Toiminnot
Sivusto
Gozran 28. Vuosi 4708 AR
Yö kuuntemppelissäta oli antoisa erityisesti Milezzalle, sillä Desnan soihdunkantaja lähestyi häntä unessa. Tämä lupasi tosivastauksia, tosiuskovalle. Milezza hämmentyi tästä kunniasta, mutta sai kysyttyä - onko äärimmäisen pahuuden ilmentymä Kazavon, Korvosan huolien takana. Vastaus oli järkkymätön kyllä.
Kun aamu ei tuonut lupausta kuun heimon kokoontumisen vauhdittumisesta, Pettyneet nopeasti päättivät nyt olevan aika patikalle Acropolikselle. Matka ankaran kivierämään läpi oli tapahtumaköyhä, kunnes päädyttiin surulliselle paalulle, jonka päähän oli upotettu surmatun shoantin häpäisty kallo. Kun toinen kallo, nyt jo kunnolla kuivahtanut, tuli vastaan Acropoliksen siintäessä taivaanrannassa oli selvää että Acropolis ei kenties olisi täysin autio.
Mahtava Acropolis tavoitettiin, ja sen jykevät nousevat sihadron ovet tervetoivottivat uudet vieralijat syvemmälle synkkiin kammioihin. Pian saavuttiin halliin, jonka lattiassa oli kaksi valtavaa öljyistä ja rauhallisesti väreilevää allasta. "Hukuttakaa likainen shoanti oppaanne, tai toisenpuoleinen repii teidät kaikki mukaansa" huusi jossain piilotteva matala mies ääni. Pettyneet jahkailivat ja lopulta eivät saaneet pidäteltyä vihastunutta Sutta, jolloin rääkyvät nuolet lensivät pimeydestä tämän rintaan. Pelottavampaa oli kuitenkin melu, joka herätti jotakin altaassa. Lonkero, valtavia lonkeroita alkoi nousta altaasta räimien kaikkea väkivaltaisesti nopeasti syttyneellä raivolla. Susi loikkasi yhden varteen, hakaten ja riuhtoen - kunnes lonkeron uusi isku heitti miehen kuin rääsyn - onneksi seinämälle. Samalta seinämältä, tarkkailuaukon takaa paljastui tasankojen ihmismetsästä, the Cinderlander pahaisen varsijousensa ja kissapetonsa kanssa. Samalla vorpaalinen lonkero ilmestyi, valmiina leikkaamaan päitä irti, kun Majik ja Milezza vetäytyivät takaseinälle. Milezza onnistui sulkea voimakentällä toisen lataista, ja Zeranin avattua tien Tasangon miehen eteen,
tämä sekosi täysin Majikin pommista. Verinen sekava taisto jatkui, kunnes Susi löi Tasonggon miehen kappaleiksi, pommien, räjähdysten ja voima palvelijan lopulta kaataessa lonkerot.
Pienen kriittisten haavojen paikkailujen ja Tasankojen miehen riisumisen arvoesineistä jälkeen, alkoi syvempi Kutsujain komnpleksin tutkimus. Yhdestä hallista löytyi riimuseinä, onneksi Thassiloniaksi varoittaen suuresta lonkerodemonista, joka oli syöksevä Golarionin tuhoon.. mutta riimut kätksivät myös ratkaisin, keinon estää uusi katastrofien aika. Milezzan syventyessä syvemmälle ja syvemmälle kryptiseen tekstiin, muut aavistuksen varautuneina tutkivat lattialla olevia shoanti ruumiita. He olivat kuolleet varusteet ehjänä yllään, taistelutta. Kun Milezzan tutkimuksesta ei tullut loppua, lopulta Susi nappasi neidon mukaansa ja Milezza havahtui kaameasta kirouksestaan, tajuten kirjoituksen olevan ansa älyköille. Parista muusta hallista löytyi muinaisien jumalien patsaita - Thassilonian aikaan kukkinut Lissala ja esitaistelijansa Kurshu. Kummallakin oli vielä yllään aarteita, mutta Milezza hiljeni niistä tietoinensa, sillä varisialaisen sanonnan mukaan, ken jumalan riisuu, saa koston pelossa elää rikkauksien osittautuessa todellisuudessa kiroksi. Lissalan jalustasta löytyi kuitenkin salalokero, josta paljastui kompleksinen kokoelma yhdistettyjä laattoja. Majik keksi nopeasti mekanismin, ja ne aukesivat.. muinaiseksi kartaksi kompleksista. Pian selvisi että isot siivet, Kutsujien salit sekä orjien tyrmät olivat kivimassojen ja ajan hautaamat. Mielenkiintoinen löytö oli myös alhaalla olevat pienet salit. Kartan avulla nopeasti pääteltiin että sinihohtoinen syvä onkalo oli ainoa reitti peremmälle.. Kutsujan merkki oli vielä löytymättä.
