Toiminnot
Sivusto
PJ: Veltzeh
Pelaajat: Arkhios, Deus, Jacen, Laerlorn, mmultima, Shade
Hahmot: Arrakis, Rravn, John Smith, Mutgash, Vasili Volkov, Zahir Al-Kwehal
Klikkaa tästä päästäksesi sivun loppuun.
Ryhmä tiennäyttäjiä on saapunut kuka mistäkin pikalaivalla Korvosaan, Varisian eteläosan suurimpaan kaupunkiin. Sieltä he ovat matkanneet luoteeseen Suomuurivuoria päin Sheila Heidmarchin ohjeiden mukaan, kunnes löysivät määränpäänsä, pienen mökin.
Mökissä heitä odottaa Heidmarch itse. Hänen seuranaan on jokseenkin riutuneen näköinen ihmismies yövaatteissaan. Mies on sidottu sänkyynsä ja riuhtoo väkivaltaisesti, pääsemättä kuitenkaan irti.
Heidmarch odottaa ja katselee pimenevää vuoristomaisemaa ikkunan läpi. Kun kaikki ovat paikalla ja asettuneet, hän osoittaa miestä ja alkaa selittää: "Tässä on kollegamme Kalkamedes. Hän on joka yö useiden viikkojen ajan vajonnut syvään uneen ja lähtenyt kävelemään unissaan. Jos häntä ei sidota, hän suuntaa suoraan pohjoiseen ja tippuu kalliolta tai uppoaa suohon. Hänen päämääränsä on tuntematon ja hän tuntuu yrittävän tapattaa itsensä sen saavuttaakseen."
Kalkamedes tuntuu ilmaisevan erimielisyytensä hakkaamalla sänkyään vieläkin lujempaa, vaikka hän ei sanokaan mitään.
"Jotkut ovat kritisoineet meitä tiennäyttäjiä siitä, että emme muka pidä omistamme huolta. Se ei ole totta, ja nyt on aika näyttää se. Haluan teidän auttavan Kalkamedestä, haluaa hän sitä tai ei. Monet loitsijamme ovat yrittäneet jo saada selville, mikä häntä vaivaa, mutta minkäänlaisia kirouksia tai lumouksia ei ole ilmennyt, eikä mikään parannustaika toimi. Voimme vain yrittää pitää hänet turvassa." Heidmarch laskee kätensä ammattimaisen lohduttavasti Kalkamedeksen yömyssytetyn pään päälle, ja tämä yrittää pukata häntä päällään.
"Kalkamedeksen ystäviltä ovat loppuneet ideat, joten tarkoitus on tehdä se mitä ei vielä ole tehty: päästää hänet irti. Siinä te tulette kuvaan. Haluan, että te seuraatte häntä, autatte häntä pääsemään yli kaikista esteistä ja pidätte hänet turvassa. Antakaa hänen mennä minne hän haluaa. Jos hän vain pääsee perille, ehkä lopulta saamme selville, mitä hänelle on tehty ja miten hänet voi parantaa."
Heidmarch ottaa esiin sahalaitaisen veitsen ja katsoo tiennäyttäjäryhmää. "Onko teillä mitään kysyttävää tai valmisteluja tehtävänä, ennen kuin päästän hänet vapaaksi?"
Zahir on kuullut Kalkamedeksesta aikaisemminkin. Hän tietää, että Kalkamedes on tiennäyttäjäveteraani, joka ei ole kovin tunnettu eteläisen Varisian ulkopuolella. Kalkamedes on tavallaan eläkkeellä mutta lähettää joskus raportteja Dekamviraatille, ja hänen kollegansa kunnioittavat häntä edelleen paljon. Myöhemmin urallaan Kalkamedes kiinnostui riimuvaltiaista ja heitä vastustaneista sankareista, minkä takia hän muutti Absalomista Varisiaan.
"Eli ulkoilmatehtävä. Vaihteeksi ihan kivaa kun tätä ennen tongin Taldorissa viemäreitä", John vastaa. Tämä pitkä Ulfen kantaa mukanaan reppuaan, joka näyttää aika täydeltä ja kädessään hänellä on pitkäkeihäs.
Sivusta tapahtumia seuraa romuluinen kookas puol'örkin kuvotus – Mutgash nimeltään – Urglinin Prinssiksikin pilkattu. Otus on piiloutunut raskaan mustan viitan ja natisevan panssarin alle. Hän on vasta saapunut tiennäyttäjien retkiltä pahamaineisesta Kaer Magasta. Mutgash lannistuu kuullessaan että edessä on tuntematon patikkataival ja mutisee puol'kuulumattomasti aivokirurgian viimeaikaisista suur'saavutuksista, joita eittämättä myös tähän viattomaan uhriin olisi parasta käyttää, heti ja nyt.
"Jaa tan takia ne lahetti mut tanne", naurahtaa Kalkamedesta katseleva, ehkä puoliörkkiäkin epäsiistimpi mies Brevoylaisella korostuksella. Musta tukka ja parta sojottavat joka suuntaan, ja paksuissa vaatteissa ja repussa on niin tahroja kuin ulkoilmaelämän aiheuttamia kulumia ja vaalentumia. Hän nojaa suureen vasaraan, ja selässään hänellä on kokoelma muitakin aseita. "Dermo jaljittaa juolla, pidetaan kaveri nakjuvissa. Ainii, tere, Vasili. Etin ja tapan ihmisia", hän vielä esittäytyy lopuksi, uutena polunnäyttäjänä.
Kummajaisten joukossa silmätikuksi erottuu haalean sinihöyheninen, pitkä ja voimakasrakenteinen tengu, joka pitää yllään itämaista halpatuotantopanssaria ja pitää vyöllään Taldorissa tutuksi tullutta falcataa, ja siinähän ne kaikki tavarat jo melkein olivatkin. Hänen katseensa kuitenkin varastaa huomion, sillä hänen silmissään ei ole mustuaisia, ja hän vaikuttaa kärsivän heterokromiasta. Vasen silmä oranssi, oikea silmä syvän sininen. Tämä eriskummallinen yhden olennon sirkus tuntuu tapittavan tyhjyyteen. "Saamme esittäytyä. Olemme Rravn", tengu esittäytyy, kumartaen vienosti kunkin kollegansa puoleen, sitten kääntyen kapteenin suuntaan. "Onko Kalkamedes unessa? Me valmistaudumme ensin. He tekevät toimensa. Köysi ympärille, ei pääse liian kauas", Rravn höpöttää pitämättä melkein mitään taukoja virkkeittensä välillä. Pölinänsä lomassa hän lähestyy Kalkamedestä tutkiakseen hänen fyysisen kuntonsa.
Rravn toteaa, että Kalkamedes on varmasti lopen uupunut yöllisten temppujensa takia ja hänen fysiikkansa tuskin kestää tällaista rääkkiä kovin montaa päivää jos yhtäkään enää tässä vaiheessa. Hänen raajoissaan on lukuisia mustelmia ja uudehkon näköisiä arpia.
Mökin ainoan pöydän ääressä jalat suoristettuna ja nilkat ristittynä istunut kolmekymppinen, mustahiuksinen ja pronssi-ihoinen garundimies vetää kantapäänsä tuolin alle, kumartuen eteenpäin ja vieden samalla niskan takana olleet kätensä ristiin polviensa väliin. Pään liikkuessa valo osuu korvissa roikkuviin pieniin hopeisiin korvarenkaisiin, saaden ne kimaltelemaan. "Hauska tavata itse kukin. Minä tottelen nimeä Zahir - ainakin ajoittain", hän sanoo hymyillen ja nyökkää ystävällisesti kaikille, ennen kuin kääntää katseensa takaisin Heidmarchiin. Ruskeiden silmien kirkas katse ja kyömy nenä saavat hänet vaikuttamaan hieman haukkamaiselta. "Olen kuullut huhuja, että Kalkamedes on ollut erityisen kiinnostunut riimuherroista ja heitä vastustaneista sankareista. Tiedetäänkö, mitä hän tutki, ennen kuin unissakävely alkoi riivaamaan häntä? Ja miksei hän muuten itse puhu lainkaan?" hän kysyy uteliaasti Heidmarchilta. Zahir on pukeutunut epägarundimaisesti mustiin, lukuunottamatta ruskeaa rintapanssaria ja siellä täällä vaatteissa pilkahtelevaa hopealankakoristelua. Käsivarsia verhoavan, jonkinlaisen paidan ja takin välimuodon hihat levenevät hihansuita kohden kuten myös housujen lahkeet saappaanvarsia lähestyttäessä. Tuolia vasten nojaavat jousi, reppu, nuoliviini sekä pari yksinkertaista asetta. Mustan viitan Zahir on laskostanut tuolin selkämykselle, ehkä selän pehmikkeeksi.
"Minä olen John", Ulfeeni avaa taas suunsa. "Käysi on hyvä ajatus koska omat varusteeni ja panssarini ovat aika painavat, joten en hänen perässään kyllä pysyisi. Oliko muuten seurueessa henkilöitä jotka osaavat käyttää parannussauvaa?" hän vielä kysyy napsauttaen rannekotelosta parannussauvan käteensä. "Minulla nimittäin on tällainen jos tarvetta tulee", hän lopettaa antaen katseen kertää seurueessa.
Tähän asti hiljaa ollut ja vaivihkaa kesken Heidmarchin tehtävänantoa sisään livahtanut toinen, varsin kookas ulfeenimies avaa suunsa tarkasteltuaan ryhmää jo jonkin aikaa. "Erikoinen nimi sinulla on, ollaksesi ulfeeni", hän kummastelee kurtistellen kulmiaan puhuessaan matalalla syvältä kumpuavalla tahattoman kovalla äänellä ja jatkaa: "Sanokaa vaan Arrakis" Arrakis on varsin tyypillisen ulfeenin näköinen ulkoisesti, tämän valkoinen parta on palmikoitu ja sitä koristaa useampi valkoiseksi maalattu teräslenkki, samoin kuin selän taakse kaksihaaraiseksi palmikoituja pitkiä valkoisia hiuksia jotka jatkuvat alaselkään asti. Arrakiilla on sinertävän vaaleat silmät ja kenties poikkeuksellisen kalpea iho. Yllään tällä on valkoiseksi maalattu suomupanssari ja selässään hänellä keikkuu kylmärautainen suurmiekka. Varusteet ovat muuten varsin niukat, eikä tällä kuhmuraista reppua ja matkamiehen vaatteita lukuunottamatta näy olevan muita varusteita.
Heidmarch pysyy tyynenä, vaikka jotkut tiennäyttäjistä alkavatkin puhua. Rravnille hän vastaa: "Kyllä, hän on unessa, eikä häntä saa tuosta heräämään." Zahirille hän jatkaa: "Hän ei nukkuessaan ymmärrä mitään eikä siis pysty vastaamaan. Jos olisitte päässeet tänne hieman aiemmin, olisitte kerenneet puhua hänelle, mutta en usko, että hänellä olisi ollut mitään sen enempää sanottavaa. Hänellä ei hereillä ollessaan ollut mitään hajua siitä, minne hän olisi saattanut olla menossa." Hän näyttää hetken mietteliäältä. "En tiedä tarkalleen mitä hän tutki, mutta hänellä on varmaan jossain täällä muistiinpanoja."
Mökissä on pöydän ja sängyn lisäksi vaatekaappi, pieni laatikollinen yöpöytä ja kamiina.
Tajutessaan keskeyttäneensä tehtävänannon John punastuu aavistuksen ja tutkii mökkiä hiljaisena, mutta kuunnellen tarkaavaisena mitä muut sanovat.
Zahir on selvästi juuri sanomassa jotain Johnille, kun Heidmarch alkaa puhua. Garundimies sulkee suunsa siksi ajaksi, hieroen leukaansa mietteliään näköisenä Heidmarchin puhuessa, nyökäten lopuksi tämän ehdotukselle mökissä mahdollisesti olevista muistiinpanoista. Hän nousee ylös virkkoen: "Noh, mitäpä harmia siitä voisi olla, että tutkimme asiaa hieman" ja kävelee sulavin askelin yöpöydän luo, alkaen tutkia sen sisältöä järjestelmällisesti. Kumartuessaan penkomaan hän vilkaisee olkansa yli ulfeenia sanoen: "Muuten, John, minä ainakin osaan käyttää parannussauvaa", lisäten perään hilpeästi virnistäen: "Mutta en toki ota loukkauksena, jos joku muu haluaakin ottaa sen." Huomatessaan tengun kumartuneen tutkimaan Kalkamedesia, hän kysyy vielä: "Rravn, miltä hän vaikuttaa?" Zahir yrittää olla tutkimuksissaan mahdollisimman hiljainen, siltä varalta, että muut haluavat sillä välin keskustella Heidmarchin kanssa tai keskenään.
"No minä en sitä osaa käyttää, joten tässä", John ojentaa sauvansa Zahirille sopivassa välissä kun he tutkivat mökkiä.
Zehir löytää laatikosta monta keskeneräistä karttaa Suomuurivuorista.
Johnin pintapuolinen etsintä paljastaa vaatekaapista seikkailijan vaatteet ja tukevat saappaat. Kamiinan sisältä hän löytää pienen, osaksi palaneen piirroksen.
"Me osaamme myös", Rravn vastaa, tuijottaen tyhjillä silmillään Johnia. "Kalkamedes on haavoittunut lievästi. Jalkoja särkee", hän vuorostaan vastaa Zahirille. Rravn myös varovaisesti koittaa avata Kalkamedeksen silmiä nähdäkseen mitä siellä oikein tapahtuu.
Kalkamedes ei anna koskea itseensä, vaan alkaa pökkiä Rravnin kynsiä otsallaan heti, kun hän havaitsee kosketuksen.
"Täällä on jokin piirros, jota on koitettu hävittää polttamalla", John nousee kaminan luota ja näyttää löydöstään. "Haavoittunut ja jalat? Odottakaas tällä ovat hänen saappaansa", John kaivaa saappaat esiin tutkii niitä varovasti päältä ja sisältä. "Onkohan jokin otus pudonnut saappaaseen ja purrut häntä", hän ihmettelee ääneen.
John ei löydä saappaista mitään vikaa. Niillä ei itse asiassa ole kävelty kovinkaan kummoisissa maastoissa pariin viikkoon.
Mutgash vetää jo puolittain näkyviin kananjalalla koristellun hellyyttävän tikun, kunnes parannusmagian taitajia ähättää ilmoittautumaan useampikin. Kananjalkatikku katoaa takaisin syvälle viitan kätköihin. Mutgash selvittää ajatuksiaan ääneen murahdellen; "Grhöm, juuh. Parempi sitoa se. Ja ehkä laittaa viel reppu selkään täynnä kiviä, niinku painoks. Ois se kurja, jos se juoksis karkuun eikä ite peräs pysyttäs! Mut joo, kai se kannattaa kääntää nurkat nurin, kun kerta lupakin saatiin!" Mutgash hiukan ehkä kovakouraisestikin osallistuu etsintään suurella intensiteetillä.
Mutgashin nopea tonkiminen ei paljasta mitään uutta, joskin hän onnistuu levittämään kamiinan sisältöä mökkiin enemmän kuin olisi tarpeellista. Heidmarch nojaa otsallaan käteensä ja huokaa, mutta ei sano mitään.
"Ei Kalkamedes juokse. Ontuu", Rravn vastaa Mutgashille, osoittaen näkyviä haavoja ja ruhjeita nukkuvan jaloissa. "Lisäpaino hidastaa entisestään. Ehtii herätä ennen määränpäätä." Tengu tuntuu saavan jonkunlaisen älynväläyksen ja tuijottaa taas kapteeni Heidmarchia. "Miten pitkään Kalkamedes on ollut Desnan hoivissa?" hän kysyy.
Kun Rravn kysyy Heidmarchilta kysymyksensä, hän katsoo tengua kysyvästi. "Anteeksi, mitä tarkoitat?"
"Miten pitkään Kalkamedes on nukkunut?" Rravn kysyy uudelleen.
"Tänä iltanako? Hieman päälle tunnin", vastaa Heidmarch Rravnille.
Zahir suoristautuu viimein, suoritettuaan yöpöydän inventaarion loppuun. "Täältä ei löytynyt mitään erikoisempaa, paljon keskeneräisiä karttoja Suomuurivuorista... Vaikka eihän sitä tiedä, jos näistäkin olisi jotain hyötyä, otetaan mukaan varmuuden vuoksi." Garundi vilkaisee kysyvästi Heidmarchia, ennen kuin siirtyy pakkailemaan karttoja reppuunsa. "Tietenkin palautan nämä aamulla Kalkamedekselle", hän lisää, pyyhkien samalla kamiinasta levinnyttä hienonhienoa tuhkaa pois reppunsa pinnasta. Saatuaan kartat reppuunsa hän siirtyy tarkastelemaan Johnin kädessään pitelemää piirrosta. Korkea otsa menee mietteliäille rypyille. "Ai niin, Rravn", hän sanoo poissaolevasti, "ota sinä vain Johnin sauva, se on varmasti käyttöä ajatellen paremmassa tallessa sinun haarniskasi sisällä... Varsinkin, kun pyrin itse pysymään turvallisen kaukana taistelun keskuksesta", mies lisää, vilkaisten tengua vinosti hymyillen ja tälle sauvan ojentaen, ennen kuin katse palaa jälleen piirrokseen. "Ei liene tarpeellista antaa hänen teloa ainakaan jalkapohjiaan lisää tänä yönä, joten laitetaanko saappaat hänen jalkaansa, ennen kuin vapautamme hänet?" Zahir lopuksi ehdottaa, jälleen poissaolevaan äänensävyyn.
Zahir ei tunnista piirroksesta tai kartoista mitään.
Vasili seuraa muiden tutkimisia puolella silmällä. Kuvan nähdessään hän murahtaa: "Ruma talo. Tonneko se haluu?" Tuhahtaen hän tömäyttää reppunsa lattialle ja kaivaa sieltä esiin köyden. "No, pupu naruun ja pihalle loikkimaan", hän sanoo kokeillessaan köyden kuntoa. Hiukan huvittuneena hän katselee Kalkamedeksen asua, arvioiden sen selvästi kelvottomaksi ulkoiluun. "Joo, tarttee pistaa sille popot jalkaan, ei noilla koivilla pitkalle menna. Vois palttookin hyva", hän pohtii ja jatkaa vielä kysymällä Heidmarchilta: "Lahteeks se heti menee kun paasee irti?"
Vasilille Heidmarch vastaa: "Joo, hän lähtee ylös saman tien."
