmannet kotitehtävät

1. Kerro, mikä ensimmäisessä varsinaisessa seikkailussa oli siistiä ja toimivaa. Kerro, mikä ei ollut ja mitä pitäisi olla vähemmän.
2. Mielipide alun flashforwardista tarinan dramaturgian kannalta.
3. Onko Verikostolla "metajuoni"? Jos on, oliko ensimmmäisessä pelisessiossa mitään vihjeitä siitä? Mitä vihjeitä?

Touko:

1. Yleinen tunnelma leirin kurjuudesta ja ammattitaidosta oli mainio. Tuli kuva, että porukka on pätevää ja että toivo elää, vaikka tilanne todellakin kaipaisi kohentumista. Sade, kylmä ja kalmojen armeijat antoivat ainakin omalle hahmolleni paljon puuhattavaa. Tykkäsin.
2. Hyvä ja toimiva, arvostin. Ainoana ongelmana, että itseltäni livahti ohi se takaisinkelauskohta. Eli, ehkä jokin vielä selväsanaisempi "mutjoo, nyt me mennään sit neljä tuntii taakkeppäin, ymmärsihän Toukokin" olisi voinut olla hyvä ratkaisu ;)
3. Metajuoni lienee olemassa, emme ainakaan ole sellaisen olemassaoloa vielä mahdottomaksi todistaneet. Viitteitä oli mielestäni siinä muodossa, että kun peli oli ikäänkuin johdanto kampanjaan, niin saatiin tarinan isoja pyöriä pyörimään. Nyt kun Fiannath on hajaantunut ympäriinsä, voidaan kenties olettaa jokaisen ryhmän huomaavan hiukan erilaisia asioita ja kun tiedonrippeet sitten kasataan, voi avautua hyviäkin tilaisuuksia

Samuli:

1. Mökki oli parhautta. Sen miljöö, tunnelma. Se, ettei kukaan halunnut sieltä pois vaikka paikka haisi kuolemalta. Samoin sade oli tärkeää. Alun massatappelu oli imo turha mallintaa tuolla tarkkuudella, koska se ei sinällään auttanut tarinaa tai vaikuttanut suuresti hahmoihin/hahmot taisteluun.
2. Flashforward meni rehellisen ohi. Kun tajusi, missä mennään, oli jo melkein firewallannut alun.
3. Jos pitäisi valita, niin vielä ei ole näkynyt mitään merkkejä metajuonesta. Teemoista sen sijaan on ollut vihjeitä. Fennin petos, erottomattomat puolihaltiat erillään, valheet ja leirin pettäminen.

Jere:

1. Pidin noidan mökin yliluonnollisesta kauhuleffamaisesta tunnelmasta erittäin paljon.
2. Antoi televisiosarjamaisen fiiliksen. Tuntui kuin alun pakokohtaus olisi ollut ennen alkutekstejä, joiden jälkeen ruudussa olisi ollut teksti 4 hours earlier ja näytetty leirin tapahtumat ennen joukkopakoa.
3. Olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla Toukon kanssa.

Toinen kerta: Ke 31.1.2007

• Ensimmäinen varsinainen pelikerta. Jakson nimi: "Arpikudosta".
• Paikalle Juhani, Touko, Samuli, Jere.
• Toisten kotitehtävien deadline. 100XP / seuraavaan pelikertaan mennessä tehty kotitehtävä. 300XP kullekin toisista kotitehtävistä ja 300XP Samulille ja Toukolle ensimmäisistä kotitehtävistä, joista Jeren vanhalle hahmolle 100XP.

Toiset kotitehtävät

1. Esittele hahmosi: Nimi, tausta lyhyesti, ulkonäkö, luonne, motiivi.
2. Mitä mieltä olet hahmostasi? Tuliko siitä sellainen, kuin oli tarkoitus? Vai haluaisitko vielä muuttaa jotain siitä?
3. Millä tavoin hahmosi on sodan arpeuttama? Fyysisesti, henkisesti, vai molempia? Mitä sota on hahmollesi maksanut?

Touko:

1. Ciardan (äännetään Kjardan)
2. Jotain minimaalista stattiviilausta saattaisin sortua harrastamaan, mutta eiköhän se aikalailla kohdillaan. Tuntuisi noudattavan visiotani hahmosta aikalailla hyvin. Luonnetta, maneereja ja sensemmoisia kertyy sitten enemmän parin ekan pelikerran aikana, näillä pääsee ihan hyvään alkuun.
3. Viittaan taas hahmosivulle Ciardan. Tiivistäen vielä tähänkin: Hahmo on sodan kasvattama ja on menettänyt syynsä taistella. Cyren tuho ei Ciardania niinkään ravistellut, siteet siihen olivat jo lähes katkenneet. Lainaa Fiannath Cyreltä syytä taistella kun omasta takaa moisia ei ole, muttei koe tehtäviä samalla tavalla tärkeäksi kuin moni muu vielä joukkoon kuuluvista.

