Crion

Historia

Crion syntyi vuonna 4582 Korvosassa, Varisian suurimmassa kaupungissa. Hänen perheensä oli aluperin Celvynwianista kotoisin olevan Huoneen Kallisreavil sukuhaaraa Jaspelriil. Hänen vanhempansa Iselriel ja Arloornan olivat molemmat velhoja. Perhe oli arvostettu ja kunnioitettu, yhtä mahtava taikuudessa kuin vauraskin. Crionilla oli kolme vanhempaa veljeä ja yksi vanhempi sisko.

Korvosa oli vielä Crionin syntyessä Cheliaxian siirtokunta. Vuonna 4606 Cheliaxian imperiumin jumala Aroden kuitenkin kuoli ja Cheliaxiassa syttyi sisällisota. Cheliaxian yhdeydet siirtokuntiin Varisiassa katkesivat. Jo seuraavana vuonna Cheliaxian levottomuudet ulottuivat Korvosaan kuin tyhjästä ilmaantuneiden pirujen muodossa. Nämä pirut tuntuivat kohdistavan raivonsa Cheliaxialaisiin ylimyksiin ja näistäkin pääasiallisesti niihin, jotka olivat olleet vanhojen Cheliaxialaisten tapojen kannattajia. Mitä ilmeisimmin nämä uudenlaiset ”jumalat” olivat saaneet jalansijaa Cheliaxiassa. Tuhannet pakenivat kaupungista, näiden joukossa Crionin perhe. Nämä pakolaiset matkustivat itään ja perustivat vuonna 4608 Magnimarin kaupungin.

Magnimarista kasvoi pian lähes Korvosan veroinen suurkaupunki. Entiset Korvosalaiset velhot Huoneen Jaspelriil ja erään Leis Nivlandis -niminen puolihaltian johdolla perustivat arkaanisen opin koulun, joka sai nimekseen Näkijöiden Kivi. Luonnollisesti Jaspelriilin jälkikasvun oletettiin jatkavan suvun perinteitä, ja näin kävikin neljän vanhimman lapsen tapauksessa, mutta kuopus Crion oli toista maata. Crionilla oli haltiaksi harvinaisen lyhyt pinna ja häntä tuntui kiinnostavan aina enemmän se, mikä on tässä ja nyt kuin se, mitä lukee jossain vanhassa tomuisessa kirjassa. Kun tähän yhdistettiin vaellushaluinen luonne, niin resepti huonoksi velhoksi oli valmis. Crion halusi nähdä maailmaa. Hänen vanhempansa lohduttautuivat sillä, että Crion oli vielä kovin nuori, ja olihan perheessä jo neljä lupaavaa velhonalkua. Kun vuodet kuluivat eikä Crionin kiinnostus taikuuden saloihin tuntunut vieläkään heräävän, he alkoivat olla epätoivoisia. "Tästä tytöstä ei ikinä tule velhoa", he sanoivat, "Hän on aivan liian kapinallinen ja kärsimätön luonne."

Eräänä talvisena yönä vuonna 4707 Huoneen Jaspelriil kartano Magnimarin sydämessä sai kutsumattoman vieraan Tuonen tuolta puolen. Kartanossa olivat tuolla hetkellä paikalla ainoastaan Crion ja hänen enonsa Elanriil. Epäkuollut hyökkääjä tyrmäsi Crionin tajuttomaksi ikään kuin puolihuolimattomasti ja murhasi sitten Elanriilin. Kun Crion heräsi seuraavana aamuna, hän tunsi suurta häpeää ja surua, ja syytti itseään enonsa kuolemasta. Crionin vasenta silmäkulmaa halkoo pitkä arpi joka antaa hänäen ilmeelleen jokseenkin ivallisen vaikutelman.

Myöhemmin Crionille selvisi hyökkäyksen taustoja. Hyökkääjä oli ollut lichi, voimakas epäkuollut velho. Tämä nimenomainen ikiaikaisen pahuuden lähettiläs oli vaikuttanut jo muinaisessa Thassiloniassa, jossa hänet tunnettiin nimellä Ikuinen Kazaven. Joitain vuosikymmeniä aiemmin Huoneen Jaspelriil jäsenet olivat osallistuneet pohjoiseen Varisiaan suuntautuneeseen arkeologiseen retkikuntaan, jonka seurauksena Iselriel oli saanut haltuunsa erään arkkivelho Kazavenille kuuluneen voimakkaan arkaanisen tiedon opuksen. Tämä opus tunnettiin nimellä Sihedronin kirja. Kirja oli nyt kadonnut, eikä Kazavenin liikkeistä ollut mitään tietoa.

Melko pian tuon kohtalokkaan yön jälkeen Crion jätti kotinsa Magnimarissa taakseen ja suuntasi pohjoisen erämaihin. Hän halusi löytää varastetun Huoneen Jaspelriil artifaktin, Sihedronin kirjan. Hän halusi kostaa Kazavenille Elanriilin kuoleman. Hän järkeili, että koska velhous ei ollut hänen tiensä, ainakaan vielä tässä elämänvaiheessa, hänen tulisi tehdä kaikkensa kovettaakseen itseään kohtamaan tulevia koitoksia muilla keinoin. Crionista tuli palkkionmetsästäjä, ja hyvin pian erämaat olivat hänelle vähintään yhtä tuttuja kuin Magnimarin kadut.

Seuraavan vuoden syksynä Crionin tie vei hänet Hiekkasärkän kylään.