Toiminnot
Sivusto
Мир - (ven.) Rauha, Maailma.
(:num:)
Seikkailufantasiapeli sankareita kipeästi kaipaavassa hallan, noituuden ja muinaisten salaisuuksien kansoittamassa pohjolassa.
Pelin asetelma on melko avoin - ja kehittyy sitä mukaa kun pelataan. Tältä sivulta löytyy toistaiseksi lähinnä jotain teemoja ja etukäteen annettuja taustoja.
Peli sijoittuu ajattomaan ja myyttiseen Myrin valtakuntaan, jota hallitsevat väringen eli valaliiton kaupparuhtinaat ja kuninkaat. Eletään Sallimuksen vuotta 1402, noin 500 vuotta valaliiton perustamisen jälkeen.
Peli ammentaa seuraavista lähteistä:
Pelin asetelma ei ole historiallinen, vaikka se sisältääkin joitakin vaikutteita pohjoiseuroopasta eri aikakausilta.
Tarinan mukaan joskus kauan sitten Myrin vapaat kansat kyllästyivät ainaiseen sotimiseen ja asioiden ratkaisemiseen väkivalloin. Koska kukaan Myrin alkuperäisistä kansoista ei suostunut toisen hallittavaksi - valittiin Myrin suurkuninkaaksi Sveriläinen merenkävijä ja kauppias Hrörekr (Rurik).
Hrörekr perusti Myriin tarunomaisen suurkuningaskunnan, jossa jokainen hänen sotaveljistään nousi jonkin kolkan kuninkaaksi tai ruhtinaaksi. Hrörekrin kuollessa hänen vasallinsa pelastuivat vain hädin tuskin sisällissodalta laatimalla yhteiseen puolustukseen ja jokaisen kunikaan ja ruhtinaan itsenäisyyteen perustuvan valaliiton, jonka riittejä noudatetaan Väringeruhtinaiden piirissä vielä tänä päivänäin.
Nykyisin Myrin valtakunnalla ei enää ole yhtä suurkuningasta, ainakaan Vyyn hallitsijan Holaf Viisaan mielestä, eikä valtakunnalla näytä myöskään olevan yhteistä ulkoista vihollista, joka vaadittaisiin kuninkaiden ja ruhtinaiden mielen muuttamiseksi asian suhteen.
Suurin osa valaliittolaisista kuuluu joko kuninkaiden ja ruhtinaiden luotettuihin vasalleihin tai palvelee kuningastaan tai tämän vasalleja palkkaorjana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei valaliittolaisista löydy montaakaan vapaata miestä tai naista.
Valaliittolaissankarit jakautuvat kahteen joukkoon:
Onnensoturit ovat isäntänsä menettäneitä, tai isäntänsä seikkailemaan lähettämiä sotureita, joiden kykyjä taistelussa ja merenkäynnissä kunnioitetaan suuresti. Monet onnensoturit kantavat entisen isäntänsä värejä ja kilpeä, ja heitä kohdellaan kunnioittavasti valaliittolaiskaupungeissa.
Onnensoturit ovat kokeneita taistelijoita (Taistelu +2), mutta usein myös taikauskoisia (Loitsusanat -2)
Valapatot ovat paenneita tai karkoitettuja vasalleja ja renkejä, jotka ovat päätyneet seikkailijoiksi elämäntilanteen pakottamina. Valapattoja halveksutaan avoimesti, mutta heitä pidetään silti hieman parempina ihmisinä kuin tulen tai pohjolan kansaa.
Valapattojen vaistot ja oveluus ovat kehittyneet erinoimaisiksi (vaisto +2, viekkaus +2) valaliittolaisten sorron alla, he kuitenkin jakavat isäntiensä taikauskoisuuden (Loitsusanat -2)
Kaakkoon Vyyn kaupungista, avautuu lakea ja viljava hopeaväen tai Chudien maa.
Chudit ovat kaunus, ylevä ja oikeutta kunnioittava kansa, joka päätyi olosuhteiden pakosta valitsemaan Valaliittolaiset herroikseen kauan sitten.
Chudit hallitsevat vielä tänä päivänäkin suurta osaa maastaan, mutta heitä sitoo valaliiton herroihin vanha ja väkevä vasalliside. Koko Chudien maa kuuluu valaliiton suurkuninkaalle ja palvelee valaliittoa niin sodassa kuin rauhassa.
Ratsumiehet ovat jalosukuisia Chudisotureita, joiden talolla ei enää ollut varaa elättää heitä. Suuri osa heistä on talonsa nuorimpia poikia ja tyttäriä, joita ei yksinkertaisesti saatu naitettua eteenpäin tai lähetettyä opiskelemaan johonkin Myrin lukuisista akatemioista.
Kun suurkuningasta, ja siten suurkuninkaan armeijaa ei ole - ei monella ratsumiehellä ole herraa tai tarkoitusta ja he vaeltavat ympäri maata etsien seikkailuja ja mahdollisuutta kasvattaa mainettaan sankarina.
Ratsumiehet tunnetaan salamannopeista reflekseistään ja taitavina jousimiehenä (Vaisto +2, Jouset +2) - eikä heillä ole yleisesti mitään merkittäviä heikkouksia.
Eränkävijät ovat Chudien suuresti kunnioittia kansantuomareita, tarinaniskijöitä, parantajia, vaeltajia ja vanhan kansan viisaita, jotka elävät Chudien maan laajoissa metsissä. Ajoittain joku eränkävijöistä kuulee seikkailun kutsun ja jättää eränkävijöiden erakkomaisen elämän taakseen.
Eränkävijät tunnetaan puhe ja sovittelutaidoistaan (Veljeys +2) mutta heitä ei voi pitää kovinkaan taitavina käsityöläisinä (Näppäryys -2)
Vyyn ympäristöstä löytyy useita Chudeja pienempiä kansoja, jotka ovat kaikki aikojen kuluessa ajautuneet Valaliittolaisten vallan alle.
Pohjolan väki on muinaisten noitien sukua oleva sorrettu ja pessimistinen vähemmistökansa, jonka jäsenet elävät pääosin lounaaseen Vyystä. Pohjolan väestä nousee ajoittain yksilöitä jotka unelmoivat sankaruudesta ja muistavat vielä muinaisen ajan, jolloin pohjolan noitaherrat alistivat koko tunnetun maailman ikeensä.
Pohjolan väki on salamyhkäistä ja pääosin metsästämällä elävää kansaa (Jouset +2, Salavihkaisuus +2)
Tulen väki on räiskyvä ja sorrettu vähemmistökansa jonka sanotaan kerran hallinneen kaikkea pelkkien sanojen mahdilla. Nykyisin kansan yleisesti varkaina ja huijareina pidetyt jäsenet elävät pienissä syrjäisissä leireissä tai kiertelevät valaliittolaiskaupungista toiseen. Tulen väestä nousee ajoittain sankareita, jotka saattavat vielä kuulla muinaisten mahtisanojen kuiskeen korvissaan.
Tulen väki tunnetaan koristeellisista käsitöistään ja näppäryydestään niin hyvässä kuin pahassa (Näppäryys 2). Heitä ei kuitenkaan esiintymishaluineen ja kovine äänineen voi pitää kovinkaan salavihkaisina (Salavihkaisuus +2).
Kirin kansa on lähtöisin kaukana etelässä merellä sijaitsevasta keinotekoisesta kaupungista, jossa elää vain kansaan kuuluvia. Heidän ihonsa on täysin musta tai harmaa ja heidän silmänsä ovat pikimustat.
Kirläisten esi-isät jättivät heidät jälkeensä tuntemattomasta syystä jatkaessaan matkaansa Mahdollisuuksien meressä. Nämä samaiset Kirläisten edeltäjät olivat tarunomaisia käsityöläisiä ja seppiä, joiden laulujen sanottiin pystyvän taivuttamaan terästä ja kiveä.
Nykyiselläänkin Kirseppien taidot tunnetaan, ja kansan jäseniä arvostetaan heidän hyödyllisyyden takia. Ihonväri ja Kirläisten toimintatavat saavat kuitenkin monet Sverit ja Valaliittolaiset pitämään heitä enemmän hyötyeläiminä kuin yksilöinä.
Pyhiinvaeltajat ovat Kirläisten kaupungin vanhimpien maailmalle lähettämiä kulkureita. He saavat palata vain, jos he löytävät jotain käyttökelpoista, mutta ainutkertaista tai tärkeää kaupungin ja Kirin kansan tulevaisuudelle.
Kirläiset ovat soturikansaa (taistelu +2, vaistot +2), jonka esi-isien legendaarista taidoista on jäljellä enää heikko kaiku (Näppäryys +3). He eivät kuitenkaan tule hyvin toimeen erämaassa (Urheilu -2, Jouset -2) eikä heihin luoteta Myrissä (Veljeys -2)
Etelässä elävä oppinut mutta julma soturikansa, josta valaliittolaiset erosivat kauan sitten.
Sverin maat jakaantuvat lukuisiin pieniin kuningaskuntiin, joissa vapaat soturimiehet ja naiset palvelevat herraansa ja käyttävät hyväkseen herransa orjia.
Miekkamiehet Silloin tällöin joku nuorista Sversankareista kuulee seikkailun kutsuvan itseään, ja päättää lähtä seikkailemaan. Nämä miekkamiehet ovat arvostettuja palkkasotureita ja sotarenkejä valaliitossa.
Miekkamiehet ovat lähes vertaansa vailla taistelijoina (miekkamies +2, vaistot +2), eikä heillä ole tunnettuja merkittäviä heikkouksia. Monet Sverit pitävät kuitenkin ihmisen ampumista pelkurimaisena.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
