Deadwater
"Leave me alone and let me go to hell by my own route." – Calamity Jane shortly before her death in Deadwood, South Dakota, in 1903.
Satoi kaatamalla, kun koirat ratsastivat kylään. Kello lähenteli yhtä yöllä. Kylänraitilla heitä vastaan juoksi keski-ikäinen nainen huutaen ja itkien, kompastellen mutaisella tiellä: "Tyttäreni! He veivät tyttäreni! Auttakaa, Herran nimeen..." Yksi koirista loikkasi hevosensa selästä ja auttoi naisen ylös: "Älä lausu Herran sinun Jumalasi nimeä turhaan. Niin sanoo Kirja. Annan sen mennä tällä kertaa. Kuka vei tyttärenne? Montako heitä oli? Minne päin he ratsastivat?" Nainen soperteli itkunsekaisia sanoja vastaukseksi: "Deadwater. He tulivat Deadwaterista. Siitä synnin ja haureuden pesästä. Olen siitä varma... Kaiken nimeen, mikä on pyhää ja armeliasta pyydän teitä. Tuokaa minulle tyttäreni takaisin!" Mies nyökkäsi yhä ratsain vaitonaisina odottaville tovereilleen. Olisi aika Herran työlle.
Tylymmänpuoleinen tarina villistä lännestä mahdollisesti hieman vinksahtaneesta puritaanisesta näkökulmasta.
Tuli mieleen mielenkiintoinen premissiongelma. Periaatteessa, skidin katoaminen on vitsaus, ja siihen puuttuminen kyseenalaista. Sen sijaan kylässä on varmasti jotain, joka on aiheuttanuit kyseisen vitsauksen. Eli on aika polttaa noitia. Teoriassa (riippuen pelinaikaisista pelaajien mielipiteistä) voisi olla mahdollista että skidin palauttaminen tulisi kyseeseen, mutta vain jos äiti ei olisi syntinen, ja kaupunki olisi jo puhdistettu. Tässä on siis kyse siitä miten spanish inquisition linjalla halutaan olla.
On muuten ihan sairaan siisti fluffinpätkä - vaikka dialogi onkin niin sun gm-maneeriesi mukaista ettei mikään ;-) --V
Niin, olisihan se hassua, jos pelaajahahmojen mielipiteet olisi jo valmiiksi settingin sanelemia. En nyt varsinaisesti haluaisi puuttua tohon itse tapaukseen, kerran aion sen pelinjohtaa noista lähtökuopista. Tarinanpätkähän ei kerro esim. mitä kuvailtu miespuolinen koira tarkoittaa Herran työllä. Että tarkoittaako hän tyttären pelastamista vai äidin syyttämistä noituudesta vai jotan muuta.
Kiitti. Kerros vielä mitä mun GM-maneerit on tuossa, mitä ne on noin yleisemmin, ja onko se hyvä vai huono asia, että on GM-maneereja? ;) -Navdi 2007-10-05 10:04
En tiedä onko se hyvä vai huono että on gm-maneereja, kaikilla yli kolme sessiota pelauttavilla niitä varmaan kuitenkin on (?). Se on vähän niinkuin: onko se hyvä asia että on mielikuvitusta - tai reaktiokykyä - tai mitä tahansa mitä voi olla liikaa, liian vähän tai just sopivasti. Kuitenkin...
Ne maneerit ainakin tässä yhteydessä liittyy jotenkin siihen, miten maalaat tuon aloitustilanteen, ja kerrot heti pelaajille - mistä asioista sulla varmaankin on lisää kiinnostavia vihjeitä (Kuka, Montako, Minne,...) - kiinnitin tähän huomiota, kun lukiessani tuota tekstiä näin välittömästi sieluni silmin miten eläytyisit/kuviailisit tilannetta pelaajille. Melkein jopa kuulin äänesi. ;-) --V
Tapahtumat
Salvationin kylän paimenella, entisellä koiralla Jedediah Carpenterilla oli nuori vaimo jostain idästä. Tämä vaimo, Prudence, oli laudanum-addikti. Prudencella oli mukanaan idästä iso varasto laudanumia, mutta kun se alkoi loppua, hän alkoi käydä Deadwaterissa ostamassa sitä. Kun hän jäi lopulta jäi kiinni miehelleen tästä, hän lähetti tyttärensä Abigailin ja poikansa Edwinin ostamaan huumetta Deadwaterin pahamaineiselta salunanpitäjältä James "Big-Jim" Thorntonilta. Mutta tästä lisää myöhemmin.
Vierailuillaan Deadwaterin Jewell-saluunassa, Prudence tutustui kahteen konnaan; Tom Hicks ja Jake Wyley. Prudence kertoi näille, kuinka Salvationissa oli kaikki hyvin ja kuinka varakkaita siellä oltiin. Tällä hän toivoi aikaansaavansa sen, että nämä konnat lähtisivät Salvationiin rötöstelemään, jotta Prudence aviomies, kylän paimen Jedediah, saisi takaisin hieman auktoriteettiään kylässä joutuessaan tekemisiin ulkoisen uhan kanssa, joka toivon mukaan yhdistäisi kyläläiset ja saisi heidät unohtamaan pienemmät murheensa.
Tämä olisi voinut toimiakin. Elleivät herrat Hicks ja Wyley olisi olleet täysiä uunoja. Prudence joutui nimittäin vääntämään rautalangasta, mitä hän miehistä halusi, ja saattoipa joutua käyttämään myös muita suostuttelukeinoja. Prudencen kunnia oli mennyttä, mutta hänen miehensä maineen ja aseman saattoi silti vielä pelastaa... Prudencen kehoituksesta herrat Hicks ja Wyley siis suuntasivat suoraan kohti Carpentereiden taloa Salvationin kylässä. Järjen harha-askel sai heidän päihinsä iskostettua ajatuksen, että Carpentereiden tyttären Abigailin kaappaaminen olisi todella fiksu veto. Tytön voisi sitten myöhemmin vapauttaa lunnaita vastaan. Mitä nämä veijarit eivät olleet ottaneet huomioon oli, että myös Abigailille oli tuttua Deadwaterista saatu laudanum. Sen käyttäminen teki Abigailista varsin... erikoisesti käyttäytyvän, ja tämän oudon käytöksen nämä velikullat luonnollisesti tulkisivat tarkoittavan, että heidän kaappaamansa viisitoistavuotias tyttö oli suunnattomassa kiimassa. Joten luonnollisesti, Hicks ja Wiley raiskasivat tytön. Tämän jälkeen tyttö pakeni heiltä. Hicks ja Wiley palasivat Deadwateriin.
Abigailin veli Edwin oli kenenkään tietämättä seurannut Abigailia kaapanneita miehiä. Hän näki piilopaikastaan, kuinka Abigail antautui miehille riettaalla tavalla. Pyhä raivo täytti Edwinin sydämen. Hän näki kuinka Abigail pakeni miehiltä, ja lähti seuraamaan. Hän sai siskonsa kiinni läheisessä metsässä, hylätyn talonraunion lähistöltä. Mitä sanoja vaihdettiin tai mitä tarkalleen tapahtui, sitä ei tiedä tarkasti kukaan. Lyhykäisyydessään kuitenkin; Edwin kuristi siskonsa ja heitti hänen ruumiinsa kaivoon. Sitten hänet valtasi syyllisyydenpuuska ja hän hirtti itsensä läheiseen puuhun.
Tähän tilanteeseen sankarimme, Elämän Kuninkaan Vahtikoirat siis ratsastivat yllä kuvatulla tavalla.
Pelin jälkeen
Kiitos pelistä, oli hienoa. Olin itsekin varsin tyytyväinen vetämääni peliin. Fiilistelin sitä vielä seuraavana päivänäkin. Ei ollut niinkään Leonea loppujen lopuksi, mutta vahvasti kyllä Deadwoodia pienillä mausteilla The Ringiä. Huomasin jännyyksiä DitV:istä: a) Pelien kirjoittaminen on hiton helppoa ja nopeaa b) Pelien vetäminen on aika lailla yksinkertaista touhua, mutta samalla palkitsevaa. Johtunee aika vahvasta ja kapeasta genrestä. c) Toi "kerro kaikki pelaajille, että tarina etenisi" oli aika mieltä avartava. Pariin otteeseen meinasin stonewallata sivuhahmolla, niinkuin on usein ollut tapana, mutta sitten muistin DitV:in mainiot pelinjohto-ohjeet aiheesta. Eihän se tarina mitään etene elleivät pelaajahahmot saa infoa, ja jos on rajattu aika, sen infon olisi parempi tulla riittävällä nopeudella. Pysyy samalla tempo ylhäällä. -Navdi
Yritän ehtiä kommentoida viikonloppuna ihan arkistoituvaankin muotoon. Aika paljon tätä vatkattiin kyllä pelin lopuksikin. --vtakanen 2007-11-22 22:24
Joo, en mä tarkoittanutkaan, että tätä tarvitsisi enää enempää vatkata. Kunhan tuumasin vielä kerran kiittää pelaajia hyvästä pelistä ja pointata muutamaa juttua, jotka tuli mieleen pelin jälkeen. Lisäksi tällä lie jonkinmoista dokumenttiarvoa. ;) Aijoo, haluisko joku pelaajista kirjoittaa tonne ylös jotain siitä, mitä aktuaalisesti pelattiin? -Navdi