Kyllästyttyään myös penkomiseen John nousee seisomaan ja laittaa repun selkäänsä valmiiksi. "Ja matkustaa ilmeisesti vain nukkuessaan. Eli joudumme matkaamaan öisin. Sekin vielä hidastaa meitä", hän toteaa.
Mutgash virnistelee tyytyväisenä itseensä – ainakin joku näkee pimeässä.
Piirrosta ota rypyssä tarkastellut Zahir kohauttaa olkiaan ja pudistaa päätään turhautuneen oloisena. "Ei, tämä ei kyllä soita mitään kelloja." Huokaisten Zahir taittelee piirrokseen ja sujauttaa sen – ilmeisesti – povitaskuunsa. "Selvästi kuvassa on kuitenkin jonkinlainen yöllinen maisema... Paitsi jos kuvantekijän käsitys auringosta on erityisen kummallinen", bardi mutisee itsekseen.
Katsellen ulkona pimenevää maisemaa John kaivaa lyhdyn esiin repustaan. "Ruuasta varmaan joudumme huolehtimaan itse matkan aikana? Onneksi minulla on vähän varastoa matkassa", hän kääntyy vielä kohti Heidmarch esittäen kysymyksensä.
Heidmarch nyökkää Johnille. "Toivon, että määränpäänne ei ole kovin kaukana, mutta sitä ei voi tietää."
"Pimeys ei haittaa. Me näemme", Rravn toteaa kuullessaan puhetta pimeästä. "Mutta aika sekoittuu kauempana. Tähyämään meistä ei ole." Huomatessaan muiden kasaavan jo tarvikkeitaan Rravn suuntaa ulko-ovelle.
Muiden alkaessa valmistautua myös Zahir heittää viitan selkäänsä, ottaa reppunsa kannettavakseen ja vyöttää aseensa. Jousensa hän ottaa toiseen käteensä nuoliviinin päätyessä repun viereen selkään.
"Hei tipu, unohtuks jotain?" Vasili huutaa ovelle ja osoittaa vierellään yhä sidottuna olevaa Kalkamedesta. Ronskein ottein hän kiertää köyden vuodepotilaan vyötärön ympärille ja solmii sen kiristymättömällä solmulla jottei autettava hirtä itseään köyteen. "Heita ne popot", hän huikkaa Johnille.
John heittää saappaat ja nappaa mukaan myös muut vaatteet. "Ei tarvitse sitten olla yöpuvussa koko aikaa jos sattuu heräämään ennen kuin olemme perillä", hän sanoo muille.
"Hetki vielä, jos sopii", Zahir sanoo ystävällisesti Vasilille tämän kopatessa Johnin heittämät Kalkamedeksen saappaat ja vaatteet lennosta. "Voisin tarkistaa, ovatko saappaat tai vaatteet maagiset, jottei matkan aikana tule tarpeettomia yllätyksiä, esimerkiksi spontaania levitaatiota... Kalkamedes oli aikoinaan järjestömme jäseniä." Hiljaista, yksitoikkoista säveltä jollottaen Zahir silmät suljettuina sivelee kädellään eestaas saappaita ja vaatteita lyhyen hetken ajan. Lopuksi Zahir tarkastaa vielä vaatteiden mahdolliset taskut muistiinpanojen varalta.
Kalkamedeksen vaatteet ja saappaat eivät ole maagiset, eikä vaatteiden taskuista löydy mitään.
Rravn kääntyy katsomaan Vasilia. "Tehän köytitte jo", tengu toteaa vilpittömän oloisesti.
"Onko valmista?" kysyy Heidmarch, kun Kalkamedeksella on jaloissaan saappaat ja ympärillään köysi. Jos kukaan ei vastusta, hän leikkaa köydet, jotka pitävät Kalkamedeksen kiinni sängyssä.
"Minun puolestani on." Arrakis vastaa kovaan ääneen. Hän ei selvästikään oikein osaa hillitä omaa äänenvoimakkuuttaan tai sitten hän ei vain itse asiaa huomaa tai siitä välitä.
Kun hänet on vapautettu, Kalkamedes nousee heti ylös, lampsii ulos mökistä ja suuntaa pohjoiseen. Hänen nopeutensa on yhtä hyvä kuin reippailevan kääpiön, eikä hän katso lainkaan, mihin on menossa.
Kalkamedeksen noustua Zahir tarkistaa vielä miehen tyynyn alta, ettei sinnekään ole piilotettu mitään, minkä voisi olettaa liittyvän asiaan.
Zahir ei löydä tyynyn alta tai sängystä mitään.
Se mitä tiennäyttäjät siitä näkevät, maisemat ovat mukavia ja öinen vuoristoilma on mukavan kirpeää. Taivaalla paistavat tähdet ja pienenevä kuunsirppi.
Vasili heittää nopeasti repun selkäänsä ja tunkee vasaran muiden aseiden seuraan. Juuri ajoissa hän saa vielä Kalkamedeksen talutusköydestä kiinni ja lähtee hölkkäämään tätä kiinni yllättävän kevyen näköisesti kannettuun tavaraan nähden.
Myös Mutgash heittää repun selkäänsä ja murahtaa Heidmarchille haikeat hyvästit astuessaan ja raikkaaseen ulkoilmaan.
Rravn pyrkii ennakoimaan Kalkamedeksen reittiä ja kulkee muutamia askelia edellä. Kulkiessa hän riipaisee miekkansa jo esiin. "Näemme taisteluita", tengu kuiskaa. "Pitkä yö. Vastassa demoni. Tai maahinen. Tai suomuurain." Rravn tuntuu jatkavan löpinäänsä muminana, josta ei enää saa selvää.
John kulkee mukana siellä missä lyhdyn valoa kaivataan ellei joku toinen halua ottaa lyhtyä.
Zahir: Light Muiden mentyä Zahir heilauttaa kättään Heidmarchille ja puikahtaa sitten jousi kädessään ulos mökistä seurueen viimeisenä, pysähtyen poimimaan maasta toiseen käteensä pikkukiven. Kiveen bardi loitsii alkeellisen valoloitsun, jota uusii määräajoin.
Ryhmä lähtee pohjoista kohti. Rravn ja Arrakis kävelevät 10 jalkaa Kalkamedeksen edellä, mikä osoittautuu aika yksinkertaiseksi, sillä hän ei paljoa kaartele. Kalkamedeksen takana noin 10 jalan päässä kulkevat rikkonaisessa rivissä Mutgash, valokivellä varustettu Zahir, lyhdyllä varustettu John ja Kalkamedekseen sidottua köyttä pitelevä ja tämän vaatteet reppuunsa tunkenut Vasili.
Kalkamedes haparoi pitkin maita ja mantuja, mutta onnistuu olemaan sen verran varovainen, ettei kävele suoraan päin puita eikä kaadu maahan kompastellessaan. Välillä hän tosin astuu ikävän näköisten kivien päälle, mutta saappaat näyttävät estävän häntä loukkaantumasta niihin.
Puolentoista tunnin päästä Arrakis huomaa Kalkamedeksen kävelevän suoraan päin erittäin piikikkään näköistä pusikkoa. Tällä hetkellä pusikko on noin 80 jalan päässä hänestä ja Rravnista.
"Pojat hei, taitaa tää ukko olla menossa ton piikkipensaan läpi. Pidelkääs sitä hetki paikallaan niin mietitään mitä tehään!" Arrakis mylväisee, välittämättä siitä kuuleeko joku muukin tämän.
Yömaiseman lumoihin vaipunut Zahir hätkähtää omista ajatuksistaan Arrakisin ääneen, ja valpastuu katselemaan ympärilleen. Bardi toivoo, että hänen vaatteensa, jotka toki ovat esiintyessä sangen pätevät, olisivat vielä aavistuksen paksummat. Öinen kirpeys tuntuu aavistuksenomaisesti kiemurtelevan iholle kankaan läpi. "Kuinka pahalta se ryteikkö näyttää?" garundi kysyy vaimeasti ulfeenilta. "Jatkuuko se montakin jalkaa eteenpäin?"
"Ptruu, polle!" Vasili huutaa ja vetää köydestä pysäyttääkseen Kalkamedeksen.
Kalkamedes kiskoo aivan vimmatusti, mutta Vasili seisoo paikallaan kuin kallio. Vasili veikkaa, että Kalkamedes saattaa päästä häneltä irti jossain vaiheessa.
"Jaa. Sopisikohan miekka sen raivaamiseen, kun parempaa ei minulla tähän tarkoitukseen ole. Halutaanko tarkistaa onko sielä mitään? Tällä ylettyy aika hyvin", John sanoo muille. "Tunnistaako kukaan mikä kasvi tuo on?"
"Ota kiinni tasta riivatun kiskojasta nii tuun kattoon", huutaa Vasili.
Arrakis tunnistaa puskan partateräpensaaksi, joka on näillä main esiintyvä piikkikasvusto. Sen piikit voivat repiä ihon ja vaatteet riekaleiksi. Näin kaukaa ei vielä näy, kuinka laaja piikkipensaisto on.
"Tulta", Rravn toteaa, epätoivoisesti rajoittuneella katseellaan etsien piikkipensasta. Sitten aivan yhtäkkiä tengu ryntää Vasilin luokse ja kiertää köyttä kilpikätensä ympärille pidelläkseen Kalkamedesta tiukemmin paikoillaan. "Tulta! Happoa!" Rravn kuiskaa kovaäänisesti.
Zahirkin astelee ripeästi Vasilin luokse, asettaen jousen viereensä maahan ja virkkoen: "Antakaahan sitä köyttä tännekin... En ole mikään erityisen hyvä kasviasiantuntija, varsinkaan näin pimeässä, mutta voin sentään auttaa unissakävelijämme kiinni pitämisessä. Saanpahan samalla vähän lämpöä niin kutsuttuihin lihaksiini", hän lisää virnistäen. Ennen tarttumistaan Rravnin kiristämään köyteen Zahir antaa vielä vyöltään pienen pullon Vasilille Rravnia vilkaisten ja sanoen: "Jos pensas on vain pieni, tästä alkemistintulesta voi olla apua Rravnin ehdotuksen toteuttamisessa."
Myös John siirtyy auttamaan Kalkamedeksen pitelemisestä. "Millaista maasto on? En haluaisi sytyttää metsää palamaan ympäriltäme", John kysyy. "Minulla on kyllä soihtu mukana, joten sillä voi myös koittaa polttaa pensaikkoa", hän lisää. "Tuollainen pensaikko varmaan yleensä kierretään kaukaa, joten sehän on hyvä kätkemään polku"
Vasili verryttelee olkapäitään hieman, ja ottaa vastaan tarjotun pullon, katsellen sitä hiukan kulmiaan kurtistellen. Hän lähtee kävelemään kohti tiheikköä ja vetää samalla kirveen esiin. "Nonii, katotaans mita toi rjyteikko oikeen on", hän toteaa ja kokeilee kirvestä muutamiin lähimpiin pensaisiin.
"On minulla pari pulloa happoa ja lamppuöljyä kanssa jos jota muuta vielä tarvitaan. Tosin oljyn taidan tarvita lamppuun", John lisää Vasilin siirtyessä kohti tiheikköä.
Nelistään Kalkamedeksen pitely on helpompaa, eikä hän pääse eteenpäin kovasta riuhtomisesta huolimatta. Kun Vasili irrottaa otteensa, Kalkamedes nykii enemmän, mutta ei kuitenkaan pääse liikkeelle.
Vasili menee puskan luo ja huomaa, että joku on jo astellut puskan läpi aiemmin, viikko tai pari sitten. Jäljet näyttävät epäilyttävästi Kalkamedeksen paljaiden jalkojen jättämiltä. Puska näyttää olevan noin 40 jalkaa leveä, mutta sen syvyydestä Vasililla ei ole hajua, sillä hän ei näe kunnolla sen läpi. Hän on aika varma, että se ei lopu ainakaan vielä 20 jalan päässä.
Vasili hakkaa kirveellään puskaa ja saa tehtyä siihen itsensä mentävän reiän ensimmäisellä iskulla. Toisella iskulla hän saa aikaiseksi melkein yhtä hyvän reiän, mutta puskaa jää vielä roikkumaan paikalleen muutaman oksan varassa.
Tengu kummastelee kirveen hakkaamisen ääniä. "Aa!" hän ilakoi. "Ei tulta. Haketta! Nerous kanssamme. Me ja he pitelemme. Puska pois."
"Yllättävän vahva näköisekseen ja kuntoisekseen", John ihmettelee itsekseen Kalkamedeksen kiskontaa. "Miten edistyy?" hän kysäisee.
Mutgash: Darkvision 60ft, Perception +2 (+2 hidden items) Mutgash vetäisee myös suurkirveen käteensä ja liittyy Vasilin vierelle leventämään pahaiseen puskaan tehtävää käytävää. Muille hän raportoi; "Ihan reipas karpaasi tuo Vasili on ja muratti väistyy kirveksen tieltä! Varo vaan, kohta niitä on kaks!" Mutgash myös silmäilee jos puskansyövereistä erottuisi jotain hänen mustavalkovisiollaan.
Mutgash näkee pimeänäöllään juuri ja juuri puskan läpi ja arvioi, että puskaa riittää noin 60 jalkaa. Häneltä ja Vasililta menee varmaan muutama minuutti pilkkoa puskaan mukava putki.
Todeten, että piikkipensas on hyvissä käsissä, Arrakis ottaa tukevan niskakoukun Kalkamedeksestä estäen tätä rimpuilemasta omille teilleen. "Sooh, pappa ottaa nyt vaan iisisti, kohta päästään taas tarpomaan."
"Pitäisikö meidän sallia hänen kuitenkin liikkua vähän lähemmäksi? Ei olisi varmaankaan huono idea yrittää pysyä mahdollisimman yhtenäisenä?" Zahir ehdottaa kohteliaan kysyvään äänensävyyn.
Nähdessään, että pensaikko on hyvinkin kaadettavissa, Vasili ottaa päättäväisen otteen kirveestä ja alkaa silputa järjestelmällisesti tietä läpi. Iskujen välissä kuuluu Brevoynkielistä kiroilua ja satunnaisesti sanoja: "Piikkipensaita! Hullu pjujamassa!"
Rravn vilkaisee Zahiria. "Ansan pusikossa. Varotoimenpide", tengu sanoo töksähtäen. Hän pitää edelleen tiukasti kiinni köydestä eikä päästä Kalkamedesta juoksemaan pensaikkoon.
"Toki tämä on varmasti turvallisempaa Kalkamedekselle, mutta entäpä heille?" Zahir kysyy ystävällisesti, nyökäten melun suuntaan. "Tarkoitan vain, että jos he yht'äkkiä tarvitsevatkin apuamme, ja me olemme täällä häneen sidottuina... Ajattelin vain, että voisimme mennä hieman lähemmäksi ja sitoa hänet vaikkapa puuhun raivausoperaation ajaksi, pensaikko kun kuuluu kirveeniskuista päätellen olevan varsin tiheää", hän pohdiskelee ääneen rauhallisesti. "Vaikka noh, sehän on vain piikkipusikko ja hehän ovat raavaat mies ja puoliörkki, jotka ovat kuuloni mukaan varsin tottuneita kirveenheiluttajia, mitäpä siinä voisi sattua? Ehkä huolehdin turhaan", bardi jatkaa olkapäitään kohauttaen. "Arrakis, erotatko heidät vielä?"
"Puu?" Rravn kysyy, saman tien katsellen ympärilleen onko hänen näkökentässään moista. "Kyllä käy. Vasili ja Mutgash tosin pärjäävät. Voima, ja kirves. Silti ansa", Rravn höpöttää, päättäen puheensa yrittäen sinnikkäästi tuijottamaan hakkaamisen suuntaan.
Ympäristössä on puita. Maasto on enimmäkseen harvaa metsää ja kalliota.
"Hmm, varmaankin olisi paras, jos puu sijaitsisi melko lähellä Kalkamedeksen oletettua reittiä, jottei meidän tarvitsisi kiskoa häntä täysin päinvastaiseen suuntaan", Zahir pohtii, katsellen myös ympärilleen. "Näkeekö joku jossain sopivan oloista?" hän kyselee muilta.
"Kyllä minä pärjään tämän kanssa, ei tuossa mene kuin minuutti korkeintaan kun on raivattu tie." Arrakis vakuuttaa itsetietoisella äänensävyllä.
"Mutta voimme varmaan jo siirtyä lähemmäksi. Eiköhän se valmistu siiheksi kun olemme kohdalla", John sanoo. Kun he ovat lähempämä hän katselee miettien pensaikkoa. "jos hän tuosta on ennekin läpi kulkenut, niin ei ihme että on jalat haavoilla."
Mutgashin torahampaisesta suusta kuuluu kammottava urahdus, kun hänen viittansa on revetä okaan oksistoon kietoutuneena. Pian kuitenkin silpunta jatkuu entistäkin päättäväisemmin ottein.
Puita on sen verran, että lähimmän luokse tarvitsee ottaa vain askel tai pari.
"No, jos se ei ketään haittaa ja sinulla tuntuu olevan Arrakis tukeva ote Kalkamedeksestä, niin mennäänpä hieman lähemmäksi, sanotaanko vaikka kuutisenkymmentä jalkaa", Zahir ehdottaa ja alkaa siirtyä, yrittäen toki samaan aikaan pitää Kalkamedeksen tiukasti hallinnassa. "Katsotaan sitten, mikä tilanne pusikonraivaajillamme on, tarvitseeko ketään sitoa puuhun. Tunnustan, että oma solmuosaamiseni ei ole kummoista."
Arrakis nyökkää, ja tokaisee "Joo, kyl se mulle passaa." sen verran kovaan ääneen, että on suorastaan ihme ettei melkein korvan juuressa torkkuva Kalkamedes herää.
Raivaus edistyy, eivätkä tarkkailijat huomaa puskassa mitään tai ketään. Kalkamedes etenee innokkaasti sen verran, mitä Arrakis, Rravn, Zahir ja John päästävät.
"Pärjäättekö kirveillänne, vai tarvitsetteko miekan apua?" John kysyy pensaita raivaavalta parivaljakolta.
Mutgash heiluttaa edelleen kirvestään rajuissa kaarissa, mutta pysähtyy toviksi katsomaan josko Johnillekin löytyisi tilaa puskan kurmotuksessa. "Tule ny sitten, selkeesti halutaan muuttaa tää puska tikuiksi. Viisaammat miehet olis kiertäny mokoman!"
John: longsword, MW +6, 1d8+3 (1d8, 19-20/x2) John jättää köyden kolmen pidettäväksi ja ottaa miekkansa esiin auttaakseen. Hän etsii kohdan jossa ei ole muiden tiedää, mutta kuitenkin auttaisi vielä reitin raivaamisessa.
"Viisaat eivat juokse pusikoissa jonkun pjujamahullun perassa" huutaa Vasili vastaukseksi, ja lyö pensaita entista lujempaa. "Kaatukaa, kurjat, kukkaset", hän manaa.
Rravn lyö miekkansa maahan saadakseen tukea samalla kun pitelee Kalkamedesta pitelevää köyttä. "Kohta valmista, ei tarvita puuta", tengu toteaa. "Silti ansa", hän kuiskaa Zahirille.
John ei oikein mahdu Mutgashin ja Vasilin viereen pilkkomaan, joten hän saa tyytyä siistimään jo luodun käytävän seinämiä.
Tie puskan läpi valmistuu odotetusti, ja toisella puolella metsä jatkuu kuten aikaisemminkin. Vasili, Mutgash ja John eivät näe edessä päin mitään sen erikoisempaa.
Arrakis siirtyy jälleen joukon kärkeen koska näkee muita huomattavasti paremmin hämärässä, sysäten Kalkamedeksen jälleen Vasilin huomaan, "Paree varmaan kiristää noita nyörejä, ukko riuhtoo sellasta tahtia, että solmut löystyy..."
Urakan valmistuttua Vasili tunkee kirveensä takaisin muiden aseiden sekaan ja ottaa hörpyn leilistään. "Viimene taverna ei mjuunju kuin tata galuboi omenamehua", hän valittaa, ja tarjoaa leiliä Mutgashille. Leili haiskahtaa erittäin voimakkaasti alkoholille jossa on hiukan omenaa mukana. Vasili ottaa tarjotun köyden vastaan ja ryhtyy taas ohjaamaan Kalkamedeksen kulkua.
Mutgash hieman yllättyneenä, tarttuu Vasilin tarjoamaan leiliin ja kohteliaasti ottaa pitkän kulauksen omenalientä. Mutgash ääntelee, "Thhryyps... kiitos.. Vasili. Juu, on omenalla pilattu, mut kelpaa paremman puuttees" ja palauttaa leilin Vasilille jonkin näköinen hymyä vastaava kare suupielessään.
Rravn ryntää etujoukkoihin miekka valmiina. Hän kuikuilee puskiin silmät viiruina.
"Hyvän näköistä työtä olette tehneet", Zahir kehaisee käytävää tarkastellen. "Vaikea käsittää, miten hän on tästä aiemmin läpi kävellyt - edes unissaan" hän lisää vuoroin Kalkamedestä ja pusikkoa katsellen. "Käväisen hakemassa vielä jouseni, sitten olen valmis jatkamaan matkaa" Zahir sanoo, kipaisten hakemaan jousensa ja palaten sitten muiden luokse.
Vasili ottaa paikkana Kalkamedeksen kävelyttäjänä ja Mutgash, Zahir ja John kävelevät hänen vierellään. Arrakis ja Rravn kulkevät edellä.
Tunnin kuluttua Kalkamedes kääntyy täysin odottamatta länteen. Arrakis ja Rravn joutuvat kipittämään pienen lenkin päästäkseen taas unissakävelijän edelle.
Ei kulu montaakaan minuuttia, kun seuraava este näkyy jo edessä. Kalkamedes on suuntaamassa suoraan sateiden jälkeen täyttyneeseen lampeen. Lampi näyttää olevan yli sata metriä leveä ja noin parikymmentä metriä poikittain (Kalkamedeksen kulkemaan suuntaan). Lammen reunoilla vedessä kasvaa ruokoja ja heinää.
"Näkeekö kukaan reunoja? pystymmekö kiertämään lammen, vai pitääkö uida?" John kyselee niltä, jotka näkevät paremmin.
Mutgash katselee lampea tovin epäröivä ilme kasvoillaan. Lopulta hän röhähtää puhumaan; "Josko kuitenkin otettaisiin Kalkamedes miehissä kantoon ja lähettäisiin kiertämään lampea? Eiköhän se löydä taas polkunsa toiselt puolelta, eikä yhtään rautapaitaa menetettäs lammelle!"
Arrakis nyökkää ja lähestyy nappaamaan Kalkamedestä hieman vyötärön alta ja pyrkien heivaamaan tämän olalleen.
Mutgash astuu Arrakiksen avuksi tekemään Kalkamedeksestä kivaa nyyttiä.
Arrakiksen onnistuu juuri ja juuri Mutgashin avulla saada Kalkamedeksestä kiinni. Kalkamedes yrittää päästä irti, mutta ei onnistu. Sen jälkeen Arrakiksen on helpompi sada Kalkamedes solmuun, eikä Kalkamedes pääse vielä irti, vaikka hän yrittää kovasti.
"Minuakaan ei kiinnosta kuivata haarniskaa 'kylvyn' jälkeen ja emme tiedä mitä tuossa lammessa elää. Olen kiertämisen kannalla myös, jos se vain onnistuu", John vastaa.
"Tuskin ukko haluaa kannossa olla. Itse kulkee. Tosin... ansa", Rravn sanoo, lopussa miekalla osoittaen lampea. "Miten ukko kulkisi vedessä ilman vaaroja? Liekö syväkään? Menisimmekö edellä? Me voimme mennä, panssari on hapero, roskiin joutaa. Me hankimme uuden", tengu höpöttää, valmiina talsimaan lampeen.
Rravn menee lähemmäs lampea ja kuikuilee sen toiselle puolelle. Rannalla vesi tuntuu olevan vain parin jalan syvyistä. Veden pinnan alle ei juuri näe. Vesi on tyyni.
Arrakis köyttää rimpuilevan Kalkamedeksen tiukaksi paketiksi Mutgashin avustuksella ja nostaa miehen ähkien olalleen ja lähtee kiertämään lampea, "Ansa siellä, ansa täällä. Mene vaan polskimaan jos haluat, höperö sorsa. Minua ei huvita nyt uida, kierretään me muut."
Zahirkaan ei ole erityisen innostunut kastelemaan vaatteitaan. "Ollapa vesilläkävelyn sormus", hän mutisee itsekseen haikeasti. Vilkaisten vedenrajassa seisovaa tengua olkiaan kohauttaen hän lähtee Arrakiksen ja paketoidun Kalkamedeksen perään. Tengun puheet ansasta kuulostavat itseään toistavilta, mutta tavan vuoksi Zahir vilkaisee kuitenkin ympärilleen, vaikke varsinaiseti oletakaan mitään hämärässä näkevänsä.
Zahir ei havaitse mitään tavallisesta poikkeavaa.
"Kierretään", John sanoo ja seuraa Arrakista. "Ei vedessä ole mitään vikaa, mutta varusteiden kuivaus ei kiinnosta ja tällä aikataululla meillä ei taida siihen edes olla aikaa."
Arrakis lähtee kantamaan Kalkamedesta, joka rimpuilee ja ruihtoo paketissaan. Vain 80 jalan päästä miehen onnistuu päästä köysistään irti. Sitten hän suuntaa lampeen, joskaan ei enää aivan suoraan sen keskelle. Hän pääsee viitisentoista jalkaa eteenpäin, ja vesi yltää häntä puolireiteen.
Zahir: Light loadiin. Move kohti K:ta.
Jos saavuttaa K:n jossain vaiheessa, niin
aid grappleen, CMB +1. Swim +0 (light).
Zahirin huulilta virtaa rimpsu garundinkielisiä kirouksia hänen pudottaessaan jousensa jälleen maahan ja heittäessään repun selästään sen seuraksi. "Meidän täytyy saada hänet pois vedestä ennen kuin hän hukkuu!" hän karjaisee seuralaisilleen lähtien syöksymään unissakävelijän perään valokivi kädessään, tarkoituksenaan auttaa muita tovereitaan Kalkamedeksen kiinniotossa.
Swim +3 (+4 str, -1 armor) "Govno", huudahtaa Vasili ja juoksee Zahirin avuksi lampeen unissakävelijän perään. "Ettikaa vene tai jotain mika kelluu", hän huutaa rannallaolijoille koittaen tavoittaa karkaavaa Kalkamedesta. Brevoylaisen eteneminen ei ole kaunista, mutta sen mitä tyylistä puuttuu hän korvaa raa'alla voimalla.
Swim +0 (+3 str, -3 acp) "Voi Toragin perskarvat! Tekisi mieleni survoa äijä suohon ja jättää sinne!" Arrakis karjaisee mutta syöksyy kuitenkin Kalkamedeen perään silminnähden vihaisena.
Rravn lähtee kävelemään lampeen tyynen rauhallisesti. "Me sanoimme", tengu sanoo, tökkien miekalla lammen pohjaa kävellessään.
Vasili ja Arrakis ovat valmistautuneet uimaan, mutta vesi ei missään vaiheessa mene vielä niin syväksi, että se kannattaisi. He, Zahir ja Rravn pääsevät Kalkamedeksen viereen mutta eivät vielä ehdi tehdä muuta.
John: Perception +1 John katselee ympärilleen näkyykö mitään kelluvaa, kuten pienempää puunrunkoa tai vastavaa, lähistöllä
John ei näe lähistöllä sopivia kelluvan näköisiä asioita.
Mutgash; Perception +2, melee attack roll +3 Mutgash korahtaa rivon kirouksen Kalkamedeksen rynnätessä jonkhaan. Muiden rynnätessä tämän perään, Mutgash yrittääkin napata kiinni köyden päästä.
Mutgashilla ei ole vaikeuksia bongata köyden päätä, ja hän onnistuu myös saamaan sen kiinni. Köydessä on kuitenkin tällä hetkellä liikaa löysää jäljellä, jotta hän voisi estää Kalkamedestä etenemästä.
Arrakis, Vasili, Rravn ja Zahir saavat opata, jos haluavat.
Kalkamedes jatkaa vaivalloista etenemistään vedessä.
"Menee pari paivaa ennen kuin kamat on taas kuivat", Vasili murisee mutta jatkaa kuitenkin Kalkamedeksen rinnalla ja vahtii, ettei tämä onnistu hukkumaan kaatumalla tai löytämällä lammen syvempää aluetta.
Huomatessaan Mutgashin nappaavan onnistuneesti kiinni köyden toisen pään, Zahir tarttuu Kalkamedeksen vanavedessä kelluvasta köydestä kiinni, yrittäen toisaalta saada Kalkamedeksen ja kiinnipitokohtansa välisen köyden niin kireäksi, ettei unissakävelijä pääsisi enää etenemään, mutta toisaalta yrittäen välttää suoranaisesti kiskaisemasta köyttä heti täyteen kireyteen, jottei Kalkamedes kaatuisi selkä edellä veteen. "MUTGASH! PIDÄ KIINNI!" bardi kailottaa - sointuvalla äänellä, totta kai. "Arrakis, viitsitkö ojentaa auttavan kätesi? Miekkonen on ilmeisesti varsin vahva ikäisekseen!" Zahir tiedustelee läheiseltä ulfeenilta yhteenpurtujen hampaiden välistä, katse Kalkamedekseen suunnattuna ja köyttä kaksin käsin kireänä pitäen.
Mutgash katselee silmät ympyräisinä Zahiria, mutta samalla pitäen kourat tiukasti kiinni köydessä.
Arrakis ottaa myös otteen köydestä kunhan sen luokse pääsee, ja lähestyy parhaansa mukaan Kalkamedestä. "Miten on, annetaanko äijän pulikoida yli vai viedäänkö väkisin ympäri? Onko tämä lätäkkö edes kovin syvä?"
"Ei täällä ole mitään kelluvaa, joten joko hänet pitää hinata takaisin ja kiertää tai sitten ylittää tämä lampi", John toteaa muille ja tulee taas auttamaan köyden kanssa.
Yhdessä Mutgash, Zahir, Arrakis ja John saavat taas Kalkamedeksen pysäytettyä, ja hän nykii kovasti vedessä eteenpäin pääsemättä. Vesi yltää unissakävelijää noin rintaan. Hän kuorsaa kiihtyneesti ponnistelujensa jälkeen.
"Jos ehottomasti halutaan ylittää, niin minulla on pitkäkeihäs, jolla voi tunnustella pohjaa", John lisää hetken kuluttua. "Niin moni on jo osittain märkä, joten ei kai se enää haittaa vaikka itse myös kastuisin", hän ajattelee itsekseen.
Jos vesi on niin syvää, että Rravn menee kokonaan pinnan alle, pidättää Rravn hengitystään kunnes löytää taas pää on taas veden pinnan yläpuolella. "Miehellä oma reitti. Antaa kulkea. Muuten rimpuilee", Rravn laukoo. "Kuljemme mukana. Ehkä reitti vedessä?" Tengu lähtee pulikoimaan keskemmäksi lampea, edelleen miekallaan tunnustellen pohjaa.
"Jos se haluu leikkia kalaa niin mennaan sit lapi", manaa Vasili ja tarpoo yhä Kalkamedeksen vierellä. Hän kuitenkin kuulee Johnin ehdotuksen ja kaivaa keihään esiin, ja kokeilee sillä pohjaa edetessään.
Rravn ui kääpiötä lampeen ja menee kuin meneekin pinnan alle. Kalkamedeksen reittiä ekstrapoloiden hän viettää pinnan alla yli puoli minuuttia, mutta pääsee sitten taas pinnalle. Hän ei löydä matkallaan yhtään iilimatoa, mutta hänen panssarinsa kyynärtaipeesta löytyy yksi kolmen sentin mittainen kala, jolla on selässään kolme piikkiä. Vasilin tulokset ovat samaa luokkaa.
"Plup plup", pulputtelee tengu pinnan alla. Jotain elämää tärkeämpää oli kerrottavana, mutta ei sitä kalatkaan ymmärrä.
"Koska olen jo vyötäisiäni myöten tässä, niin mikäpä siinä", Zahir huokaisee. "Toivottavasti pinnan alle ei kätkeydy mitään suuria kuoppia tai vastaavia." Kalkamedeksen jälleen lähtiessä liikkeelle bardi pyrkii kävelemää n. 15 jalkaa Kalkamedeksen takana, pitäen edelleen kiinni köydestä ja ollen valmis kiristämään sen äkkiä, jos tarve vaatii. "Mutgash!" hän huikkaa puoliörkille. "Päätimme antaa hänen ainakin yrittää läpi tästä jorpakosta! Jos meinaat pitää kiinni köyden päästä, valmistaudu kastumaan!"
John juoksee vedessä olevien luokse Kalkamedeksen eteen ja tutkii keihään varrenpäällä pyyhkien lammen pohjaa tämän edessä. "Toivottavasti täällä ei ole iilimatoja", hän mutisee itsekseen, "Onneksi vesi on sentään lämpimämpää kuin pohjoisen pakkasissa".
Arrakis kiroaa ääneen, kun muu joukko päättää antaa Kalkamedeen mennä menojaan jorpakon poikki. Ja ehkä vähän siksikin, ettei kehtaa myöntää ettei osaa uida järin hyvin.
John: Swim +3, ACP 5 -> -2 "Yöllinen kuutamouinti, mutta seura ei ehkä ole siihen paras mahdollinen", John sanoo muille vinkaten silmää samalla kun tutkii lammenpohjaa keihäällä edetessään. Jos Kalkamedes näyttää vajoavan veden alle, niin John koittaa pitää tämän päätä pinnalla mahdollisesti kävellen pohjaa pitkin tai auttaen keihään varrella.
Mutgash huokaisee syvään, mutta kömpii muun porukan perässä lampeen, pidellen edelleen Kalkamedestä kontrolloivasta köydestä kiinni.
Rravn lähtee kävelemään takaisin lampeen hengähdettyään, tarkoituksenaan toimia Kalkamedeksen korotettuna lattiana lammen pohjalla. "Plup", tengu keskustelee henkevästi kuplien voimalla.
John koittaa selvitellä keihään avulla kuonka syväksi lampi menee ja kuinka nopeaan se syvenee. "Jos aina pari kannattelee häntä vuorollaan ja vaihdetaan välillä. Yksi voi tarkkailla ettei mene liian syväksi", John ehdottaa kun lampi alkaa syventyä sen verran että Kalkamedeksen kaula alkaa lähestyä pintaa.
"Käyhän tuo", Zahir sanoo. "Minun täytyy kyllä varoittaa, etten ole erityisen hyvä uimari. Saattaisi olla, että onnistumismahdollisuutemme olisivat paremmat, jos vain yrittäisimme raa'asti pakottaa hänet tämän lammen ympäri... Mutta toisaalta, alan jo tottua veden lämpötilaan, joten tutki pohjanmuotoja kaikin mokomin."
Kalkamedes pyristelee eteenpäin ja pulahtaa pinnan alle, koska myös hän yrittää Rravnin tavoin uida kääpiötä. John, Arrakis, Vasili ja Zahir eivät näe, mitä siellä tapahtuu, mutta erottavat Kalkamedeksen muodon hädin tuskin vedessä. Mutgash näkee hieman paremmin, mutta kaverit ovat edessä. Rravn näkee Kalkamedeksen selkeimmin, mutta on liian kaukana erottaakseen tätä terävästi.
John on tyhjun käsin, koska oli tarkoitus kantaa tai nostaa Kalkamedestä oli hän tietysti laittanut keihään pois. "Meillä ei ollut otetta vielä, vedä taakse päin, liian syvää", hän huutaa tajutessaan, että jotakin tapahtui ja ottaa alkeleen kohti ja nostaa Kalkamedestä vedestä, pohjalta sesten kiroten mielrssään kun ei ehditty toimimaan suunitelman tavoin.
Jos vain suinkin ehtii niin Kalkkista jaloista kiinni ja nosto. PFRPG ei ymmärrä reaalifysiikkaa, missä veden alla nostaminen on paljon helpompaa sit. Rravn lähestyy rauhallisesti mutta niin nopeasti kuin suinkin mahdollista Kalkamedesta.
What they said. Vuorotellen pitelemään ukkoa pää pinnan yläpuolella. Myös Arrakis suuntaa kohti uppeluksissa olevaa Kalkamedesta.
Vasili: Riippuen kuka kerkiää ensiksi perille, joko aid nostoon tai itse nostamaan Vasili kiroaa jotain epäselvää, laittaa keihään pois ja syöksyy muiden mukana etsimään pinnan alle kadonnutta yövaeltelijaa.
John ja Vasili ovat onneksi niin lähellä Kalkamedesta, että he saavat hänestä kiinni hyvin nopeasti. He toteavat heti, että unissakävelijästä on helppo saada ote, koska hän ei pane vastaan. John saa myös helposti pidettyä Kalkamedestä tarpeeksi korkealla, vaikka hän itse joutuu seisomaan pinnan alla. Vasilin on siis helppo pitää Kalkameksen päätä pinnan yläpuolella, eikä ole hankalaa todeta, että mies veti keuhkoihinsa vettä heti, kun pinnan alle pääsi. Kalkamedes yskii vettä tehottomasti ulos. Myös Arrakis pääsee muiden viereen.
Zahir ehti hädin tuskin nähdä mitä tapahtui veden kuohahtelulta toisten syöksyessä syvänteeseen. Seisomaan jähmettynyt bardi seisoo edelleen samassa kohdassa köyden vieressä satunnaisten puistatusten ravisuttaessa hänen vartaloaan. "Niin, ööh, siis vedetäänkö hänet sieltä pois, vai yritättekö saada hänet miehissä yli syvänteestä?" hän kyselee epätietoisena, nostaen löysää köyttä hieman irti veden pinnasta. "Tarvitseeko hän parannusta?"
"Plup", kuuluu pinnan alta.
"Toivottavasti tekevät jotakin, ei täällä ikuisuuksia pysty olemaan",John ajattelee kannattellessaam Kalkamedestä veden alla. "Minulla tosin olisi ilmakiteitä mukana pureskeltavaksi jos tarve tulee", tulee hänen mieleensä.
Arvioituaan Johnin hengenpidättelymatkan käyvän vaikeaksi, Vasili sukeltaa alas, ja tönimällä eleillä yrittää viestittää Johnille, että vaihdetaan rooleja.
Mutgash vetää köydestä täydellä voimalla Str +3 Mutgash katselee ihmetellen ensin Kalkamedeksen hukkuvan lampeen ja sitten tämän pään nousevan pinnalle periskoopin tavoin. "Ei perkule, nyt tämä menee ihan pelleilyks. Otetaan se fisu ylös!", ärjähtää Mutgash ja alkaa tempoa Kalkamedestä takaisin kohti rantaa.
"Yrittäkää pitää hänen päänsä pinnan päällä!" Zahir älähtää Mutgashin alkaessa äkkiä kiskoa köyttä. Koska puoliörkki tuskin saa kuitenkaan köyttä kerralla kiskaistua kireällä, Zahir auttaa, joskin bardi puoliörkkiä kerran vilkaistuaan näyttää tempovan täsmälleen päinvastaiseen tahtiin kuin Mutgash, pyrkien ilmeisesti tasoittamaan köyden vedon, jottei Kalkamedes kaatuisi veteen.
Vasilin annettya merkein ja otettua otetta Kalkamedestä John nousee pinnalle kuulemaan huudon. Hän siirtyy vähän taaksepäin ja nappaa myös Kalkamedestä kiinni. Koska jalat yltää jo pohjaan hän ottaa kunnon otteen ja lähtee viemään tätä rantaan. "Ai että takas. Ne ehkä se on ihan hyvä. Taa taisi hörpätä puolet lammesta jo", hän sanoo.
"...Toivottavasti maistui, ääliö..." Arrakis mutisee Kalkamedekselle kun tarttuu tästä tukevasti ja alkaa vetää miestä kohti rantaa.
Vasili nappaa tukevasti kiinni Kalkamedeksesta, ja koittaa kannatella tätä pinnalla muiden kiskoessa köydestä.. "Koitetaan nyt paattaa mista mennaan", huutaa Vasili kun saa päänsä taas pinnalle.
"Samaa mieltä" Zahir kirahtaa yhteenpuristettujen hampaiden välistä, köyttä kiskoen ja yrittäen itsekin vältellä kaatumasta veteen.
"Pluplup plup", kuuluu vielä kun lammesta ilmestyy tuttu falcata ja hiukan sen jälkeen umpimärkä siivekäs hourailija.
Mutgash vetää köyttä ensin niin lujaa, että Kalkamedes törmää Johniin ja Vasiliin. Vasili on vähällä mennä nurin, mutta John saa onneksi napattua Kalkamedeksestä kiinni ennen kuin hän lätsähtää taas naamalleen lampeen. Sen jälkeen porukka saa hinattua miehen rantaan. Kalkamedes ei vaikuta olevan normaalisti tajuton, vaan nykii aina välillä heikosti, ikään kuin haluaisi taas liikkeelle. Hän ei enää köhi vettä yhtä pahasti kuin äsken.
Zahir: Heal -1, aidina, jos joku
muukin tekee.
Zahir käy nopeasti hakemassa jousensa ja reppunsa. Saavuttuaan takaisin hän laskee repun maahan, heilauttaa viitan selästään, kieputtaa sen näppärästi rullaksi ja puristaa vettä ulos - melko paljon, kumartuen sitten tutkimaan uinuvan vanhuksen tilaa. "En kylläkään ole asiantuntija, mutta hän vaikuttaa ainakin rauhalliselta.... No, mitä seuraavaksi?" hän kysyy muulta seurueelta, edelleen Kalkamedeksen vierellä kyykistellen.
Likomärkä tengu astelee märin askelin lähemmäs. "Me turhaudumme", Rravn sanoo, tällä kertaa ärtymyksen ääni värisee hänen sanoissaan. "Ei ansaa lammessa. Ansa miehessä. Köytämme jalat", hän jatkaa taputellen falcatansa lappeella miekkosen jalkoja.
Mutgash analysoi Kalkamedeksen tilaa, Heal +6 Mutgash tökkii Kalkamedesta asiantuntevasti kirveen tylpällä päällä ja lausuu analyysinsa tämän lääketieteellisen hyvinvoinnin asteesta; "Näyttäs olevan elävien kirjois. Eks'me jookos viisastuttas ja otettas ukko kantoon, kunnes päästään vastarannalle. Voitte sitten tökkiä sen her.. tai ainakin tajuihin tikuillanne".
Mutgash diagnosoi Kalkamedeksen hyvin asiantuntevasti: mies oli vähällä hukkua ja on sen takia toimintakyvytön, mutta hänen tilansa ei ole huonontumassa. Parantaminen auttaa liikkumattomuuteen.
"Miksi?" Rravn kysyy kääntämättä katsettaan.
Mutgash katselee edelleen Kalkamedeksen elintoimintoja pitkin nenänvarttaan. "Hmpph, mitääh? Siksi, että tää ukko on yhtä huono uimaan kuin siekin. Ja jos sen jalat sidotaan, ni mites sit selitetään kun sillä on taittunut nenä poskelle? .. ai niin, ja viel siks, ettää perkuleen lampi alkaa tosissaaan ottaa aivoon!" Mutgash valistaa Rravnria jokseenkin raivokkaalla äänensävyllä, syljen lennellessä lähiympäristöön.
"No juu. Meinasi jo nyt hukkua ja on se helpompi kiertää lampi jos hän on tajuton", John myöntyy, "Eiköhän sitten lähdetä heti liikkeelle".
Arrakis nyökkää muille, osaamatta sanoa paremmin olevansa Mutgashin kanssa samaa mieltä. "Hiiop, ukkoseni. Nyt mennään." Arrakis sanoo ja nostaa jo tottuneesti Kalkamedeksen kantoon.
Mutgashin tökkimistä vierestä hieman epäluuloisena seurannut Zahir laskee kätensä pois kasvojensa edestä syljen lentelyn lakattua ja nousee pystyyn, ollen valmiina ottamaan normaailin paikkansa. Ennen liikkeellelähtöä hän vielä ottaa saappaansa jalastaan, hulauttaen kummastakin liiemmät vesimäärät pois ja laittaa ne sitten takaisin jalkaan. "Olen valmis. Mennään", hän virkkoo.
"Uinnin kyllä olisi voinut jättää väliin", John mutisee kävellessään vettävaluvana entisellä paikallaan.
"Saipahan äijä rauhoittavan kylvyn." Arrakis hekottelee lampsiessaan menemään, saappaiden päästellessä maiskuttavaa ääntä joka askeleella.
Tiennäyttäjät pääsevät kiertämään lammen ilman välikohtauksia. Märät vaatteet ja panssarit ovat epämiellyttäviä. Rravnia ei moinen erityisemmin kiinnosta. Saattaa olla, että vaatteiden puute vaikuttaa asiaan.
"No nyt hänet pitäisi varmaan saada tajuihinsa, että tietäisimme mihin suuntaan jatkamme", John sanoo heidän päästyään toiselle puolelle lampea.
Mutgash nyökkää jurosti, ilmoittaen näin yhtyvänsä Johnin näkemykseen. Sen jälkeen hän puristelee vettä viitastaan, joka näyttää hörppänneensä vettä kudoksiinsa oikein huolella.
Muiden tavoin kuivattelemaan pyrkivä Zahir on kiskonut haarniskansa ja paitatakkinsa pois päältä, ja koettaa käsivarret suorina paitaansa puistellen saada vettä irtomaan siitä. Ne, jotka jotain näkevät, havaitsevat, että bardi ei vaikuta tyytyväiseltä ponnistelujensa tuloksiin. Märkää asuaan takaisin ylle napittaessaan bardi toteaa: "Olen samaa mieltä, John. Minulla on toki parannusloitsuja, mutta niitä on vain vähän, joten säästäisin niitä mieluummin tilanteeseen, jossa ne ovat ehdottoman välttämättömiä - siltä varalta, että sellaisia tulee. Rravn, eikö sinulla ollutkin Johnin antama parannussauva?" kääntyen katsomaan tengua, samalla kun näppärät sormet asettavat viimeisen napin läpeensä. Sitten Zahir aloittaa huokaisten haarniskan päälle pukemisen.
Rravn loitsii CLW:n (1d8+2) Aivan kuin Rravn ei olisi kuunnellut alkuunkaan, hän asettaa käden Kalkamedeksen päälle ja antaa positiivisen energian virrata.
Rravn ei ole kovin positiivisella tuulella, sillä loitsun vaikutukset jäävät aika vähäisiksi. Se riittää kuitenkin siihen, että Kalkamedes yskäisee pahimmat vedet ulos, nousee pystyyn ja lähtee taas taapertamaan kohti määränpäätään.
"Sidomme ukon päästä varpaisiin. Jalkaan myös. Juoksee niin kamppaamme. Helppoa", märkä tengu latelee tyynesti. Rravn ei ole tehnyt elettäkään kuivattamiseensa. "Me jatkamme, emme valita. Tämä yö niin palkitaan. Voi voi", tengu toruu ja lähtee Kalkamedeksen perään.
Muut pitävät Kalkamedestä paikallaan sillä aikaa, kun Rravn sitoo ylimääräisen köyden miehen toiseen jalkaan.
Tiennäyttäjät asemoivat itsensä taas kuten aiemmin: Rravn ja Arrakis 10 jalkaa Kalkamedeksen edelle ja muut 10 jalan päähän miehen taakse. Tällä kertaa John kuitenkin kävelee Kalkamedeksen vierellä. Vasili pitelee taas kiinni köydestä.
"Hän näyttää vielä kalpealta ja liikkuvan vaivalloisemmin kuin alussa. Minun puolestani voitte käyttää sauvaani varmistamaan että kestää tulevat rasitukset", John sanoo katsellessaan Kalkamedeksen etenemistä.
Johnin wandista chargeja kunnes täysissä (tai 1 hp puuttuu) Rravn pohtii hetken, eli lähinnä seisoo paikallaan kuin suolapatsas, ja Johnin parannussauvalla tökkii miekkosen täyteen kuntoon.
Tikusta kuluu kymmenen chargea. Vasili, Arrakis ja Zahir pitävät kiinni köydestä ja estävät Kalkamedeksen etenemisen sillä aikaa, kun Rravn tökkii häntä tikulla kymmenen kertaa. Kalkamedes yrittää koko ajan nykiä itseään liikkeelle, ja saakin vedettyä kolmikkoa askelen tai pari eteenpäin aina välillä.
Kävellessään Vasili koittaa kuivatella aseitaan ja muita pilalle meneviä tarvikkeitaan. "Kuhan naa ei vaan ruostus. Kirottu lammikko", hän manaa. Tarvottuaan synkkäilmeisenä hetken vettä paksuista vaatteistaan puristellen, osuu hänen kätensä leilille. "Ah, onneksi leili pitaa veden yhta hjuvin ulkona kuin sisalla. Taa on njut poikaa", hän toteaa tyytyväisempänä ja ottaa lämmittävän hörpyn omenapirtua.
Ryhmän edetessä myös John koittaa kuivatella tavaroitaan parhaansa mukaan. Hän sytyttää myös "vesileikkien" ajaksi poislaitetun lyhdyn uudestaan.
Mutgashin mieliala nousee sitä mukaan, kun lammikko jää kauemmas taakse.
"Hrmm, saiskos itsekin hörpyn tuota, Vasili?" Arrakis mutisee haistettuaan hetken päästä väkijuoman takavasemmalta. "Meinaa suuta kuivata, kun tätä ukkoa kantoi.."
"Ai tata omppumehua? Joo, ota huikka," Vasili vastaa Arrakikselle ja ojentaa leilin.
Arrakis ottaa leilin ja kumoaa suurehkon hörpyn, köhii hieman yllätyttyään voimakkuudesta ja ojentaa leilin takaisin Vasilille, "kröh... ohoh! Jopas oli potkua! Tulee melkein kotopuolen sima mieleen, vähän erilainen maku tosin. Onko ihan omaa tekoa?"
"Ai taa? Ei, tossa matkalla tavernasta ostin. Kotipuolen juomat on vahvempaa kamaa, taalla ei oikeen ollu kunnon viinaa rehtiin hintaan", Vasili vastaa ja ottaa leilin takasin. "Ottaaks joku muu?" hän vielä kysyy.
Mutgash maiskuttelee huuliaan ja tarjoutuu maistamaan hörpyllisen. Lämmöntunne vatsassa kasvattaa edelleen innostusta jatkaa yöllistä marssia.
"Kyllä kiitos, mutta kuitenkin kohtuus kaikessa kunnes homma on selvä on käytäntöni. Sisäinen lämpö auttaa kun on märät vaattet. Tai ainakin se tuntuu siltä", John sanoo ja iskee silmää.
"Me emme ota", tengu vastaa. "Hämärtää näön, ajatus surkastuu. Yöllä aistit ääreimmillään. Hölmö heikentää elinehtoaan", Rravn saarnaa.
Rravnin lausahdusta seuraavan hieman liian pitkän hiljaisuuden rikkoo viimeiseksi puhuvan Zahirin ääni. "Kiitos Vasili, minäkin passaan. Taidan olla bardina tottuneempi katsomaan muiden juomista kuin juomaan itse", hän sanno anteeksipyytävästi.
Kalkamedeksen polku kiertelee hieman, mutta hän suuntaa metsän läpi enimmäkseen länteen. Kukaan ei pidä kiinni Kalkamedeksen jalassa olevasta köydestä.
Joukkio suuntaa vuoristomaisemissa korkeaseinäiseen solaan, jossa on jonkin verran suuria kiviä. Arrakis ja Rravn huomaavat edessään siintävän kielekkeen kivien takaa vasta, kun se on noin 50 jalan päässä heistä.
"Ptruu polle! Köydet kiinni, kieleke edessä. Ukko kanveesiin, taas kantoon", Rravn paapattaa heti kielekkeen nähtyään.
Arrakis nappaa köydestä kiinni niin nopeasti kuin suinkin ehtii, ja riuhtaisee jotta Kalkamedes kaatuisi eikä pääsisi eteenpäin.
John koittaa napata kiinni jalassa olevasta köydestä auttaakseen Kalkamedeksen pysäyttämisessä.
Mutgash ryntää muiden perässä kaatamaan Kalkamedestä.
Arrakis onnistuu juuri ja juuri Johnin kanssa kamppaamaan Kalkamedeksen – Mutgashista ei tällä kertaa ollut apua. On kuitenkin vähällä, ettei mies kisko heitä molempia maahan vahvalla jalallaan.
Vasili antaa muiden hoitaa köydennykimisen ja ryntää kiroillen ottamaan Kalkamedesta kiinni mistä ikinä vain ehtii ennen jyrkännettä.
Vasili irrottaa pitelemästään köydestä ja juoksee painimaan epäedullisessa asennossa olevan Kalkamedeksen kanssa. Unissakävelijästä on aika helppo ottaa kiinni.
Kalkamedes yrittää kiemurrella irti Vasilista, mutta ei pääse.
John varmistaa otteen käydestä että Kalkamedes ei pääsisi eteenpäin, vaikka Vasilin ote irtoaisi. "Näkeekö kukaan kuinka levelä tuo on, vai onko siinä ollenkaan toista reunaa?" hän kysyy.
Mutgash; Darkvision, Perception +2 [+2 to find hidden objects] Mutgash on tyytyväinen Kalkamedeksen päälle rakennettuun ihmisvuoreen ja astelee varovasti kohti rotkon reunaa, tarkkaillakseen paremmin ympäristöä.
Mutgash näkee, että rotko on 30 jalkaa leveä ja hämärästi myös että se on ehkä 70 jalkaa syvä. Toisella puolella näkyy myös joitakin suuria kiviä, ja sola jatkuu samanlaisena rotkon toisella puolella.
Vasili painii yksin Kalkamedeksen kanssa mutta saa silti painettua tämän maahan.
Mutgash jakaa havaintonsa; "Näyttäs että rotkon leveys on siinä kolmisenkymmentä jalkaa ja putoaminen kävis hengen päälle! .. Oiskos meillä materiaaleja väliaikaseksi sillaksi vai lähenkö etsimään kiertotietä?"
Rravn tuijottaa hetken Mutgashia kunnes hänen silmänsä avautuvat ammolleen. "Syvä rotko! Ei köydet riitä. Kiipeämme! Mutta mies ei. Köysisilta", tengu touhottaa. Huomatessaan myös Kalkamedeksen rimpuilevan Vasilin alla Rravn syöksyy pitämään miehen aloillaan.
"Tota, mitä jos vaa vinssataan mies alas ja mennään perässä. Etiäpäinhä tuo on talsimassa, esteistä riippumatta, joten eihän tuo taida muuta ku halata seinää kunhan alas pääsee." Arrakis pohtii, löydettyään jyvän kuin sokea kana.
Painimellakan aiheuttamasta hämmenyksestään toipunut Zahir on jälleen tilanteen tasalla ja menee auttamaan Rravnia ja Vasilia Kalkamedeksen pitelyssä. "Mutta tuota, miten me sitten pääsemme ylös rotkon pohjalta?" hän kysyy kummeksuen Arrakisilta, mitä unissakävelijän riuhtomiselta ehtii. "Näyttääkö vastapäinen seinämä helposti kiivettävältä?"
Vasili, Rravn ja Zahir saavat juuri ja juuri pideltyä Kalkamedeksen aloillaan, kun tämä rimpuilee ja vääntelehtii kuin mikäkin käärme.
Mutgash on sitä mieltä, että seinämän kiipeäminen on mahdollista, mutta ei kovin helppoa. Seinämä on luonnollinen ja aika karkea. "Uhhuh, näyttäs aika pahalta rastilta, jos ei oo harjaantunu kiipeilemään.. ja vielä tämä ennalta arvaamaton Kalkamedes rimpuilemaan samaan yhtälöön.. mie käyn vähän silmäilemässä josko löytys puuta rotkon yli kaadettavaksi tai sit jos vaan kierrettäs koko lysti. Tuun just takas!", selostaa Mutgash ja marssii tekemään tiedustelua seurueesta vasemmalle puolelle rotkon reunaa seuraten.
Sola on tässä kohtaa niin jyrkkä, että rotkon reunaa ei voi seurata kuin kiipeämällä solan reunat ylös.
"Ma voin kiiveta, tulkaa vaan pitaan tasta rjuokaleen pupusta kiinni", Vasili huutaa muille painimisensa lomassa. "Ainii, ja antakaa naru, mun on njut kiinni tassa", hän vielä jatkaa ja samalla osoittaa Kalkamedeksessa kiinni olevaa köyttä.
Rravn etsii lähistöltä (30ft) painavaa mutta irtonaista kiveä, minkä voi laittaa Kalkkiksen päälle "Emme lähde!" Rravn ärähtää. "Mies liukas. Varmistamme ensin, sitten kiipeämme. Emme toheloi", tengu jatkaa, yrittäen vimmaisesti etsiä tapoja pitää miestä paremmin maassa.
Rravn bongaa luultavasti sopivan laakean kiven parikymmentä jalkaa takanapäin.
"Jos solmimme hänet ihan tiukkaan pakettiin ja sitten hinaamme käydellä toiselle puolelle. Paljonko meillä on köyttä? Minulla on yksi silkkiköysi", John sanoo tarjoten köyttään.
"Minultakin löytyy samanlainen, jos on tarvis", Zahir sanoo Johnin pitelemään köyteen nyökäten, vaikka Kalkamedeksen rimpuilu hieman hankaloittaakin elettä. "Varmaankin hänen siirtämisekseen olisi helpointa, jos sidomme häneen molemmat köydet, ja tuolla toisella puolella rotkoa olevat vetävät varovaisesti toista köyttä samaan aikaan kun toisella puolella olevat pitävät oman köytensä sopivan kireänä, jottei hän paiskaudu seinään," Zahir ehdottaa, lisäten lopuksi lievästi tuskaantuneen kuuloisena: "Tosin, en ole varma tekisikö paiskautuminen hänelle kummoistakaan vahinkoa, ukkelilla tuntuu olevan rautainen kunto. Mutgash tai Arrakis, voiko jompikumpi teistä tulla tänne pitelemään häntä siksi aikaa, kun Vasili kiipeää?"
"Ottakaa minunkin köysi", Arrakis toteaa "Minä voin kyllä vahtia ja jos ukko riehaantuu, niin riehaannun minäkin. Alkaa olla pinna kireällä tuon kanssa," hän vielä jatkaa virnistäen silmät kiiluen.
Mutgash palaa tuloksettomalta retkeltään ja liittyy yleiseen hälinään. Köysikasaan lentää vielä yksi karkea hamppuköysi. Sen jälkeen Mutgash yhdistää voimansa Arrakiksen kanssa Kalkamedeksen pitelemiseksi.
Vasili ottaa kaksi tarjottua köyttä vastaan ja sitoo ne yhteen pitkäksi köydeksi. "Taa varmaan riittaa. Vois laittaa kiinni nii helpompi menna alas", hän toteaa ja koittaa löytää sopivaa kiinnityspaikkaa köydelle.
Vasili päästää irti Kalkamedeksesta ja jättää Rravnin ja Zahirin painimaan. Rravnilla käy tuuri, ja hän saa hyvän otteen unissakävelijästä. Kalkamedes tosin rimpuilee irti. Kun hän yrittää lähteä eteenpäin, Rravn ja Zahir yritävät kampata hänet. Rravn kaatuu itse maahan taiteillessaan, mutta Zahir onnistuu kaatamaan hänet.
"Tuo kivi!" Rravn rääkäisee. "Miehen päälle pistämme. Ukko aloillaan. Helpompaa ainakin."
"Sidotaan hänet kunnolla", John tokaisee tullessaan kanssa pitelemään Kalkamedesta. "Kun hänet on sidottu voisin auttaa Vasilia kiipeilemisessä vaikka pitämällä varmistusköyttä", hän lisää.
Zahir tulee vilkaiseeksi tarkemmin Kalkamedeksen jalkaan sidottua köyttä yrittäessään pitää unissakävelijän maassa. "Hittolainen, perun tarjoukseni köydestä!" hän älähtää. "Unohdinkin, että se on kiinni jo hänen jalassaan." Bardi on ilmeisesti aikeissa jatkaa, mutta puhe keskeytyy Kalkamedeksen hapuilevan käden tarttuessa ilmeisen sattumanvaraisesti garundin naamaan.
Sähläämisen jälkeen Mutgash, John, Rravn ja Zahir kasautuvat Kalkamedeksen päälle ja päättävät yhdessä, että John on heistä paras sitoja, joten muut auttavat häntä vetämään köydet tiukalle ja saamaan Kalkamedeksen jumiin sellaiseen asentoon, josta hän ei helposti pääse irti. Tällä hetkellä Kalkamedeksen vyötäröllä on kiinni Vasilin köysi, nilkassa Zahirin köysi ja Johnin köysi on käytetty paketointiin. Vyötäröllä olevaa köyttä ei saa nyt irti, mutta sen avulla Kalkamedesta voi roikottaa tai kantaa. Nilkassa olevasta köydestä ei ole juuri tällä hetkellä hyötyä.
Kalkamedes vääntelehtii ja luikertelee ja yrittää parhaansa mukaan päästä irti köysistä, mutta ei näytä onnistuvan – ainakaan vielä.
Kun Vasili on sitonut Mutgashin ja Arrakiksen köydet yhteen, John pitää köyttä paikallaan ylhäällä sillä aikaa, kun Vasili kiipeää alas. Vasililla ei ole mitään ongelmia päästä alas.
Mutgash painii ja ähisee Kalkamedeksen kimpussa, kunnes on saatu aikaan kaunispaketti. Jalassa pyörivä turha köysi on takertua monet kerrat Mutgashin jäsenten ympärille ja hän päätyy purkamaan sen pois. "Ties vaikka tälle löytyy vielä parempaakin käyttöä!" tokaisee Mutgash heittäessään köysiepäkiepin Zahirille.
"Kiitosta, sano", Zahir toteaa, napattuaan kiepin refleksinomaisesti ilmasta - ja toivuttuaan äkkiä häntä kohti singonneen köysikiepin aiheuttamasta yllätyksestä. Bardi laskee repun selästään, rojahtaen sen päälle istumaan ja pyyhkäisee hikeä otsaltaan. "Hän vaikuttaa toipuneen pikku uimareissutaan varsin hyvin", garundi toteaa tasatessaan hengitystään, tarkastellen Kalkamedesta lievästi hermostuneesti, aivan kuin odottaen tämän hetkenä minä hyvänsä rimpuilevan irti köysistään. Mieltään rauhoittaakseen bardi nousee ja liikkuu takaisin Kalkamedeksen lähistölle. Samalla hänen mieleensä juolahtaa vilkuilla, miltä rotkon tämänpuoleinen reuna näyttää. Onko reunalla esimerkiksi tarpeeksi isoja kiviä, joihin köysiä voisi sitoa ylitystä helpottamaan? "Mutta siltikin", garundi mutisee itsekseen päätään puistellen, "haluaisin totisesti tietää, kuinka viimeinen meistä tulee yli, niin että saamme köydet mukaamme..."
Zahir näkee ympärillään montakin kiveä, joiden ympäri voi virittää köyden.
"Toivottavasti tuo pitää", John sanoo vähän epävarmasti vilkuillessaan sidottua Kalkamedestä samlla kuin auttoi Vasilia alas. "Jos saamme köyden rotkon yli, niin ehkä voisimme ylittää tämä sitä käyttäen sen sijaan että kaikki kiipeävät pohjalle. Kalkamedeksen kanssa kun nähtävästi pitää aina olla useamman pidättelemässä", hän puhelee muille.
Kalkamedes kiemurtelee ja mönkii ja onnistuu köysipaketissaan pääsemään noin viisi senttiä kerrallaan rotkoa päin.
Arrakis iskee jalkansa Kalkamedeksen selkää vasten ja painaa tämän maahan. "Sooh, eipäs mennä minnekään..."
"Tuokaa nyt jumalauta tuo kivi!" Rravn karjuu ja osoittaa näkemäänsä sopivaa kiveä hetkellisen järjen valon pilkahduksen aikana, joka kuitenkin sammahtaa ja tengunkin ilmekin vaihtuu ilmeettömään tuijotukseen. "Musertaa luut, pitää miehen kurissa. Kaikki tyytyväisiä."
Vasili Climb +7, grappling hook + rope. "Ah, unohtu heittaa taa ensi", harmittelee Vasili kaivaessaan alhaalla repustaan koukun. Hän sitoo sen köyteen, ja katselee arvioivasti rinnettä. "Ei taida naru riittaa, pitaa heittaa ja kiiveta parissa palassa", hän tuumii, ja yrittää heittää koukun rinteessä olevaan sopivaan koloon. Saatuaan köyden johonkin kiinni alkaa hän kiivetä vastarinnettä ylös.
"Voisin kokeilla vielä tälläista, ennen kuin alamme murtaa hänen luitaan. En haluaisi turvautua moiseen kuin äärimmäisessä hädässä", Zahir ehdottaa, nappaa vyötäröllä olevasta köydestä ja käy sitomassa sen lähimpään lohkareeseen, joka vaikuttaa tarpeeksi suurikokoiselta Kalkamedeksen pitelemiseen, ja kiristää solmun niin tiukaksi kuin saa. "Siinä. Jos tuo ei auta, on kai pakko turvautua raskaampiin keinohin", hän mutisee itsekseen, Rravnin osoittamaa lohkaretta vilkaisten. "Mutgash! Viitsitkö käydä kokeilemassa, saatko tuon Rravnin kiven tuotua vähän lähemmäksi, siltä varalta että...?" bardi huikkaa solmimisensa ääreltä, lähtien sitten itsekin tunnustelemaan kivenlohkarettam ennen kuin jatkaa samalla volyymillä: "Ja John, kun Vasili on päässyt alas, viitsitkö mennä varmistamaan Kalkamedeksen liikkumattomuutta Arrakiksen kanssa? Miltä Vasilin kiipeäminen muuten vaikuttaa?"
Kalkamedes ei näytä siltä, että on pääsemässä mihinkään Arrakiksen jalan alta, vaikka hän vääntelehtiikin hirveästi.
John: Jos käysi riitti pohjalle asti, niin John voisi vielä pitää köydestä kiinni, niin pudotessaan Vasil vain keikahtaa toiselle reunalle sen sijaan että putoaa pohjalle. Jos käysi ei riitä, niin sitten varmistamaan K:ta "Jos käyden mitat riittävät, niin haluaisin varmistaa ettei Vasil pudotessaan tipahda pohjalle asti", John sanoo.
"Selvä", Zahir toteaa poissaolevasti Johnille, laakeaa kiveä katseellaan mittaillen. Ilmeisesti bardi on hieman innoton aloittamaan kivensiirtourakan, koska käännähtää vielä kerran katsomaan Kalkamedesta. Havaitessaan tämän hyödyttömästi kiemurtelevan paikallaan hän sanoo helpottuneen kuuloisesti: "Unohda mitä sanoin, Mutgash! Oppaamme näyttää pysyvän nyt sangen tiukasti paikoillaan, emme ehkä tarvitsekaan kiveä", ja marssii takaisin reppunsa, köytensä ja Kalkamedeksen luokse.
Vasili saa helposti heitettyä koukun kiinni 20:n jalan korkeuteen ja saa kiivettyä sinne vielä helpommin. Sen tehtyään hän irrottaa koukun ja onnistuu pysymään kiinni seinässä sillä aikaa, kun hän viskaa koukun 40 jalkaa ylöspäin. Koukku jää jälleen kerran kiinni, ja Vasili kiipeää. Hän heittää koukun viimeisen kerran ja saa sen taas jäämään paikalleen ensimmäisellä yrittämällä. Hän kiipeää viimeiset 10 jalkaa ja on päässyt rotkon toiselle reunalle köyden toisen pään kanssa.
"Siellä on toisella puolella", John sanoo tullessaan auttakaan Kalkamedeksen kanssa. "Nyt pitäisi selvittää mihin saamme köydet kiinni molemmille puolille, vai miten hoidamme ylityksen?" hän kysyy vielä.
Vasili yrittää katsella löytyisikö jotain mihin sitoa köysi kiinni.
Zahir: Perception +3
"Olisi varmaan parempi, jos käyttäisimme rotkon ylitykseen yhden yli viritetyn köyden sijasta kahta", Zahir ehdottaa. "Koska oma köyteni on nyt vapaana, käytetään kaikin mokomin sitä antamaan lisätukea. Onkos tässä lähistöllä mitään pienehköä kivenmurikkaa, jonka voisi sitoa köyden päähän painoksi ja heittää sitten painon Vasilin puolelle...?" bardi katsoo ympärilleen etsivästi, nostaen toisessa kädessään pitelemäänsä valoa, jotta näkisi paremmin.
Maastoa silmäillessään hän jatkaa: "Ehdotan, että Rravn ja joko sinä John tai Mutgash menette ensin yli, ja sitten yritämme jotenkin siirtää paketoidun oppaamme, kun kummallakin puolella on kolme. En oikein tiedä, miten sen teemme... Yksi mahdollisuus olisi, että sidomme häneen toisen ylitykseen käytetyistä köysistä tuon hänen vyötäröllään olevan lenkin lisäksi, ja toiselta puolelta vedätte, samaan aikaan kun me tällä puolella yritämme vetää tännepäin, vastustaen liikettä sen verran, ettei hän paiskaudu vastapäiseen seinämään", bardi selittää laajalti, käsien viuhtoessa yöilmaa. "Kun hänet on saatu yli, voimme virittää ylitysköyden takaisin ja tälle puolelle jääneet pääsevät siirtymään. Sitä en kyllä keksi, miten saisimme köydet sitten mukaamme ilman, että Vasili joutuu jälleen reissaamaan rotkon yli", bardi lisää pahoittelevan kuuloisesti, kääntyen katsoen muuta seuruetta.
Arrakis hörähtää nauruun kun mainitaan mahdollisuus Kalkamedeksen iskeytymisestä vastapäiseen seinään. Nauru vaimenee kuitenkin pian, heti kun joku katsoo tätä päin. Jättäen tottuneesti ajattelutyön itseään paremmille hän pysyttelee muuten vaiti ja vahtii Kalkamedestä.
Zahir löytää sopivan puikulaisen kiven, johon voi sitoa helposti köyden kiinni.
Vasili Perception +5 kiinnityskohdan paikallistamiseen. "Meilla enemman kojusia kun tarvitaan, otetaan mukaa kun tullaan takas", Vasili huutaa rotkon toiselta puolelta, ja jatkaa kiinnityskohdan etsimistä, joko sitoakseen köyden tai juntatakseen koukun kiinni sopivaan kivenkoloon.
Ympäriltä löytyy monta kiveä, joiden ympärille köyden voi sitoa. Koukunkin saa kiinni sopivan terävän kivenreunan taakse, jos haluaa.
"Aa! Aivan totta, olet tietenkin oikeassa, Vasili!" Zahir huutaa takaisin, kumartuen sitten poimimaan maasta sopivaksi katsomansa puikulaisen kiven, jonka ympärille solmii köytensä toisen pään.
Mutgash murahtaa hälinän keskellä, ja alkaa purkautua ulos haarniskastaan räminän säestyksellä. Kun toimenpide on valmis hän sulloo rautapaidan osat äänekkäästi reppuunsa. Avuliaasti hän lopuksi tokaisee, "Tarviiks joku hjelpii?".
"Ehkä apu nopeuttaisi. Tai ainakin se nopeuttaa pukeutumista", John sanoo ottaessaan omaa panssariaan pois. "En kyllä tekisi mieli poistaa varusteita tällaisessa paikkaa, mutta muuten taitaa olla aika vaikeaa kiivetä", hän sanoo vilkuillen ympäristöä ja valmistautumaan toiselle puolelle siirtymistä varten. "Laitetaan valmiiksi se toinen köysi jos vaikka pääsee irti ja menee reunan yli. Saadaan kiskottua toiselle puolelle ja täältä puolelta voi todellakin estää rinnettä päin törmäämistä. Ihan hyvä idea Zahir. Jos muilla ei ole parempaa, niin mennään sillä".
"Noh, oletan vaikenemisen olevan myöntymisen merkki", Zahir toteaa, katkaisten Johnin puhetta seuraavan hiljaisuuden ja ojentaen sitten köyden päähän sidotun kivenmurikan Mutgashille. "Heitätkö tämän toiselle puolelle, arvon kleeri? Tekisin sen mieluusti itse, mutten aivan näe toiselle puolelle, pelkään että vielä vahingossa tyrmään Vasilin", bardi kysyy virnistäen. "Niin John, sanoitko että halusit Kalkamedekseen jo nyt toisen köyden kiinni?" bardi sitten kysyy panssariaan pois ottavalta ulfeenilta ja lisää: "Siis, kysyn, koska meiltä alkavat köydet loppua; lisäköyden saamiseksi joudun purkamaan nuo Vasilin yhteensitomat Arrakiksen ja Mutgashin köydet toisistaan... Vaikka kaipa 10 jalkaa köyttä kummankin puolen rotkoa riittää edelleen hyvin köyden sitomiseen", bardi lopettaa pohdiskelevan kuuloisesti.
"Ripustakaa se pupu tohon naruun, nii hilaan sen tanne", Vasili huutaa sitoessaan köyttä tiukasti tukevimman kiven ympärille. Hetken päästä Brevoylaisen mieleen näyttää palaavan jotain, ja hän korjaa: "Eiku, joku aluks avuks tanne, se lahtee karkuun muuten heti kun saan sen hilattua".
John: Meneekö tämä myös kiipeilyllä? Climb +7 ilman haarniskaa. "Hmmm. Kaksi köyttä kaveriin ja yli tai sitten kiinni suuren silmukkaan jota 'pyöritämme'. Sinänsä sama lopputulos jos vain köysistä ei irroiteta. Mutta odotellessa jos siirryn valmiiksi toiselle puolelle tuota yli olevaa köyttä pitkin", John sanoo ja etsii hyvää kiinnityspaikkaa köydelle. "Mehän voinne testata erilaisia ylitystapoja matkatavaroilla ennen kuin siirrämme Kalakmedesen yli. Näin ehkä huomaamme suurimmat puutteet ja voimme korjata suunnitelmaa ennen kuin häneen sattuu", John vielä lisää.
John sitoo köyden yhden tukevan kiven ympäri. Kivi on sen verran kaukana reunasta, että kaksi yhteensidottua köyttä ei riittäisi muodostamaan lenkkiä kivien ympäri. Sen sijaan tähän yksinkertaiseen köysiviritelmään yhdistelmäköysi riittää mainiosti.
Mutgash toss rock thing +1 dex modifier. Mutgash ottaa Zahirin ojentaman kiven ja parin vauhtiaskeleen jälkeen kiskaisee sen kohti vastapäistä jyrkänteen reunaa suurella voimmalla ja puutteellisella koordinaatiolla, mylisten; "FORE!" Vasilin yleiseen suuntaan.
Mutgashin heittämä kivi lentää jostain kumman syystä suoraan ylöspäin ja kolhaisee häntä lievästi päähän tullessaan alas.
Arrakis "Rocks awayyy!" dex +2, bab +1 = +3 Arrakis hekottelee nähdessään Mutgashin toilaillessa kiven kanssa. "Ans tänne se murikka ni mää heitän sen." Noukittuaan köytetyn kivenmurikan Mutgashin jalkojen juuresta, Arrakis viskaisee kiven rotkon yli Vasilille, varoen kuitenkin heittämästä suoraan kohti.
Arrakiksen heitto onnistuu paljon paremmin ja kivi laskeutuu kauniisti toiselle puolelle. Arrakis pitää kiinni köyden toisesta päästä.
"Jaa", John katselee muiden touhuja. "Olimmeko nyt sitten virittämässä silmukkaa vai? sinänsä itselle aivan sama", John on nyt vähän hämillään, sillä hänelle ei olekkaan selvillä mikä on nyt se lopullinen suunnitelma. "Siirrynkö jo tuonne toiselle puolelle kun tuo yksi köysi on hyvin kiinni?"
"Niin", Zahir selittää Johnille, "ajatuksenani siis oli että tämä köysi, jonka Arrakis viskasi yli rotkon sidotaan hieman korkeammalle, ja että sitä voisi käyttää kädensijana ja sen jälkeen kävellä pitkin alempana olevaa köyttä toiselle puolelle...Vähän kuin nuorallatanssijat", bardi selittää, innostuen silminnähden puheenvuoronsa loppua kohden, mutta synkistyy sitten äkisti: "Tosin... en tiedä, tarjoaisiko se kädensija kuitenkaan riittävää tukea. Köysissä on se vika, että ne ovat niin taipusia... Varsinkin ylityksen keskipisteessä, jossa vääntömomentit ovat...ääääh!" bardi puuskahtaa äkkiä turhautuneena hiuksiaan haroen, rotkoa tuijotellen.
Mutgash climb +3 (as Str), light load, haarniska repussa. Mutgash hieroo kolhittua leukapieltään, samalla sanoen; "Vasili toivoi ensin yhden apurin vastajyrkänteelle. Omast puolest, mä yritän nyt hilata painavan ahterini sinne, ku oon jo ottanu haarniskanki pois". Mutgash vetää viitan vielä hetkeksi päänsä yli ja alta kuuluu rumia rukouksia örkin kielellä, muistuttaen lähinnä korpin korahduksia. Lopulta viitta valahtaa alas ja Mutgash astelee kohti köyttä ja alkaa epätoivon vimmalla könöttää itseänsä kohti vastarantaa.
Mutgash: 28 pojoa vahinkoa. Mutgash ottaa tukevan otteen köydestä ja lähtee liikkeelle. Hän pääsee ensimmäiset jalat mukavasti eteenpäin, mutta sitten hänen otteensa lipsahtaa pahasti ja hän tippuu rotkon pohjalle hyvin ikävän rysäyksen säestämänä.
Arrakis irvistää tuskaisesti nähdessään kuinka Mutgash haparoi köyttä – turhaan, ja toistamiseen kun tämä rysähtää rotkon pohjalle. "Aiss..." sanat juuttuvat kurkkuun.
Zahir ei ole uskoa silmiään, kun kookkaan puoliörkin sormet lipsahtavat ja tämä putoaa rotkoon kiven sulavuudella. "Eiii! hän karjaisee ja syöksähtää reunukselle, unohtaen Kalkamedeksen hetkeksi. "Näkeekö kukaan?! Mitä hänelle kävi?!" hän kyselee, ihmissilmiensä yrittäessä - turhaan - läpäistä rotkon pimeyttä.
Arrakis ryömii varovasti rotkon reunalle kurkistelemaan. "Aika pahalta näyttää..." hän toteaa, poikkeuksellisen tarkoilla ihmissilmillänsä tähyillessään "...ei taida olla kävelijäksi enää."
John tuijottaa suu auki. "Nyt pitäisi saada parantaja nopeasti alas", saa hän viimein sanottua. Tämän jälkeen hän kääntää katseensa Kalkamedekseen varmistaakseen että tämä ei ryömi myös alas.
"Meillä on kaksi köyttä sidottu yhteen ja se riittää pohjalle ja alas. Yksi mahdollisuus olisi sitoa aina köydet jotka ovat molemmalla puolella ja laskea toisella köydellä alas ja nostaa toisella. Niin saisimme varmaan tavarat Kalkamedesen yli. Mutta jos Mutgash on hengissä hän tarvitsee pikaista apaua. Jos saamme tavart yli, niin köysien kanssa varmaan kuka tahansa pääsee alas ja ylös. Ainakin jos ne on solmittu", John lisää hetken päästä.
"Olisimmepa vain tulleet ajatelleeksi tuota ennen kuin Mutgash..." Zahir raivoaa tuskastuneen, kärsimättömän ja aavistuksen epätoivoisen kuuloisella äänellä. Lause katkeaa pontevaan garundinkieliseen kiroustulvaan, päättyen kuitenkin yhteiskieliseen ärähdykseen: "...ja tietenkin pisin köytemme on sopivasti sidottu!" Korottaen äkkiä ääntään bardi karjuu rotkon toiselle puolella olevaan pimeyteen. "Hei Vasili! Irrota se sitomasi pitkän köyden pää ja päästä se putoamaan rotkon pohjalle! John on jo sitonut sen toisen pään tänne, saamme siitä köyden tällä seinustalle ja voimme lähettää Mutgashille apua! Sitten, siellä pitäisi olla Arrakiksen viskoma kivi, jonka ympärille minun köyteni on sidottu! Ota se, mutta älä vedä sitä köyttä sinne vielä, emme ole sitoneet siihen vielä toista köyttä! Huudamme sitten, kun olemme valmiit ja voit vetää köyden sinne puolelle!"
Jääden odottamaan Vasilin kuittausta Zahir jatkaa muille kolmelle: "Ongelma vain on, että saadaksemme toisen kaksoisköyden joudumme purkamaan koko Kalkamedeksen paketin... Emme saa Vasilin "talutushihnana" käyttämää köyttä - tuota, jonka sidoin kiveen estääkseni ukkelia liikkumasta - pois purkamatta Kalkamedestä sitovaa Johnin köyttä. Joten, Arrakis, laita vaikka tämä minun reppuni siihen köyteni pään päälle painoksi, jottei köyteni luiskahda rotkoon sinä aikana, kun autat Kalkamedeksen kanssa." Bardi ojentaa reppunsa maasta ulfeenille. "Et valitettavasti jouda nyt seistä rotkon reunalla köysi käsissäsi", hän sanoo kireästi virnistäen.
"Ehdotan, että jahka Vasili järjestää köyden tälle seinustalle, joko Rravn tai minä lähtee laskeutumaan Mutgashin luokse, ja jäljelle jäänyt auttaa Johnia ja Arrakista pitämään Kalkamedesta aloillaan köysistön uudelleenjärjestelyn aikana. Voimme tietysti tehdä myös niin, että selvitämme ensin Mutgashin tilanteen, ja vasta sitten alamme kaikki neljä työstää "oppaamme" köysiä, kunhan hän vain pysyy täällä aloillaan sinä aikana, kun jotkin meistä ovat alhaalla Mutgashin luona. Miten haluatte? Rravn?" bardi selittää ja kyselee kiihtyneesti muilta, levottomasti heiluen ja vilkuillen tuon tuosta rotkoon.
"Kyl mulle passaa, oon muutenki enemmän toiminnan miehiä. Kertokaa vaan mitä teen niin mä teen," Arrakis hymyilee, ymmärtämättä mahdollisia ivanvivahteita jos sellaisia olisikin. Hän tekee työtä käskettyä parhaansa mukaan. Ja älynlahjojensa rajoittamana.
Rravn nuuhkaisee keuhkot täyteen ilmaa, samalla pidelleen Kalkamedestä vaikka makaamalla hänen päällä painaen raajat maata vasten. "Haistamme kuolemaa", Rravn toteaa lakonisesti syvän uloshengityksen saattelemana. "Tätä emme nähneet. Eläköön toisessa ajassa. Alas emme mene, turha kasa ruumiita, vaaraksi kaikille. Seuraavalle turvaköysi, paljon parempi."
"Entä taikuus, onko varmaa että emme voi auttaa häntä? Ja vaikka hän olisikin avun tuollapuolen, niin emme voi jättää teverimme ruumista sinne mahdollisten petojen armoille", John sanoo ja lisää, "kyllä hänelle hautajaiset pitää tavalla tai toisella järjestää jos emme muuta voi, eli mielestäni hänet pitää hakea ylös, mutta ylityksen jälkeen kelpaa minulle".
Tengu mutristaa kulmiaan. "Kumma halu. Hautajaiset", Rravn pohtii ääneen. "Elämän kiertokulku, pedot saavat ravinnon. Meistä ihan hyvä. Mutta entä Kalkamedes?" Rravn vaihtaa puheenaihetta aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Vasili kurkkii laidan yli ja manailee: "Dovna, ei hjuva, ei hjuva ollenkaan". Hän rientää irroittamaan pidempää köyttä kivestä neuvojen mukaan, pitäen samalla huolen ettei toinen köysi pääse karkaamaan. Saatuaan köyden pään vapautettua, huutaa hän ylitse: "Naru irti, ottakaa sinne!" Hän pudottaa reppunsa ja aseensa maahan ja aloittaa riisumaan panssariaan. "Ma voin yrittaa hinata kaveriparan tuolta, oon kantanu ennenki, mut ei se helppoo", hän vielä huutaa yli kuilun.
Kalkamedes jatkaa kiemurteluaan mutta ei vieläkään pääse irti köysistään. Hän pääsee aina välillä kierähtämään hiukan lähemmäs rotkoa, mutta hän on silti yli 50 jalan päässä.
Zahir on repun jätettyään
light loadissa. Climb +4.
"Kiitos Vasili!" Zahir huutaa, keriessään pitkää köyttä takaisin ja antaen sen laskeutua seinustalle, selittäen tuohtuneen oloisena Rravnille: "Olen samaa mieltä kuin John, emme mitenkään voi noin vain hylätä seuralaistamme rotkon pohjalle! Hänhän saattaa sitä paitsi olla elossa, et voi mitenkään haistaa sitä tänne asti!" Bardi sulkee silmänsä ja hieroo otsaana aivan kuin kärsisi päänsärystä ja huokaisee. "Mutta ymmärsin, et siis halua mennä, siispä minä menen...John, viitsitkö katsoa, ettei köysi hankaa liian pahasti tuota jyrkänteen reunaa vasten, kun laskeudun? Voitte sillä välin jo miettiä, miten saamme yhden lisäköyden tuosta Kalkamedes-paketista... Tai siis, itse suosisin pohjan kautta kulkua, sillä kiipeämistaitoni eivät ole kovin kummoiset, en tiedä selviäisinkö Mutgashia paremmin rotkon yli. Mutta seinämää pitkin osannen laskeutua tai nousta", bardi virkkoo, ilmeisesti vastaukseksi Rravnin ehdotukseen, kuulostaen jo aavistuksen tyynemmältä. Huoahtaen hän lähtee laskeutumaan, miettien: "Mokoma pahanilmanlintu... Mutgash, täältä tullaan, kestä vielä hetki..."
John: Aidia kiipeilyyn jos onnistuu. Climb +7. "Minä taidan olla parempi kiipeämään, mutta en osaa parantaa, joten autan sinua", John sanoo Zahirille ja varmistaa tämän alas menoa.
Zahir kapuaa varovasti alas köyden varassa ja pääsee parinkymmenen sekunnin kuluttua pohjalle.
Zahir: Heal -1 Pohjalle päästyään bardi huutaa ylöspäin: "No niin, pohjalla ollaan! Muistakaa vahtia Kalkamedestä!" liikkuen samalla ripeästi Mutgashin liikkumattoman hahmon luokse selvittääksen tämän tilaa.
Mutgashin keho on liikkumaton ja rajusti runneltu. Laskeutuminen alas kivikkoon selkä edellä on tehnyt selvää niin repussa olleesta rautahaarniskasta kuin Mutgashin selkärangastakin. Pääteltävissä on, että viimeisillä voimillaan Mutgash on kaivanut jostain vyöltään kananjalalla koristetun tikun, joka on nyt tipahtanut hänen nyrkistään ruumiin vierelle. Mutgashin torahampainen suu on auki ja silmät tapittavat tähtitaivasta. Urglinin Prinssi ei palaa kotiin.
Jopa Zahir ymmärtää, että mitään ei ole enää tehtävissä.
Yön pimeydessä kukaan ei näe, kun puoliörkin runnellun ruumiin viereen polvilleen syöksähtäneen bardin silmät sulkeutuvat hetkeksi ja hän hautaa kasvonsa käsiinsä, syvältä kumpuavan huokaisun kera.
Tengu aistii lyhyen hiljaisuuden. "Hän... on kuollut, eikö?" Rravn kysyy vilpittömän varovaisesti.
John katselee Tengua. "Pudotus kyllä oli korkea, mutta oli miten oli emme voi jättää häntä tänne", hän sanoo ehkä vähän jääräpäisesti.
Zahir ottaa Mutgashin CLW-tikun. Zahir kohottaa kasvonsa kämmenistään kuullessaan ylhäältä toveriensa puhetta. "Olit... Krhm, olit... oikeassa, Rravn!" kuuluu rotkon pohjalta bardin sointuvalla, aavistuksen vavahtelevalla äänellä. Katkonainen lause tuntuu saavan kolkon kaiun rotkon seinämistä. Hitaasti pystyyn noustuaan ja tomua vaatteistaan ohimennen pyyhkäistyään Zahir huomaa örkin vierellä olevan sauvantapaisen ja poimii sen käteensä, tuijottaen sitä hetken, ennen kuin sujauttaa sen rannekoteloonsa. "Pidän huolen, että tämä ei tapahtunut turhaan!" hän kuiskaa kiihkeästi pimeyteen, tuntemattomille ja välinpitämättömille jumalille.
Vielä hetken itseään kasattuaan bardi korottaa ääntään jälleen, onnistuen tällä kertaa pitämään äänensä vakaana. "Saatteko te kolme pideltyä Kalkamedeksestä aloillaan lisäköyden irroituksen ajan, vai kiipeänkö takaisin ylös auttamaan teitä?" hän huutaa Rravnille, Johnille ja Arrakissille.
Encumbrance minimiin, eli johonkin 2-4 lb. Vasili saa haarniskansa pois yltään, ja heittää sen samaan pinoon muiden varusteidensa kanssa. Hän ottaa vielä raskaimmat vaatteensakin pois, ja huutaa sitten tovereilleen: "Hoi, solmikaa se naru, lahen alas hakeen noita".
"Kiitos ystävällisestä tarjouksesta, Vasili, mutta Mutgashilla... ei enää ole kiire yhtään mihinkään. Emme voi tehdä enää mitään häneen hyväkseen!" bardi huutaa vuorostaan Vasilille. "En usko, että sinunkaan on tarpeen laskeutua tänne, ainakaan ennen kuin olemme saaneet köyden myös sille sivustalle ja alamme laskea Kalkamedesta tuolta toiselta sivulta tänne pohjalle."
"Mies pysyy", Rravn vastaa tavanomaisella monotonisella äänellään. "Emme viivyttele."
"Sepä hyvä!" Zahir kuittaa. "John, autatko nostamaan Mutgash-paran maalliset jäännökset sille puolelle!? Tuntuisi väärältä jättää hänet vain rojottamaan tuohon! Vaikka... Voimme tietysti nostaa hänet myös toiselle puolelle, sen jälkeen kun olemme kaikki ensin päässeet sinne! Mitä arvelet!?" bardi huutelee epävarmasti yläpuoliseen pimeyteen vilkuillen, vapauttaen samalla Mutgashin reppunsa jämistä ja ottaa tukevan otteen puoliörkin kainaloista, siltä varalta, että ruumista pitäisi piakkoin siirtää lähemmäksi köyttä.
"Ei ehkä oo kaikkein sopivin hetki sanoa, kun nyt Mutgashillekin kävi mitä kävi, mutta eikös tää hourupää nukkumatti ois nyt tärkein saada yli ensin, ja sitten miettiä mitä Mutgashille tehdään? Yötä ei oo loputtomiin käytettävissä..." Arrakis mietiskelee kuuluvaan ääneen.
Rotkon pohjalla oleva bardi joutuu hieman pinnistelemään kuullakseen Arrakiksen mietteet, mutta onneksi ulfeenin puheäänen normaalivoimakkuus on verrannollinen hänen kokoonsa. "Hmph, hänen käytännönläheisyytensä lähentelee sopimattomuuden rajoja... ovatkohan kaikki pohjoisen miehet samanlaisia?" välähtää hänen mielessään.
Ääneen hän hihkuu: "Yksi näkökulma asiaan tietysti tuokin, Arrakis!... Hyvä on, lykätään Mutgashin siirtämistä vielä hieman! Tuota, tehdäänkö vaikka niin, että irrotatte nyt Kalkamedeksestä jommankumman köyden, sidotte sitten hänet uudestaan errrrittäin tiukalle paketille ja solmitte irrottamanne köyden toivoakseni Vasilin edelleen pitelemään köyteen jatkoksi, jotta saamme ylhäältä alas riittävän köyden toisellekin seinustalle?!
Sen jälkeen joko John tai sinä voisitte laskeutua tänne alas kanssani ottamaan vastaan Kalkamedestä ja ylösjäänyt sitten Rravnin kanssa laskee paketoidun Kalkamedeksen tänne alas käyttäen seinustalla nyt olevaa köyttä! Sopikaa keskenänne, kuka tekee mitä! Vai tarvitsetteko neljättä käsiparia?! Vai miten haluatte toimia?! Voin ihan hyvin tulla avuksi, jos tarvitsette!" bardi vielä toistaa huutotarjouksensa, ennen kuin joutuu lyhyesti selvittelemään kurkkuaan. "Onpa hyvä, että olen äänenkäytön ammattilainen", hän onnittelee itseään, unohtaen hetkeksi jopa kuolleen puoliörkin.
"Hmmm, jos teemme sellaisen raahattavan paarin, niin Kalkamedes voisi kiskoa sitä. Se saattaisi hidastaa häntä vähän. Tai sitten laitamme ruumiin suojaan pedoilta, niin otamme hänet palatessa mukaan", John ehdottaa, "mutta se on totta, että meidän pitää päästä jatkamaan matkaa myös".
Zahir: Drag Mutgash (ei reppua)
ja sidotaan köyteen.
"Enpä tiedä, John", Zahir huutaa rotkon pohjalta. "Ehdottamasi ele on kyllä sangen kunnioitettava ja varmasti monenkin laulun arvoinen, mutta toisaalta, emme tiedä millaista maastoa on edessäpäin, paarit voisivat hidastaa meitä liikaa! En usko, että... Mutgashkaan olisi halunnut sitä! Mutta voisit kiskoa hänet ylös sille puolelle ja siirtää hänet niiden lähistöllä olevien kivien suojaan turvaan pedoilta! Samalla saamme testattua köyden kestävyyttä Kalkamedesta ajattelen! Voimme sitten paluumatkalla miettiä...lopullisempaa ratkaisua! Jos sopii, niin minäpä alan jo siirtää Mutgash-parkaa ja solmin hänet köyteen!"
Tuumasta toimeen, Zahir tarttuu jälleen puoliörkkiä kainaloista, mutisten "Anteeksi, Mutgash" ja kiskoo hänet sitten vaivalloisesti köyden luokse, viettäen sitten tovin yrittäen solmia köyden mahdollisimman pitävästi puoliörkin ympärille. Saatuaan Mutgashin valmiiksi viimeiselle matkalleen hän vetäisee köydestä ja huutaa "Valmista, John! Kun olette saaneet hänet ylös, voittekin alkaa irroittamaan lisäköyttä Kalkamedeksestä!"
"Selvä", John huokaa ja alkaa kiskomaan köydestä. "Katsokaa että 'oppaamme' ei pääse karkuun", hän sanoo kiskoessaan.
"Miten hautaamme?" Rravn kysäisee tietämättömän oloisesti. "Kaivaminen vaivalloista. Kiviä päälle, se on hyvä."
"Laitetaan vain suojaan pedoilta jos pystymme ja otamme hänet mukaan palatessamme. Pikaisesti kivä päälle tai vastaa. Pitää kyllä päästä taas etenemään ettei unet lopu kesken", John sanoo.
"Saattekste sen orkin nostettua?" Vasili kysyy huutaen rotkon yli.
Parinkymmenen sekunnin kiskomisen jälkeen John on saanut nostettua Mutgashin ruumiin rotkon reunalle.
"Ylhäällä. Sitten jokin suoja ja Kalkamedes alas ja ylös toisella puolella, vai mihin nyt päädyimme? Solmittua köyttä varmaan kuka tahansa meistä kiipeää", John huutaa saatuaan Mutgashin nostettua ylös.
"Juu juu, juuri niin", Rravn kaakattaa. "Örkki tänne, ukko alas. Me peittelemme", hän jatkaa, silmäillen aiemmin huomaamaansa kivenmurikkaa.
"Niin, siis ehdotukseni oli, että irrotatte nyt Kalkamedeksestä jommankumman köyden, sidotte sitten hänet uudestaan vain yhdellä köydellä errrrittäin tiukalle paketille ja solmitte irrottamanne köyden toivoakseni Vasilin edelleen pitelemään köyteen jatkoksi, jotta saamme ylhäältä alas riittävän köyden toisellekin seinustalle?!
Sen jälkeen joko sinä John tai Arrakis voisitte laskeutua tänne alas kanssani ottamaan vastaan Kalkamedestä ja ylösjäänyt sitten Rravnin kanssa laskee paketoidun Kalkamedeksen tänne alas käyttäen seinustalla nyt olevaa köyttä! Sopikaa keskenänne, kuka tekee mitä! Vai tarvitsetteko neljättä käsiparia?! Vai miten haluatte toimia?! Voin ihan hyvin tulla avuksi, jos tarvitsette!" Zahir huutaa vastaukseksi Johnille, hämmentävästi toistaen lähes sana sanalta minuutti sitten sanomansa.
"Ok, mutta tarvitsemme varmaan useamman apua. Kolmella taisimme saada häntä pideltyä", John sanoo.
"Juu! Parempi pelata varman päälle, olemme jo ottaneet... tarpeeksi riskiä yhdelle illalle! Tosiaan, jos siltä tuntuu, niin voin minäkin vielä tulla sinne – jos viitsit, niin irrota vain se köysi Mutgash-raukasta ja laske se sitten takaisin tälle seinustalle, jotta pääsen kiipeämään!" Zahir huutelee rotkon pohjalta.
Vasili ottaa maassa olevista tavaroistaan leilinsä ja veitsensä, ja istahtaa rotkon reunalle. Hän seuraa toisen reunan tapahtumia sen mitä ihmisen heikolla pimeännäkökyvyllä voi, ja ottaa pienen hörpyn leilistään lämmikkeeksi. "Huutakaa kun tarttee nostaa, ma valmiina", hän ilmoittaa tovereilleen.
Zahir: Spellcraft +6
CLW-sauvaan.
Odotellessa Zahir napsauttaa tikarin esiin toisesta rannekotelostaan ja pelaa itseään vastaan ristinollaa kallion seinämään. Peli päättyy tasan. Hetken synkkänä peliä tuijotettuaan bardin mieleen juolahtaa jotain ja hän raapustaa seinämään päiväyksen sekä runonpätkän:
Alla kylmien tähtien
yllä kovien kivien
heitti henkensä Mutgash
joukkomme kleeri. Sinut tullaan muistamaan
~Z
Tämän jälkeen bardi laittaa tikarinsa takaisin rannekoteloon ja tutkii Mutgashin sauvaa. "Mikähän tämä voisi olla?" hän mutisee rotkon pimeydessä.
Zahir tunnistaa tikun täysinäiseksi CLW-tikuksi.
Rravn havahtuu nykyhetkeen. "Varma, että tulemme takaisin tänne?" tengu kiekuu kysymyksenä Zahirille. "Matka voi jatkua, ei palata. Silloin örkki ilman hautajaisia. Meille kuinka vain, teille tärkeä."
Bardi havahtuu sauvaa koskevista ajatuksistaan. "Niin, tietenkään en voi olla siitä aivan varma, Rravn..." Hän pohtii hetken. "Luulisin, että löydän tänne tarpeen vaatiessa kyllä takaisin, jos vain hengissä selviän, vaikka paluumme tapahtuisikin jotain muuta kautta!" Zahir yrittää kuulostaa itsevarmemmalta kuin miksi itsensä tuntee. "Luulisin myös - saatan tietysti olla tässä väärässä – tai siis, Mutgash vaikutti minusta hyvin vahvasti sitoutuneelta tehtävän suorittamiseen! Luulen, että hänkin haluaisi, että jatkaisimme eteenpäin pysähtymisen sijasta!" Tällä kertaa epäröinti on selvästi kuultavissa. Garundin kädet eivät kuitenkaan epäröi laittaessaan samanaikaisesti hänen parannussauvaksi tunnistamaansa esinettä takaisin rannekoteloonsa – vaikka edesmenneen sauvan omistajan siihen sitoma kananjalka hieman haittaakin operaatiota.
John sitoo rotkon yli menevän köyden toisen pään tuplaköyden keskikohtaan. Vasili pitelee edelleen toista päätä.
"Noin", John sanoo sitoessaan köydet. "Sitten lasketaan hänet alas ja loput menevät perässä. Jos minä sinä aikana koitan suojata toverimme ruumiin noutoa odottamaan", John sanoo.
"...Selvä, valmiina ollaan!", Zahir kuittaa alhaalta, keskeyttäen pohdintansa Mutgashin kohtalosta hetkeksi. "Jos viitsitte, niin laskekaa tai tuokaa tullessanne se minun reppuni sieltä!" hän pyytää ylhäisiltä.
Samalla kun Arrakis auttaa Kalkamedeksen laskemisessa alas, hän katselee taivaalle sen mukaan mitä ehtii ja yrittää päätellä kuinka monta tuntia on aamun sarastukseen jäljellä.
Arrakis arvioi, että kello on tunnin päälle puolenyön.
"Okei, mä tuon!" Arrakis vastaa, ja valmistautuu laskeutumaan alas kunhan Kalkamedes on saatu alas.
Kalkamedestä laskettaessa Zahir pitää ylhäällä olevat tilanteen tasalla hänen sijainnistaan rotkon pohjan suhteen, jotteivät alaslasijat vahingossa tömäytä vanhusta päistikkaa pohjaan. Tosin, ympäröivän pimeyden vuoksi valokiven valaistus mahdollistaa tämän sijainnin arvioinnin vasta 20 jalkaa ennen pohjaa. Kun tiennäyttäjä on saatu alas, Zahir koettaa varmistaa hänen liikkumattomuutensa, jotta muiden on helpompi laskeutua Kalkamedekseen vielä sidoksissa olevaa köyttä pitkin.
John sen verran tavaraa että alas meno onnistuu varmasti. Take 10? Jos muiden tavaroita on liikaa, niin sitten pitänee mennä pari kertaa. Kun Kalkamedes on laskettu alas John katselee ympärilleen, jos näkyisi jokin sopiva kivien väli johon muutaman pienemmän kiven pinoamalla saisi suojan kaatuneelle toverille kunnes hänet päästään hakemaan. Tämän jälkeen hän ottaa tavarat kantoon, kuitenkaan vaarantamatta kiipeilyään ja menee myös alas.
John löytää sopivan kolon solan seinän ja parin ison kiven välissä, jonne hän tunkee Mutgashin ruumiin. Rravn kääntelee aiemin bongaamansa laakean kiven suojaksi säästääkseen aikaa, kun John etsii pari muuta suojaksi kelpaavaa kiveä. Sitten John sitoo Kalkamedeksen vyötäröllä kiinni olevan köyden tuplaköyteen ja saa laskettua hänet alas ilman sen suurempia ongelmia. Kalkamedes kiemurtelee ja kolhii hieman itseään seinään, mutta ei satuta itseään pahasti. Sen jälkeen hän kiipeää itse varovaisesti alas. Johnin jälkeen vielä Arrakis kiipeää alas.
Nyt ylhäällä on enää Rravn. John, Zahir, Arrakis ja Kalkamedes pyöriskelevät rotkon pohjalla ja Vasili on rotkon toisella puolella.
"Rvavn, tuletko sinä? Käyttä on vaikea tulla alas sen jälkeen kun Kalkamedesta aletaan nostamaan", John huikkaisee ylös.
Rravn, Jos climbiin saa ottaa take 10, niin sitten Climbilla alas panssari päällä (-2 climb). Muussa tapauksessa panssari pois (1 min), ja alas (Climb +3) "Niin kai", tengu vastaa. Hän katsahtaa taakseen varmistaakseen, ettei mitään ole jäänyt ylös Mutgashin ruumista lukuun ottamatta. Rravn vielä kerran käännähtää rotkon suuntaan ja huudahtaa näkökenttänsä ulottumattomiin. "Ettemme polta örkkiä? Parempi hautaus, sopisi paremmin. Peto ei syö, palanut örkki pahaa", rääkäisee ilmoille ajatuksensa, valmistautuen sitten laskeutumaan alas muiden joukkoon.
"Ei hullumpi idea lainkaan, Rravn! Mutta tuota, meillä on täällä puita vähän heikonlaisesti, joten ehdottamaasi seremoniaan voisi mennä aikaa enemmän kuin mitä meillä on! Aikahan on hyvin rajallinen elementti, vai mitä?!" Zahirin ääni kuuluu rotkosta; lopun retorista kysymystä seuraa hermostunut ja epävarma naurahdus. "Tule jo alas, outo lintu", bardi ajattelee itsekseen, vilkuillen tuon tuosta lähistöllä olevaa murskautunutta reppua. Rujo muistutus Mugashin kohtalosta.
Sparkia pari kertaa Mutgashin vaatteisiin, jotta syttyy iloisesti palamaan ruumis "Jaa! Hyvä! Hienoa!" Rravn huudahtaa iloisesti ja napsauttaa sormiaan muutamin kerroin, sytyttäen Mutgashin vaatteet palamaan ja lähtee sitten iloisin mielin kapuamaan alas.
Vasili nousee seisomaan ja ottaa köydestä kiinni, valmiina vetämään sen kireämmälle ja siten lähemmäs Vasilin puoleista rotkon reunaa. Hän katselee alas, koittaen pimeydestä arvella koska kaikki ovat saaneet laskeuduttua, jotta voi aloittaa kiristämisen ja muutenkin muiden nousun auttamisen.
"Kaikki hyvin, Vasili", Zahir kuittaa rotkon pohjalta. "Voit nyt vetää köyden sille seinustalle. Tuota, päädyimme siihen, että nostamme Kalkamedeksen ylos viimeiseksi, eiköhän hän pysy tiukassa paketissa tuossa Arrakiksen köydessä. Joten voit kiinnittää sen minun köyteni vaikka kiveen tai sitten vain pitää sitä itse – kumpi nyt vain sinulle sopii."
Johnin noustessa hän näkee valonkajon ja haistaa jotakin. Häneltä menee tovi ennen kuin hän yhdistää asian Rravnin puheisiin. "Ei voi olla totta. Kaiken sen kivien siiretelyn ja muun jälkeen joudumme kantamaan palanutta ruumista kaupunkiin", hän mutisee hiljaa. "Sekopäistä touhua, tuo ei ole mikään polttohautaus", hän sanoo kun kaikki ovat ylhäällä.
"Kuinka?" tengu kysyy hölmistyneenä. "Örkki kuollut, ruumis palanut. Nyt puhdas. Luonto hoitaa. Menemme. Yö lyhyt", Rravn paapattaa jokseenkin välinpitämättömästi ja on panssarin pukemisen jälkeen jo lähtemässä porhaltamaan sinne minne Kalkamedes tietä näyttää.
Zahir: Aid Kalkamedeksen
nostoon. Str +1.
Johnin ja Rravnin jälkeen ylös noussut Zahir mutisee jotain painokelvotonta garundiksi ja mulkaisee tengua, jääden katselemaan vastapuolella olevaa, hädin tuskin näkyvää valoa - jolleivät hänen silmänsä sitten vain tee tepposia. Kyömymäisen nenän sieraimet laajenevat hänen yrittäessään haistella yöilmaa. Mitään erityisen vahvaa katkua mies ei kuitenkaan havaitse. Huokaisten bardi siirtyy auttamaan muita Kalkamedeksen nostamisessa. "Olenpa totisesti onnellinen, kun tämä rotko jää taaksemme", hän mutisee.
Mutgashia lukuun ottamatta kaikki pääsevät enemmän tai vähemmän onnellisina rotkon toiselle puolelle. Kalkamedes ei juurikaan kärsinyt nosto-operaation aikana, ja jatkaa eteenpäin mönkimisen yrittämistä sillä aikaa, kun panssareita puetaan päälle. Mutgashin vaatteet palavat, mutta puoliörkki itse ei näytä ottavan syttyäkseen. Raato näyttää kuitenkin jäävän kytemään.
Kun ryhmä on toisella puolella John pyytää apua haarniskan päälle laittamisessa, jotta se hoituu nopeammin. Kun irroitettavat köydet on irti ja Kalkamedes vapautettu solmusta John ottaa tutun paikkansa etenemisessä.
Kalkamedes vetää tiennäyttäjiä läpi pusikkoisen maaston, jossa on runsaasti marjapensaita. Tähdet valaisevat eläinten tekemiä polkuja.
Rravn kuulee jonkinlaisia liikkumisen ääniä parikymmentä metriä edestäpäin.
"Ansa", Rravn tokaisee tuttuun tyyliinsä. "Kuusikymmentä jalkaa. Ehkä eläin. Saalistaja. Hirviö. Suomuurain", tengu jupisee melkein itsekseen, taantuen taas supisemaan sekopäisiä ideoitaan yksikseen.
"Joku otus? Mita ma talle pupulle teen jos joku karhu tulee?" Vasili pohtii äkäisenä ääneen, ja koittaa pysäyttää Kalkamedeksen etenemisen köydestä vetämällä. Vasili koittaa nähdä lähellä jonkin järeämmän puun tai juuren johon köyden voisi kiinnittää hetkeksi pidättelemään Kalkamedeksen etenemistä. "Vois sitoo koukun tahan naruun, jais pupu kuin tervaan ku ljuo koukun puskaan", hän jatkaa pohdintaansa.
"Missä suunnassa?", John kysyy ja laittaa pitkäkeihästään valmiusasentoon suojellakseen Kalkamedesta. "Vai onko se vain Suorastaan kaamea ääni?" John koittaa vitsailla tietäen hyvin että heitä on jo yksi vähemmän ja siellä voi olla mitä tahansa.
"Edessä. Tietenkin", Rravn tiuskaisee ja vetää samalla miekkansa esiin, sillä vielä osoittaen suuntaan. "Vain liikettä. Ei kaamea. Emme näe. Joku muu."
Vasili kietoo köyden tiukasti toisen kätensä ympärille, jonka jälkeen hän kaivaa koukun esiin. Hän yrittää kiinnittää koukun köyteen, solmimalla sen yhdellä kädellä samalla pidätellen toisella kädellään Kalkamedeksen etenemistä.
Zahir: Aid K:n pitelyyn.
Str +1, CMB +1. Perception +3.
Zahir liikkuu valokivineen lähemmäs Vasilin luokse ja yrittää parhaansa mukaan auttaa unissakävelijän menon hillinnässä Vasilin sitoessa köyttä koukkuun. Operaatio vaatii bardin molemmat kädet ja aavistuksen hermostuneen oloinen Zahir on tuskallisen tietoinen selässä edelleen paikallaan olevasta jousestaan. Aina kun tilaisuus sallii, hän vilkuilee kohti edessäpäin – tosin vain Rravnin puheiden mukaan – mahdollisesti lymyävää uhkaa.