Kun Susi lopulta onnistuttiin "sukeltamaan" levitaatio kanavaan, sen pohja tavattiin lopulta syvyyksistä. Kuten kartassa, hallit olivat suojaisat ja kartan perusteella myös paikannettiin valtavalla kivitulpalla eristetty pakokammio. Majik ui sinne nestemuodossa, ja Milezza maagisella portaalilla malttamattomuuttaan. Pienestä hallista löytyi muinaisia ruumiita, ja huomattavia aarteita! Milezza ilahtui erityisesti ainutaaltuisista safiirikorvakoluista ja koristeellisesta kaulakäädystä. Neste Majikin mättäessä muut nestereppuunsa, slurpsahtaaksensa takaisin pääkäytävään, vain aavistuksen proaktiivisen Suden nuijiessa ja tulppaa hitaasti mureniksi.
Perimmäisestä salista löytyi valtava pallo, muutaman liikkumattoman rodin kannattelemana. Se näytti tuntemattomalta planeetalta, kunnes Trinia lopulta erotti tuttuja muotoja sen pinnasta. "Tuossa on Mielenyökötyksen vuoret, katsokaa Varisia ulottuu pitkälle mereen! Ja nuo, nuo ovat menetetyt mantereet". Nyt Milezzakin pääsi kartalle ja alkoi luennoimaan innostuksissaan menetetystä Azlantista, nyt tuossa sormen edes.. *humpsis*. Milezza katosi, vain hieman hipaistessaan valtavaa 10 000 vuotta vanhaa karttapalloa. Muut haukkoivat henkeeään.. ja seurasivat, kunnes olemassa olivat enää järkyttyneet ja neuvottmat - Susi ja Trinia. Kunnes myös Susi seurasi perässä..
Siirtymä oli nopea ja raju, ja minne Pettyneet yksitellen saapuivat ei ollut ruumista. Oli vain ääretön avaruus, sekä Golarion avoinna sukellukseen tai samoiluun viidakoista äärettämimpään. Kuitenkin kun mielet vaelsivat, tämä rajaton tutkimuksen maailma alkoi osoittaa merkkejä.. välillä kuva hajosi, tai lento päättyi ilmakuoppaan. Pikkuhiljaa säröjen lisäksi, alkoi tuntua että aurinkokunnan tuolla puolen tai maan syvyyksissä, odotti joku paha. Alkoi taistelu olevaisuudesta tai unohduksesta suurien rattaiden keskellä. Majik ja Zeran analyyttisesti ymmärsivät, että valtavasta potentiaalisesta huolimatta he olivat maagisessa ulottuvuudessa mutta samalla pallon sisällä, he keskivät mekanismin jolla käskyttää itsensä ulos sen syvyyksistä. Milezza ja Susi ivät kuitenkaan palanneet, vaan olemattomuuden painajasiet ahdistivat heitä edelleen. Susi alkoi kärsiä paradoksista ja ruumiittomuudesta nopeasti, kune taas Zeranin magian disruptointi avasi Milezzalle tien takasiin ruumiiseensa. Sutta riepoteltiin, kunnes Majik onnsitui muokkaamaan vielä itsensä kuvokseen ja tällä kertaa avuttomaksi käyneen Suden luokse. Saavutettiin henkien sovinto, ja kerrankin se oli MAjik joka repi Suden ulos ja omaan ruumiiseensa turvaan. Kun Pettyneet totesivat olevansa.. taas olevansa, kukin huomasi että vierailu tuossa epämiellyttävässä tutkimusaparaatissa antoi kullekin Kutsujain merkin kämmeneen, pienine siunaksineen kutsua tai häätää summonoituja olentoja, sekä teittiä mielenvahvuutta muita vahvoja mieliä vastaan.
https://docs.google.com/spreadsheets/d/18ccyaIjw22jYXTX04IdQhxXajzTR0Z1IEpHahefvsgQ/edit?usp=sharing
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped