• Laajentuvassa verilammikossa makasi Jared Fellbloomin ruumis, ilmeisen päättömänä. Surun murtama Oscar keräsi itsensä, ja yhdessä ystäviensä kanssa he alkoiva tutkia ruumista. Hovimestari Henryk tuli huoneeseen, ja jäyhä kääpiö oli silminnähden järkyttynyt. Henryk kysyi Oscarilta, että haluaako tämä kertoa tapahtuneesta alakerran vieraille, samalla kun Felicia talutti ruumiin löytänyttä palvelijaa takaisin alakertaan. Oscar siirtyi kertomaan suru-uutisia järkyttyneelle perheelle, joka reagoi odotetulla tavalla - paitsi ehkä Lupin, joka näytti enemmän pelästyneeltä kuin surumieliseltä tai järkyttyneeltä. Alexandra, Routa ja Sinami alkoivat tutkia huonetta ja mahdollista rikospaikkaa. Jaredin päätä ei löydy mistään, ja haava on rosoinen ja väkivaltainen, aivan kuin joku olisi riuhtaissut tai purrut pään pois. Routa koitti löytää ansoja ja salaovia, Sinami tarkisti muut lähihuoneet ja Alexandra alkoi tutustua huoneen pöydältä löytyneenseen päiväkirjaan.
• Ren Fellbloom jätti asian ratkaisemisen nelikon harteille, hänen mennessä varmistamaan ettei kukaan alakerrassa lähde harhailemaan omille teilleen. Ansoja tai salaovia ei löytynyt, mutta taikuudenpaljastus-loitsu paikallisti karkoituksen käärön jonka Routa noukki talteen. Muut huonneet olivat siistejä, lukuunottamatta salonkia jossa Felicia ja Cedar Fellbloom olivat selkeästi olleet harrastamassa lihan iloja. Alexandra ei löytänyt vihjettä murhaajan identiteettiin kirjasta, mutta Basilin muistiinpanot mainitsivat sekä Oscarin että Lady Olynderin muutamaan otteeseen. Selkeästi Olynder (tai "Olly" kuten Basil häntä kutsui) oli käynyt visiitillä useaan otteeseen, juttelemassa velhoudesta ja suvun historiasta. Vanha velho piti Oscaria ja Olynderia suvun tulevaisuuden airuina, ja toivoi heidän tekevän yhteistyötä suvun eteen. Sankarit päättivät lähteä tenttamaan alakerran vieraita heidän toimistaan päivänä, mutta juuri kun Sinami oli avaamassa oven huoneesta, se ja koko muukin huone heräsi henkiin! Huonekalut, irtaimisto ja ovi paljastuivat matkijoiksi, joiden inhat leaut ja lipovat kielet kävivät väkivaltaiseen hyökkäykseen. Samalla alakerrasta alkoi kuulua viulun soittoa...
• Sinami sai surmattua ovi-Matkijan, ja ryntäsi katsomaan mitä alakerrassa tapahtui- samalla hetkellä Jared Fellbloomin ruumis ponnahti pystyyn, ja kävi hyökkäykseen! Sinami totesi epäkuolleiden olevan toistuva ilmiö talossa, huomatessaan alakerrassa sijainneen peikon luurangon lähteneen kävelylle. Alexandra käytti pappisvoimiaan ja kaatoi Jared-zombin, ja viimeinenkin matkija saatiin hengiltä. Oscar ja Sinami saivat peikkoluurangon hengiltä, ja ryhmä kokoontui portaisiin; ruokasalin ovi oli auki, ja sieltä kuului huutoa ja viulunsoittoa. Vastaanottosalin ovi oli kiinni, ja sieltäkin kuului huutoa. Avoin ovi päätettiin katsoa aluksi, ja Routa ja Alexandra kävivät poimimassa aseensa. Ruokasalissa Ren Fellbloom kamppaili suuren käärmeluurangon kanssa, Alyssa ja Rose Fellbloom puolestaan olivat piilossa pöydän takana jota sarvikuonon luuranko koitti kaataa kaikin voimin. Huoneen perällä Felicia soitti viulua, näyttäen hallitsevan näitä olentoja soitollaan! Sarvikuono ei tuottanut paljoa päänvaivaa, ja Alexandran jumalainen voima karkoitti käärmeolennon joka lopulta hakattiin palasiksi. Roudan nuoli läpäisi Felician - mutta tämä paljastui vain harhakuvaksi, joka muuttui savupilveksi nuolen osuttua huoneen takaseinään. Ren jäi suojelemaan siskojaan, ja nelikko jatkoi matkaa toiseen huoneeseen. Vastaanottosalissa täytetty karhu oli repinyt Kelemvorin papin palasiksi ennen kuin tämä oli ehtinyt käännyttää hirviötä, ja sahajauholla sekä nekromantialla täytetty mesikämmen kaatui nopeasti. Sivusalissa he näkivät viimeiset vastustajansa.
