Tapahtumat

Agareen päiväkirjasta

Tiemme jatkui labyrintin tutkimisessa. Therou löytää salaoven käytävään, jonka päässä on yksityiskohtainen tiikerinpään muotoiset ovet. Lisäksi löydämme käytävän, jonka päässä on illuusioseinä. Pian olemmekin jonkinlaisessa kidutuskammiossa, jossa jonkinlainen kiduttaja haluaa meidät vapaaehtoisesti selleihin. Puhui pomostaan Bahorista, ja ei ollut kuullutkaan Arkonoista. On hyvin kummallista, että suvullani on labyrintti, jossa mellestää kaikenlaisia olentoja täysin vapaasti, varsinkin vielä nyt kun tämä kiduttaja piikitteli Neolandusta, Korvosan kuninkaan senesalkkia. Neolandus tosin yritti ensin sepittää tarinan olevansa taskuvaras, mutta oli unohtanut ottaa omat juhlalliset vaatteensa pois. Glorio oli itse päättänyt siirtää hänet turvaan labyrinttiin, joka hämmästyttää minua kovasti. Luulisi että Arkonien linna olisi paljon parempi paikka näin tärkeälle miehelle. Neolandus kertoo haluavansa meidän löytävän Vencarlon ja lupaa vaihtaa tietoja sen jälkeen kun olemme pelastaneet hänet. Se kävi meille oikein hyvin.

Löydämme kidutuskammion vierestä suuren kammion, joka on täynnä suuria rattaita, ketjuja ja pylväitä, ilmeisesti jonkinlaista koneistoa. Koneistoon oli ketjutettu suuria elefanttimaisia epäkuolleita. Aiemmin pelkkä näky näistä olennoista olisi saanut minut juoksemaan karkuun, mutta nyt jäin arvostamaan tätä näkyä. Kumppanini olivat kauhuissaan ja ihmettelivät jälleen sukuani. Toisaalta ymmärrän heidän ihmettelynsä, mutta ovathan epäkuolleet työjuhdat hyvin käteviä. Heitä ei tarvitse ruokkia, tottelevat komentoja ja eivätkä kuole luonnollisesti (noh, kovin luonnollistahan tämä ei ole..). Jos kohtaamme labyrintissa suuren hädän, yritän hallita yhtä näitä elefanttia sillä tuonkokoinen otus antaisi suuren edun vaikeassa taistelussa. Minun täytyy jutella näistä elefanteista Glorion kanssa.

Päädymme vihdoinkin itse labyrintiin. En ole yhtään varma kuinka se toimi, mutta vipuja kääntämällä koko hökytys alkoi liikkumaan. Jouduimme hyvin nopeasti pulaan, sillä lattioihin oli kaiverrettu jonkinlaisia maagisia symboleita. Eräästä tuli vahinkoa Therouhun, hän ei yhtäkkiä pystynyt enää kantamaan mitään ja tunsi voimansa heikenneen. Paransimme hänen vaivansa, mutta pahin ansa oli se kun Arethia ja minua lukuunottamatta kaikki nukahtivat - ja yhtäkkiä ovesta tuli jonkinlainen pantterin ja naisen sekoitus, etsien meitä. Raahasimme nopeasti ystävämme turvaan ja annoimme heidän nukkua olonsa pois, kun emme itse voineet auttaa heitä. Saimme keskusteltua Arethin kanssa monesta asiasta, ja tunnen hänet jälleen hieman läheisemmäksi. Sanotaan, että aina pitää yrittää nähdä tilaisuudessa jotain positiivista, ja tämä oli sitä.

Kun toverimme heräsivät, lähdimme tutkimaan labyrintia uudelleen ja löysimme pantterinaisen. Hän loitsi maagista pimeyttä, joka teki taistelun vaikeammaksi. Onneksi Gruul ja Areth näkevät pimeässä, itse tunsin oloni lähinnä hyödyttömäksi. Epäkuolleenikin kaatui taistelussa, tosin tätä kirjoittaessani se on jo noussut takaisin...henkiin? (ota selvää oikeasta sanamuodosta)

Aikamme seikkailtuamme löydämme jonkinlaisen meditaatiohuoneen, jossa on ilmeisesti jonkinlaisia parantavia voimia. Emme jääneet miettimään asiaa enempää, sillä Vencarlo oli vielä löytämättä. Ja yhtäkkiä Vencarlo löytyikin kun labyrintti kääntyi. Hän vaikutti olevan hieman huonokuntoinen, ja hieman sekavakin. Hän halusi saada meidät kovasti labyrintista ulos, eikä tunnistanut Neolanduksen nimeä. Ajattelin, että nämä koitokset ovat saaneet hänet heikoksi, mutta yhtäkkiä Karamaz heitti loitsun häntä kohti. Sen sijaan että loitsu olisi mennyt läpi, se näytti kilpistyvän Vencarlon kehon ulkopuolelle ja hävisi. Eihän ihmisellä pitäisi olla tämmöisiä kykyjä, ajattelin. Ja sitten olimmekin taistelussa, taistelussa joka vei meiltä lähes kaiken. Viholliseen ei meinannut osua millään, käytimme kaikki loitsumme ja ne vain kilpistyivät hänen olemuksensa ulkopuoliseen kilpeen. En aivan ymmärtänyt mistä on kyse, ennen kuin hän paljasti olevansa jonkinlainen kettuolento - rakshasa ilmeisesti. Muodonmuuttajia. Areth kävi maissa, ja olimme viimeisempien resurssiemme varassa kun hän vihdoinkin lähti karkuun. Areth ystävällisenä antoi läksiäislahjaksi muutaman nuolen, jonka ansiosta olento ei enää huijaa ketään.

Mutta Vencarlo on vielä löytämättä, ja Bahor-niminen olento löytämättä. Tunnen, että en voi loitsia ennen lepäämistä, ja sama tilanne taitaa olla kaikilla muillakin. Ei tätä labyrinttiä voi pitkälle enää riittää....kai?

Päivämäärät

Lamashanin 25. päivä 4708 AR.

Sivuhahmoja

• Neolandus, ex-senesalkki
• Senshiir, kiduttaja-asura
• Sivit, jokin pahuus
• Vimanda, rakshashoista kovin

Palkkiot

• belt of mighty constitution +4 - Gruul
• ring +2 - Therou
• +1 kukri x2
• kukri, such shock
• pot of csw juomatta, muut meni
• mwk gandasa
• mwk kukri
• mwk urumi

Mutinat

Onnittelut puolestani. Ensi kerralla jatketaan samoilla höyryillä. No sleep till Brooklyn