Samuli:

1. Nal'or (äännetään Nallor). Tiivistäen: rehellinen patriootti ja laskelmoiva velho, joka myöntää sodan hävityn, mutta jatkaa taistelua, koska se sopii hänen kunnianhimoisiin suunnitelmiinsa riittävän pitkällä tähtäimellä.
2. Nal'or on tehty hyvin vapain käsin, joten se on hyvin halutun kaltainen. Yksi yllätys sitä tehdessä oli hahmon vaatima logistinen painajainen: loitsut, kääröt, metamagia, esineiden luominen. Ne kuitenkin kuuluvat niin kiinteänä osana sekä hahmoon että velho-hahmoluokkaan, että otan tämän oppimistilaisuutena. Emme vielä tiedä maailmasta tai kampanjasta juuri mitään, joten on vaikea sanoa toimiiko hahmo pelissä.
3. Nal'or halusi nähdä kotimaansa Surunpäivänä vielä viimeisen kerran. Pysähtyessään sen rajoille ja kääntyessään katsomaan taaksepäin maaginen tuuli poltti hänen ihoonsa vihertävänruskean sävyn. Samasta syystä hänen ihonsa on uurteisempaa kuin normaalisti ikäisillään.

Jere:

1. Muirrough (äännetään Murrog), Tiivistäen: Isänmaanystävä ja kauppamies, joka tarvittaessa valehtelee, varastaa ja väärentää. Ystävilleen kuitenkin lojaali ja rehellinen. Varuste- ja muonitusvääpeli.
2. Muirrough vastaa aika pitkälti alkuperäistä visiotani. Bardia en hahmosta kuvitellut sukeutuvan mutta sekin sopii hyvin hahmoon, taikaesineet oli yllätys mutta soveltuvat kauppamiehelle. Estonin kaatuminen jo kolmekymmentä vuotta sitten muuttivat taustatarinaani aika paljon.
3. Muirroughilla on muutamia arpia kehossaan ja käsissään.

Ensimmäinen kerta: 4.1.2007

• Paikalla Juhani, Samuli, Jere, Touko
• Hahmonluontia ja hahmojen taustojen pelaamista kohti pelin aloituksen virallista H-hetkeä
• Bluebooking -metodin käyttö

Ensimmäiset kotitehtävät

1. Yksi biisi soundtrackiin tai yksi sotatarina tai kummitustarina leiritulen ääressä kerrottavaksi
2. Toivomus pelimekaniikan määrästä ja hahmoprogression kaaresta
3. Mielipide tai ennakkoasenne episodirakenteesta ja epälineaarisesta tarinankerronnasta

Touko:

1. Danzig - Firemass
2. No, tuota... mekaniikka on olemassa tukeakseen pelinjohtajaa ja pelaajia, ei päinvastoin. Kampanjassa pelimekaniikkaa on mielestäni hyvä olla vähintään siten, ettei hahmoissa tapahdu tahattomia siirtymiä pelien välissä (esim. kykyjen muistamista eri tavalla), ja enintään niin paljon kuin pelinjohtaja & pelaajat kykenevät hallitsemaan pelin kärsimättä. Itse en aikonut ruveta tavaamaan d&d:n kirjoja kovinkaan paljoa, joten jos sääntöjä on paljon, nyin hihasta ja muilla palaa hermo ;)... Mitä hahmoprogressioon tulee: Jos hahmoa pääsisi jonkin verran säätämään parin-kolmen pelikerran välissä, se olisi bueno. Tuossa ajassa ehtii yleensä käymään ihan kohtalaisen osan hahmon työkaluista ja ratkaisumalleista läpi ja alkaa kaipaamaan lisää vettä myllyyn.
3. Epälineaarinen tarinankerronta on kokemusteni mukaan ihan kivaa pienessä mittakaavassa (vrt. alipeli), jossa selvennetään joku pienehkö asia hahmon taustasta. Kokonainen pelikerta tai jopa kampanjallinen pomppimista herättääkin sitten syviä ennakkoluuloja. Episodirakenne tuntuu ihan pätevältä ainakin sen perusteella mitä visiostasi olen ymmärtänyt; otetaan ne herkut päältä eikä kahlata ihan joka vaihetta läpi. Orjallinen simulaatio hahmojen arjesta ei kanna kovin pitkälle ;)

Samuli:

1. Ennio Morricone - El Mercenario (sankari); Ennio Morricone - Le Professionel (suru)
2. D&D:ssä on toimiva mekaniikka. Näkisin, että sitä kannattaa käyttää. Sama koskee tappeluita ja niiden simuloimista. Jos hahmot eivät voi kuolla, pelin rujompi alavire menettää merkistystään. Hahmojen kehittyminen ja niiden nysvääminen on aina kivaa. Tosin tuli näin jälkikäteen huomattua, että Nal'or kehittyy lomakkeella käytännössä kahden tason välein, mutta kehitystä on monenlaista. Näin alhaalta (taso 3) aloittaminen viittaa siihen, että kehitystä tapahtuu. Ja jos sitä tapahtuu, sen vaikutus näkyy (nousu neloselle on suhteellisesti suurempi hyppäys kuin seiskalta kasille).
3. Episodirakenne on tuollaisenaan hieman epäselvä määre. Suhtaudun siihen skeptisesti, jos se tarkoittaa kaiken "hahmon nysväämisen" sivuuttamista ja pomppimista juonielementistä toiseen. Moinen voi toimia - aivan varmasti - mutta silloin se mielestäni pitäisi sanoa selvästi etukäteen. Epälineaarinen tarinankerronta kuullostaa väistämättä paradoksaalisilta tarinanpätkiltä, mutta eiköhän niistä selvitä. Kunhan pitää takauma-episodit ja vastaavat riittävän lyhyinä, potentiaaliset ongelmatkin ovat pienempiä.

Jere

1. Apocalyptica - Conclusion
2. -
3. -

(:nonum:)