Vasili ja Zahir saavat pidettyä Kalkamedestä paikallaan sen aikaa, että Vasili saa kierrettyä köyden jonkin puskan ympärille. Kalkamedes pääsee etenemään pari metriä, mutta sitten Vasili saa kierrettyä köyden muidenkin puskien ja puiden ympärille, jolloin unissakävelijän meno hidastuu niin, että hän onnistuu vain nytkyttämään ja heiluttamaan marjoja irti pensaista. Kun köysi pysyy paikallaan, Vasili saa kiinnitettyä siihen koukun ja kiertää sen vielä pensaaseen viimeiseksi varmistukseksi. Kalkamedes ei näytä pääsevän mihinkään.
Edessä päin liikehdintä loppuu hetkeksi, mutta jatkuu sitten. Seikkailijat eivät vielä näe mitään, sillä monet pensaat ja pienet puut estävät näkyvyyden.
Vasili toteaa tyytyväisenä: "No ni, pupu pensaassa". Hän ottaa lyhytjousen esille ja on valmiina ampumaan jos jotain vaarallisen näköistä loikkaa pensaasta.
"Puskia. Poltetaan", Rravn tokaisee. "Näemme. Uhka poistuu." Huolimatta tengun uhkaavista hölinöistä hän vaikuttaa vain ottavan tiukemman otteen miekastaan.
John perception +1, Brace keihäälle. John asettelee keihään pään maata vasten ja tukee sitä jalallaan antaakseen sille parempaa tukea jos jokin ryntää päälle. "Näkyykö mitään uutta", hän kuiskaa Kalkamedeksen vierestä koittaen kuunnella ympäristön ääniä.
Zahir ottaa pitkäjousen käsiinsä ja tuntee olonsa heti luottavaisemmaksi. Bardi asettaa nuolen jänteelle, koettaen Johnin lailla kuunnellen edes paikallista uhkaa, vaikkei pystykään sitä näkemään tai tunnistamaan.
Perception +4, huom low-light vision "Kuule, tipu, jos me poltetaan nää puskat, kuka estää paloa leviämästä koko metsän halki? Sinäkö?" Arrakis kummastelee Rravnin ehdotusta ja vetäisee miekkansa kouraan. "Edestä päinkö se ääni tuli?" Ulfeeni astelee hieman muiden edelle ja yrittää paikallistaa äänen aiheuttajaa, puristaen suurmiekkansa kahvaa kaksin käsin valmiina lyömään jos jokin hyökkää kimppuun. Oli se sitten puu tai peto. "Kuka siellä? Tule esiin, sinut on kuultu!" Arrakis mylväisee käskevällä äänellä.
John ja Arrakis eivät vieläkään näe puskien keskeltä mitään, vaikka he edelleen kuulevat kahinaa pusikossa.
"Sade tulee. Tuli sammuu. Ehkei tänään. Puskassa ansa", tengu toteaa pölinänsä päätteeksi ja tuntuu unohtaneen kokonaan ehdotuksensa polttamisesta, ja lähtee etenemään lähemmäs ääniä.
Rravn astelee pusikon läpi, ja kun hän arvioi olevansa alle kymmenen metrin päässä pusikossa liikuskelijasta, hän ja muut kuulevat sieltä matalaa murinaa. Rravn näkee vilaukselta puskien välistä jotain mustaa ja karvaista.
"Eläimiä, montakohan niitä on, sillä useampi saalistaja voi pyrkiä saartamaan saaliinsa. Tai se voi puolustaa verisesti pesäänsä", John miettii mielessään ja antaa katseensä kiertää.
Rravn stealth -1 (+4 -5acp) "Me hoidamme? Musta peto. Karvainen. Ken tietää? Arvauksia! Barghest! Vai muu? Esparsetti." Rravn huutelee pusikon keskeltä, vaihdellen aina äänenpainoaan ja äänenvoimakkuuttaan. Sekä kilpi että miekka valmiina hän tarkkailee visusti ympäristöään pedon varalta, ottaen hitaita ja rauhallisia askeleita eteenpäin.
Zahir seisoo Kalkamedeksen lähistöllä jousenjännettä hermostuneesti hivellen, yrittäen miettiä päänsä puhki kaikkia mahdollisia mustia petoja. Vaihtoehtoja on kuitenkin ikävän paljon ja ilman kunnon näköhavaintoa bardi ei pääse päätelmissään kummoisiin lopputuloksiin.
"Kalkamedesta pitää suojata. Jos peto ei hyökkää, niin voisimmekohan kiertää sitä?" John kysyy kuiskaten.
Rravn suunnistaa ääntä päin yllättävän hiljaa, mutta kun hän lähestyy otusta, se vain murisee kovempaa ja alkaa lopulta tulla häntä päin. Muut eivät näe, mitä tapahtuu, mutta kuulevat kyllä, kuinka liikkumisäänet lähenevät.
Inska:
Arrakis: 11 -> 16+ (readysta)
Mustakarhu: 16
Zahir: 14 (ready)
Rravn: 13
Vasili: 12
John: 11+
Rravnia hieman isompi mustakarhu mönkii hänen viereensä ja karjuu.
Rravn tempaisee lähestyvää vihamielistä petoa välittömästi miekallaan. Hän ei kuitenkaan osu.
Rravn: 12 pojoa damagea. Karhu nousee takajaloilleen ja alkaa kynsiä ja pureskella tengua. Se kynsii häntä ikävästi käsiin, puree huolestuttavan läheltä kaulavaltimoa ja yrittää halata häntä mutta ei saa pidettyä kiinni.
Zahir: move: reppu pois
std: ready attack, jos näkökent-
tään tulee jotain vihamielistä.
Zahir kuulee karjunnan yltyvän, tiputtaa reppunsa ja vetää jousensa jänteen kireälle, pään pyöriessä ja katseen haravoidessa vimmatusti kohdetta etsien.
Rravn tekee taktisen vetäytymisen, liikkuen polkua pitkin aina Johnin luokse. Verissä päin hän tokaisee: "Karhu. Musta. Naks naks au."
Vasili lähtee lampsimaan Rravnin ja Johnin ohi. Kun hän näkee karhun, hän ei enää ehdi tehdä muuta.
John: move vasilin perään. STD action ready attack power attacilla. Longspear (2-hand) +3, 1d8+9? (1d8, x3) Koska haarniska kuitenkin painaa, niin John pitää repun selässään ja lähtee seuraamaan Vasilia. Vähän edettyään hän valmistautuu lyömään mahdollisesti kohti tuleva karhua.
Kun Arrakis kuulee Rravnin kaakatuksen lähenevän ja saa selvän sanasta 'karhu', hän rymistelee läheistä polkua pitkin ääntä kohti, päätyen Vasilin viereen. "Missä se on?" Arrakis kysyy Vasililta ottaessaan tukevamman otteen miekastaan ja valmistautuen lyömään karhua olan takaa.
Arrakis tunkee Vasilin ohi ja näkee samalla edessä päin olevan karhun.
Karhu on vihastunut ja tunkee pusikon läpi Arrakiksen eteen. Arrakiksen valmisteltu isku ei osu karhuun.
Arrakis: 5 pojoa lämää. Karhu sen sijaan kynsii Arrakista onnistuneesti. Arrakis onnistuu vain juuri ja juuri välttämään karhun halauksen.
Zahir ei vieläkään näe mitään mutta kuulee taistelun ääniä etuviistosta vasemmalta, sieltä minne Vasili, John ja Arrakis juuri menivät.
Zahir: move G10 (polkua)
light-kivi suuhun free??
swift: CLw-sauva esiinCLW Arrakikseen 1d8+1
Zahir vilkuilee Kalkamedestä huolestuneena, mutta
puskasta kuuluvat äänet huolestuttavat bardia siinä määrin, että hän stressaavan tuokion mietittyään singahtaa ääniä kohti polkua pitkin, tunkien valokivensä suuhun valaisemaan polkua edellään. Juostessaan hän napsauttaa ranneliikkeellä esiin Mutgashin parannussauvan. Paikalle päästyään hän näkee kynsityn Arrakiksen karhun kanssa ottelemassa ja koskettaa ulfeenia kevyesti sauvalla, antaen parantavan energian virrata.
Zahir ei ehdi vielä tikuttamaan Arrakista. Sen lisäksi hänestä tuntuu, että tikun aktivointisanan lausuminen saattaa tuottaa vaikeuksia kivi suussa.
Rravn move pusikkoon Arrakiin viereen + Shield of Faith (2 min, +2 deflection AC) Ystävien lähdettyä karhujahtiin Rravn pitelee haavojaan, vilkaisten taaksepäin. Hän astahtaa pusikkoon ja suo Arrakiille ajan suoman suojan karhun hyökkäyksiä vastaan.
Koska Zahir tuli Rravnin eteen, tengu ei pääse Arrakiksen viereen. Hän menee Zahirin viereen mutta ei ehdi tehdä muuta.
Vasili: Drop bow, move: vasara käteen
standard: Power att. +4, 2d6+9
Karhun huomion ollessa keskittynyt Arrakikseen, Vasili pudottaa jousensa, vetäisee kaikessa rauhassa esiin vasaransa ja kumauttaa sillä karhua voimiensa takaa.
Vasili mätkäisee karhua suoraan kylkeen, ja eläin karjuu kivusta.
John: Move F6 jos pääsee ilman AoO. John etenee päästäkseen keihäällään karhun ulottuville ja koittaa häiritä antaakseen Arrakisille paremmat mahdollisuudet.
John ei juuri ja juuri pääse oikeaan kohtaan.
Full-Attack: +5/+5 (1d6+7/1d6+7, 20/x2), Bloodrage+Power Attack. Jos tulee flankia tai muita apuja, lisäile mukaan. Arrakis haistaa veren - omansa - ja tämän taisteluvimma vain yltyy. Ulfeeni ärisee yhteenpurtujen hampaiden lävitse samalla kun tämä pudottaa miekkansa ja miehen kouriin kasvaa valkoisia suomuja ja kynnet kasvavat teräviksi kuin skalpellit. Silmiin ilmaantuu jäätävä polte joka kielii siitä, ettei Arrakis välttämättä enää tunne järjen ääntä yhtä voimakkaasti kuin tuota alkukantaista raivoa, jonka saattelemana hän sitten raatelee karhua paljain käsin.
Raivoavan Arrakiksen kynnet repivät karhun naaman auki ja lämmintä verta roiskahtaa hänen päälleen, kun ne osuvat kaulaan ja repivät sen sottaisasti auki. Karhu kaatuu maahan.
Tilanteen tasaannuttua ja karhun elämän päätyttyä Rravn säntääkin Kalkamedeksen luokse ja taklaa tämän maahan.
Rravn ei onnistu; sidottu mies on hänelle liikaa.
Zahir ihmettelee hölmistyneen näköisenä kivi suussaan, mihin tengu yht'äkkiä pinkaisi. Arvellen tämän ehkä kuulleen jotain huolestuttavaa, garundi syöksyy tämän perään jousineen, sauvoineen ja valokivineen.
John koittaa kuulostella kuuluuko vielä jotakin uutta. "Kannattaisikohan tarkistaa se mistä karhu tuli. Joku siellä voi tarvita apuamme", John sanoo.
Hetken rauhoituttuaan Arrakis poimii miekkansa maasta ja iskee sen maassa kituvan karhun niskasta sisään lopettaen tämän kärsimykset.
Karhu jää hiljakseen valumaan.
Kun Zahir havaitsee, että Kalkamedes on hallinnassa ja tätä ei uhkaa mikään vaara, hän sylkäisee kiven suustaan ja huikkaa: "Hei Arrakis, tulehan vähän tänne! Haavasi näyttivät aika pahoilta, voisin parantaa ne. Vasili, oliko sinulla vielä sitä viinaa...? Entäpä Rravn, tarvitsetko parannusta?" Zahir kysyy lopuksi tengulta, Mutgashin sauvaa kädessään kohottaen.
Rravnin kermanvalkoiset sulat ovat yltäpäältä veressä, varsinkin kaulan alueella, ja useita höyheniä puuttuu. Hän katsoo Zahiria tympääntyneesti. "Kaula auki. Paljon verta. Satuimme kovasti. Naks naks au. Mitä luulemme?" hän toteaa pyöritellen päätään ja välillä irvistäen asennon muuttuessa. Kalkamedesta taklatessaan hän onnistui myös hieromaan veritahrojaan Kalkamedeksen vaatteisiin ja kasvoihin.
Vasili katselee mietteliäänä karhunraatoa. "Miksi karhu vihainen? Eivat juleensa kaju ihmislauman kimppuun", hän pohtii eläimen vierellä. Brevoyläinen laittaa tyynesti vasaransa takaisin selkään, samoin kuin maasta poimimansa lyhytjousen, ja lähtee kävelemään rauhallisesti takaisin Kalkamedeksen luo. "Joo, on tata omppumehua viel", hän huutaa Zahirille kävellessään, ja ottaa leilin vyöltään. Hän katsoo vielä kerran karhua, kohottaa leiliä karhua kohti ja ottaa pienen muistoryypyn pedon kunniaksi.
Zahir: CLW Rravniin, kunnes
täysissä.-> tikusta kuluu 3 latausta, Rravn täynnä
Zahirin silmissä välkähtää, mutta temperamenttiaan hilliten garundi sanoo Rravnille kärsivällisesti: "Noh noh, ei ole syytä heittäytyä nokkavaksi... Vastauksesi on myöntävä, selvä. En vain ollut varma, olisitko mahdollisesti itse halunnut parantaa vammasi. En tiedä, onko kukaan vielä sanonut tätä sinulle, mutta olet...ajoittain... vaikeasti tulkittava." Tengulle puhuessaan Zahir laittaa jousensa takaisin selkään, ottaa yhdestä taskustaan nenäliinan ja toisella kädellään paikalle saapuneen Vasilin tarjoaman pullon, lorauttaen siitä pienen hörpyn verran nenäliinaan. "Tämä saattaa kirveltää vähän", hän mutisee ja kumartuu pyyhkäisemään Rravnin haavoja. Puhdistuksen jälkeen bardi käyttää Mutgashin parannussauvaa haavojen täydelliseen sulkemiseen ja ojentaa verisen liinan tengulle. "Ole hyvä, saat sen muistoksi." Sitten Zahir kääntyy katselemaan, onko Arrakis tullut lähistölle, vai lähtivätkö ulfeenit kahdestaan tarkastamaan pusikkoja, joista karhu tuli.
"Monta aikaa. Meitä monta. Hankalaa. Kiitos", tengu kaakattaa ja suutuksissaan läppäisee Kalkamedestä avokämmenellä. "Tyhmä ukko. Nukkuu, mutta vahva. Demoni riivaa. Tai atsalea.", Rravn tokaisee, ja nousee ylös jättäen Kalkamedeksen piuhtaroimaan köyden varaan. "Koko puu perässä."
"No kannattaisiko tarkistaa sieltä mitä karhu tuli?", John kysyy ja sytyttää lyhdyn nähdäkseen kävellä sinne. "Jos vilkaisen sinne", hän sanoo.
"Odota hetki, tulen mukaan..." sanottuaan tämän Arrakis etsii Zahirin käsiinsä jotta saisi parannusta ennen kuin lähtee tarkastamaan karhun tulosuuntaa.
Zahir: CLW Arrakikseen, kunnes
täysissä.-> tikusta kuluu 1 lataus, Arrakis täynnä
Zahir vilkaisee valokiven luomaan kehään marssivaa veristä ulfeenia silmissään häivähdys pelonsekaista uteliaisuutta. Jos bardin mielessä jotain kysymyksiä kuitenkin pyörii, hän ei niitä kysy, vaan viileän asiallisesti ojentaa Mutgashin sauvan ja sulkee sen parantavalla energialla myös Arrakiksen haavat. Kurkkuaan rykäisten bardi sitten virkkoo: "Taidan jäädä tänne vahtimaan opastamme. Huutakaa, jos Johnin kanssa tarvitsette apua."
Arrakis nyökkää, eikä näytä kiinnittävän huomiota Zahirin oudoksuvaan katseeseen. Mies toteaa vain lakonisesti "Kiitos", kun haavat näyttävät arpeutuvan umpeen ja kääntyy kannoillaan ottaen rivakoita askeleita kohti karhun raatoa ja Johnia.
Johnin saavuttaessaan Arrakis nyökkää tälle ja sanoo: "Noh, mennääs kattomaan."
John nyökkää ja pitkät miehet siirtyvät eteenpäin. John kuulostelee samalla jos kuuluisi lisää ääniä, sillä karhu saattoi suojella poikasiaan.
Pusikosta ei löydy muita karhuja eikä jälkiä. Karhu näyttää nuorelta mutta ei täysin keskenkasvuiselta, joten todennäköisesti se oli juuri itsenäistynyt yksilö, jota vain ärsytti se, että sen marja-apajalle tungettiin.
"Ei mitään, eli lienee turvallista jatkaa taas eteenpäin ainakin vähän aikaa", John sanoo Arrakisille. "Eiköhän palata muiden luo ja jatketa".
Nähdessään kaksikon palaavan pian takaisin vahingoittumattomina ja tyhjin käsin, Zahir toteaa: "Ei siis mitään yhtä karhua kummempaa...? Sepä helpottavaa. Kaikkien näiden tähänastisten vastusten jälkeen aloin olla jo henkisesti varustautunut vähintäänkin karhulaumaan...Kaipa sitten päästämme oppaamme irti ja jatkamme matkaa?" bardi lopettaa kysyvästi muihin vilkuillen, poimien maasta reppunsa ja valokivensä ja laittaen jälleen tarpeettomaksi käyneen parannussauvan rannekoteloonsa. "Tarvitsetko apua köyden irrotuksessa, Vasili?" hän kysäisee, ollen valmis ottamaan normaalin paikkansa marssijärjestyksessä.
"Karhu turha. Matkaan", Rravn sanoo päättäväisesti ja alkaa arpoa, mihin suuntaan he olivatkaan menossa, pyörien paikallaan empien.
"Olen valmis", John sanoo otettuaan tutun paikkansa Kalkamedesen vierestä. "Kyllä raitis yöilma aina Taldorin viemärit voittaa, vaikka hankaluuksia onkin", John ajattelee itsekseen. "Yö etenee, toivottavasti saavumme pian määränpäähän", hän sanoo hetken kuluttua.
"Outo karhu", Vasili vielä jatkaa mietteitään. Hän katselee Kalkamedekseen kiinnitettyä köyttä ja sen sotkeutumista pensaisiin. "A, no pitakaa tosta kiinni, avaan tan sotkun", hän ohjaa tovereitaan ja ryhtyy keräämään köyttä taas nipuksi mukaansa.
Zahir avustaa Vasilia parhaan taitonsa mukaan pitämällä Kalkamedestä paikallaan samoojan keriessä köyttä.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
