Nerudin rukous

VAIN NERUDIN TEMPPELISSÄ VIERAILEVILLE...

Nerud, syvän pimeyden isä, kuule lapsiasi. Kiedo meidät vaippasi suojaavaan syleilyyn, ja anna meidän tuntea sinun turvasi.

Me kuljemme yön pimeässä sinun viisautesi johdattamina. Syleilemme elämää sinun laillasi sieltä missä varjot käyvät. Anna meidän laillasi ymmärtää itsemme, ja nähdä sinun totuutesi!

Kirkkaimmankin päivän hohteessa me tunnemme viileän rauhasi! Jokainen yö me siunaamme nimeäsi. Isä, ole meille suopea. Yö, ole meille turvallinen. Nerud, ole meille armelias!

Nerud – Pimeyden Herra

Viisaat tietävät Nerudin ansaitsevan paljon enemmän kuin tuon mahtavan jumaluuden synkkä maine antaisi olettaa. Vaikka jotkut tavallisesta kansasta saattavatkin nähdä Nerudin mahdin pahuuden mahtina, ja vaikka pimeydessä vaeltavien pelottavien kansojen, kuten örkkien, parissa häntä palvotaankin kiihkeästi, on Nerudin kultilla myös ihmisten keskuudessa pitkä ja kunniallinen menneisyys. Häntä on palvottu vuosituhansien ajan Läntisisten Maiden maaseudulla ja kaupungeissa, yhteisöissä ja yksittäisten henkilöiden toimesta, joiden elämänpiiriin Nerud on kautta aikojen tuonut hiljaista lohtuaan.

Aldraksen palvojien kulkiessa valkeuden tietä Nerudin palvojat kääntävät vaelluksensa sisäänpäin, itsen salaisuuksiin ja maailman vaitinaisiin paikkoihin etsimään vastauksista pimeydestä ja hiljaisuudesta. Heille Nerud tarjoaa vastauksiaan: Hän on salaisuuksien, unien ja lohdutuksen tuoja, yksinäisyyden ja kylmyyden, mutta lisäksi myös valheiden, illuusioiden sekä salatun tiedon herra. Siksi onkin soveliasta, että hänen kulttinsa on siirtynyt suurimmaksi osaksi pois näkyvistä, pois varjoihin jotka ovat sille niin luonteenomaisia. Löytyy kuitenkin monia kaupunkeja ja kyliä jotka avoimesti syleilevät Nerudin uskoa suurimpana suojanaan. Monet saattavat katsoa tällaisia yhteisöjä karsaasti, mutta siltikin ihmiset osaavat yleisesti osoittaa hiljaista kunnioitusta tälle Kolmesta kenties väärinymmärretyimmälle. Toisen Yön jälkeen Nerudin kultti on tiettävästi tullut harvinaisemmaksi sivistyneiden kansojen parissa. Hänen palvojiaan on kuitenkin yhä runsaasti, kultin rakenne on vain muuttanut muotoaan. Aiemmin monimutkainen hengenmiesten hierarkia on vaihtunut yksinkertaiseen noviisiutta ja pappeutta korostavaan järjestelmään. Näiden lisäksi uskonmiesten johdossa ovat ylipapit. Joskus kuuluu huhuja että kirkossa vaikuttaa korkean veljistön kouluttamia salamurhaajia, mutta tämä on tiukasti kielletty Nerudin pappien toimesta.

Nerudia palvotaan kaikkialla, mutta erityisesti tutkijoiden, alkemistien ja velhojen, sekä taiteilijoiden, runoilijoiden ja näkijöiden keskuudessa. Suurimman osan Nerudin seuraajista muodostaa kuitenkin aivan tavallinen kansa, ja hänen tuomansa lohtu on otettu vastaan erityisesti kaupunkien köyhälistön parissa. Nerudin kultti on yleisesti ottaen sitä vahvempi, mitä pohjoisempaan kuljetaan. Erakoituneilla rajaseuduilla ja talven saartamilla ylängöillä hänen palvontansa on paikoin lähes yhtä tavallista kuin Aldraksen kultti etelän sivistyneissä kaupungeissa. Nämä kansat ovat kuitenkin heitä, joilla ei koskaan ole ollut sanaa historiaa muokkaaviin suuriin päätöksiin; heidän vaikutuksensa on aina pysyvä varjoissa.

Samalla tavoin kuin Kesäpäivän Tasauksen päivä kuluu Aldrakselle, vietetään talvipäivän seisauksen aikaan Nerudin palvojien suurinta juhlapäivää, Rauhan Juhlaa. Sen vietto esiintyy läpi Läntisten Maiden monesti huomionarvoisissa menoissa, jotka huipentuvat hiljaiseen hetkeen. Tällöin tunniksi keskiyöllä kaikki tulet sammutetaan ja yhteisöt pysähtyvät hetkeksi pimeyteen. Myös toisinaan Aldraksen ja Gernyan palvojat kunnioittavat, ja täten omalla tavallaan myös viettävätkin, tätä juhlaa. Talvipäivän Seisauksen lisäksi Nerudin palvojat eivät pidä muita juhlapyhiä, mutta karun kauniit jumalanpalvelukset Nerudin jylhien, tummanpuhuvien pyhättöjen peilein katetuissa saleissa tuovat oman synkän juhlallisuutensa palvojien arkeen.