Jason X- eli Artus Cimber

Tulivalta- kuun 4. päivä, Ote Yadis Arrakiksen päiväkirjasta.

Tuntuu kun olisi kulunut kuukausia siitä kun kirjoitin viimeksi tähän päiväkirjaan.

Armelias isäntämme komentaja Nils Luunrikkoja lähetti meidät kapteeni Pernen johdolla viidakkoon partiolle. Muutaman päivän reissun aikana kohtasimme joitain paikallisia natiiveja sekä epäkuolleita. Kun olimme juuri, JUURI saapumassa takaisin pääleiriimme, maa kirjaimellisesti petti jalkojamme alta. Vihollinen hyökkäsi pääjoukon kimppuun, mutta me neljä kierimme maanalaiseen tunneliin keskellä pimeyttä. Jonkinlainen vanha raunio, unohtunut ja viidakon nielaisema. Täällä oli iso hämähäkki, joka kuitenkaan ei tuottanut juuri vaikeuksia. Sen sijaan rauniota suojapaikkana käyttävät gorillaihmiset (????) pistivät Riniä ja Lieraa aika pahasti turpaan, joskin tästäkin selvittiin. Itse kävelin puolestaan suoraan ansaan, mutta onneksi sain kilpeni ylös ja vältyin pahemmilta vaurioilta. Ei mitään uutta, siis. Vapautimme Lieran kanssa gorillaihmisten vangitseman raptorin. Se oli söpö. Taidan nimetä sen "Sonnyksi."

Löysimme pääjoukon, ja he olivat taistelleet taas paikallisten heimolaisten kanssa. Outo violetti kolmio koristi heidän otsaansa. Leirissä keskustelimme jatkosta; päätimme, että emme voisi jäädä enään tänne märehtimään. Rin kertoi tutustuneensa paikallisiin vankeihin, jotka hän haluaisi vapauttaa. Kävin tutustumassa kaksikkoon- outo liskoihminen nimeltä Lohikäärmeensyötti joka tuoksui kinkulta sekä epäsiisti ihmismies nimeltä "Jason X". Tutkimusmatkailijoita, omien sanojensa mukaan, ja matkalla Orolungaan. Koitamme suostutella Nilsin vapauttamaan heidätkin, mutta en usko että Nils päästää meitäkään.

Pitää mennä, booty call.

Tulivalta- kuun 5. päivä, Ote Yadis Arrakiksen päiväkirjasta.

KIROAN TALOKSEN ALIMPAAN HORNAAN- EI TROOPPISIA MYRSKYJÄ KRAPULAPÄIVINÄ!

Tulivalta- kuun 6. päivä, Ote Yadis Arrakiksen päiväkirjasta.

Olipas erikoinen päivä. Kaikki meni Koston Leirissä paremmin kuin osasin odottaa. Alarak hoiti homman todella hienosti, kuten aina puhehommissa, ja Luunrikkoja suostui termeihimme. Haimme Lohikäärmesyötin ja Jason X:än, joiden varusteet Rin oli käynyt kääntämässä Luunrikkojan teltasta jossain välissä, ja jätimme leirin taaksemme.

Matkalla Rin alkoi tenttaamaan kuitenkin Jasonia isoon ääneen, tivaten jostain sormuksesta ja sen sellaisesta. Jason kertoi oikeasti olevansa "Artus Cimber", ja hänen tehtävänsä oli kantaa suunnattoman vaarallista ja voimakasta talven sormusta, jonka hän haluaisi piilottaa Zhentarimeilta ja muilta jotka käyttäisivät sitä vääryyteen. Lohikäärmesyötti on hänen henkivartijansa. Artus on matkalla Orolungan oraakkelin luokse kysymään apua sormuksen suhteen, ja nyt matkaamme sinne yhdessä.

Artus on myös jotain yli 100-vuotias, vaikka näyttää tuskin minua vanhemmalta. Artefaktit, dude.

Tulivalta- kuun 7. päivä, ote Yadis Arrakiksen päiväkirjasta.

Hirvittävä lihansyöjämätäs oli syödä Lieran! Hurja Taistelu Puska. Onneksi se pilkottiin hakkeeksi. Olemme nyt poistuneet suosta, ja vaikka sen kosteus toikin mieleen Luskanin mutalan sadesyksynä, niin olen tyytyväinen kun jalkojen alla on kova maa taas. Plus, sielä oli kuolleita. En pitänyt sen lohduttomuudesta.

Tulivalta- kuun 8. päivä, ote Yadis Arrakiksen päiväkirjasta.

MIKÄ NÄITÄ KASVEJA VAIVAA?? Toinen kerta kun joku ylikasvanut rikkaruoho koittaa murhata meidät. Tällä kertaa kolme väijyköynnöstä, jotka olivat melkein kuristaa Rinin, Alarakin ja Lieran hengiltä. Onneksi Artus käytti sormustaan- hirveä voima, ja ymmärrän miksi Artus niin pelkää sen joutumista vääriin käsiin. Toivottavasti Rin tai Alarak ei liikaa innostu sen voimasta. Tuollainen mahti ei kuulu kenellekkään.

Lohikäärmesyötti