Isä Leon Tunnustukset, Kappale 9

Arvoisa Lukijani. Jos arvioin sinut väärin, nöyrimmät anteeksipyyntöni. Mutta jos ymmärrän Ihmisen Mieltä (ja uskoisin ymmärtäväni), haluat kuulla avaruuden piraateista, taisteluista tähtilaivan kannella, supersotilaista ja huimista teknologiavarkauksista kesken kranaattitulen ja silmää nopeammin liikkuvien supersotilaiden!

Ikävä kyllä en voi näistä matkani ajalta valoittaa, vaikka niin vihjailinkin: kirjallinen flirtti johtaa useimmiten pettymyksiin, ja niin Sinunkin, rakas Lukijani, tulee oppia. Tapahtumat tähtilaivalla olivat kuumeisia, pelottavia, kauhuntäytteisiä ja täynnä sankartöitä, jotka menivät minulta ja rippipojaltani Johan Wehreltä enimmäkseen ohi silmien supersotilaiden toimiessa vauhdilla, jota me ruumiillisesti vähemmät ihmiset emme voi ymmärtää.

Kaappausten, kapteenin kuoleman, räjähdysten, hermokaasun, hätäisten neuvotteluiden ja hämmennyksen jälkeen tilanne olikin selkeä ja olimme Voittajia mitään mistään tajuamatta: henkiinjääneet supersotilaat uskoivat haltuumme sotilassalaisuudet joita olimme jahtaamassa. Ja salaisuuksissa riitti: en ikinä itse ehtinyt käydä kaikkia tietoja läpi. Toimitin vain alkuperäisen esimiehilleni, kopioin yhden iki-ihanalle Elise Wehrelle annettavaksi, ja kaksi kopiota turvallisiin paikkoihin toki itselleni. Koskaan aiemmin en ollut saanut näin paljoa näin vähällä työllä.

Ja tämän esimerkin kautta palaammekin ajatukseen Sielun Työmiehestä, joksi voimme henkisen hyvinvointimme käsittää, ja voimme tarkastella, kuinka palkkioiden ja työn yhteensopivuus ravitsee sielua, kun taas liiasta työstä saadut vähäiset palkinnot ja vähästä työstä saadut liialliset palkkiot sen murtavat. Rakas lukijani, suot varmasti että avaan tätä käsitettä toisella helpolla esimerkillä...