• Felicia osoitti Oscaria viulunsa jouhella, vaatien tätä luovuttamaan Basilin uurnan ja poistumaan sitten Indigotarhasta - muuten kalmoksi muutettu Basil Fellbloom surmaisi Oscarin veljenpojan. Lupin, tämän vaimo ja lapsi sekä Oscarin äiti Lynia olivat Felician panttivankeja, Cedarin ja lakimies Diavolin ollessa tämän lumouksen alaisia. Alexandra alkoi haastamaan riitaa Felician kanssa, ja sillä välin Routa onnistui käyttäämän loitsutemppujaan ja nappasi vaavin pois kalmon kosketusetäisyydeltä. Felicia tajusi pelimerkkinsä menetyksen, ja täysi taistelu oli pian käynnissä. Tieflingin viulu sai melkein kaikki sankareista hidastumaan, aivan kuin he olisivat kulkeneet veden alla, mutta Alexandra pääsi etenemään ja hyökkäämään pääpirun kimppuun. Hänen henkivartijansa satuttivat sekä Feliciaa että tämän lumoamia sivullisia, mutta Alexandralla oli vain yksi kohde josta hän välitti. Yksitellen muut saivat karistettua lumouksen niskastaan, paitsi Oscar jonka niskaan Felicia langetti vielä eksistentiaalisesta merkityksettömyydestä nousevan naurunpuuskan. Routa koitti surmata kalmon, joka uhkasi kalman kosketuksellaan Alexandraa. Pappi käytti kuitenkin harmajan sormuksen voimaa ja aiheutti pahaa vahinkoa Feliciaan, joka reagoi siirtymällä kaukosiirtoloitsulla toiselle puolelle taloa. Basil muuttui pian tuhkaksi, ja Diavol saatiin kolkattua tajuttomaksi tämän aluksi jähmetettyä Alexandran paikoilleen.
• Taistelun viimeinen osuus käytiin Felician perääntyessä yhä syvemmälle kartanoon, viskoen loitsuja minkä kerkesi sankarien niskaan. Roudan normaalisti tappavat nuolet eivät löytäneet perille kiitos Felician taikahanskojen, joilla hän pystyi nappaamaan nuolet ilmasta ennen kuin ne lävistivät hänen kehonsa. Lopulta Alexandra pääsi tarpeeksi lähelle ja kanavoi nekromantista energiaa läpi bardin kehon, kaataen tämän maahan. Oscar purki aggressioitaan ruumiseen hetken aikaa, kunnes Ren ja muuta perheenjäsenet kerääntyivät yhteen. Oscar alkoi tivaamaan Lupinilta, että mitä hän tiesi Feliciasta, Olynderista tai tilanteesta muuten. Keskustelu oli suhteellisen hedelmätön, mutta kaikesta päätellen isoveli ei kuitenkaan ollut vastuussa kartanon tapahtumista varsinaisesti. Lupinia ja Cedaria kuitenkin kiinnosti se, mitä Oscarin perinnöksi saamassa uurnassa oli muka niin tärkeää, että heidän koko sukunsa oli vaarassa kuolla sen takia. Nopean lepäämisen jälkeen uurna avattiin. Tuulen noustessa huoneessa ilmaantui purnukan sisältä Eurus, djinni jonka Basil oli vanginnut uurnaan kuusikymmentä vuotta sitten. Vihainen ilmanhenki ilmoitti, että Oscarilla olisi yksi toive, jonka jälkeen hän olisi vapaa. Oscar kysyi, mihin Basil oli käyttänyt aiemmat toiveensa. Eurus kertoi ensimmäisen toiveen menneen suuren vaurauden hankintaan, jonka pohjalle Fellbloomien rikkaus oli rakennettu. Toisella toiveella Eurus herätti punaisen lohikäärmeen Kharaxonaxin, jonka piti pyyhkiä kilpaileva Doskovarin suku kartalta. Lohikäärme teki tämän, ja tuhosi samalla Luskanin ympärysalueella sijaitsevien torpparien talot raivossaan. Oscar pohti mitä hänen pitäisi tehdä, mutta vastaus oli ilmiselvä. Basil Fellbloomilta perinnöksi saatu viimeinen toive käytettiin Jaredin henkiinherättämiseen, ja hetken kuluttua vanhempi veli hoperoi alakertaan takaisin elävien kirjoissa. Euruksen raivo laantui, tämän yllätyttyä Fellbloomin suvun jäsenen tekevän näin epäitsekkään toiveen.

Paljon olisi vielä puhuttavaa ja läpikäytävää. Minkä tatuoinnin Jared oli nähnyt Lupinin rinnassa? Mihin Lupin on sotkeutunut? Miten Felicia tiesi Roudan sukunimen - Ja miten Alexandra liittyy Kharaxonaxin raivoon....

Eurus, Itäisen Tuulen Visiiri ja Viipyilevän Lumen Ritari.