Cold start.

Matsuaki, maan puolella Rheinstadissa, palaamassa Belet-Ilin luota. Sillä on uusi miekka! Se on selvästi tehty Trigestrian tuhosta ja sulasta, mutta näyttää silti melko paljon katanalta. Kahvassa on kaikkea tilpehööriä ja jalokivia jne. — terä näyttää sulalta, mutta on silti katanan terän muotoinen.

Matsuaki itse ei ole enää juhlatakissa; päällä koristelematon hakama ja haori(?), molemmat mustia. Alan tai imperaattorin insigniaa ei näy. Hiukset näyttävät miekalla leikatuilta ja epäsiisteiltä; siististä letistä ei ole jälkeäkään. Otsassa on myös haava. Matsuakin olemuksessa on tiettyä ylpeyttä uuden aseen johdosta, mutta selkeästi myös jotain uupuu, eikä Matsuaki itsekään tiedä oliko kaikki vaivan arvoista. Tietty nöyryys on myös hävinnyt Matsuakin olemuksesta…

Matsuaki kävelee kujille, jotka johtavat vanhaan Rheinstadiin. Kujalla on kaksi porukkaa; kaikki näyttävät ihmisiltä. Toiset uhkailevat toisia, maassa on ruumis — se onkin Ergilon-demoni (jotka muistamme helvetistä kun H’tah oli pettänyt A:n ja B:n.)

Matsuakin lähestyessä käy selväksi, että kuollut Ergilon oli vartiossa. Toiset tyypit ovat cammoraaneja, jotka ovat tappaneet Ergilonin jostain syystä. Matsuaki kuulee, että cammoraanien pääjehu huutaa, että “siellä on nyt joku sota menossa, ja te päästätte tällaisen helvetin petturin joukkoonne.

M pysähtyy, ja puhuu cammoraanien johtajalle.
M: Olen Matsuaki Sembei. Kertokaa, missä on sota meneillään? Mikä sota?
CJ: Jotain ne Helvetin tyypit siellä tappelevat keskenään, ja pistävät maailman varmaan paskaksi!
M: Helvetissä?
CJ: Ei, kun tuolla maailmassa, jota näiden perkeleiden piti vahtia!
M nyökkää, kumartaakin samalla liikkeellä.
M: Minä kiitän. M lähtee Rheinstadiin
Cammoraanit keskenään: "Meinaako se mennä sinne sisään…?" "Ne on sellaisia…"

Kuja alkaa muuttua vanhaksi Rheinstadista, ja kamera nousee näyttämään sitä. Kuilun alue alkaa hitaasti romahtaa sisäänpäin, ja sieltä nousee varjo taivaalle. Siivet nousevat kaiken yläpuolelle. Ja toisen siiven varjosta puuttuu pala…

Kohtaus 1: Asborn, Boto, Vidyara kysymässä Lua Tulekilta ja Tahua Loakalta mitä he aikovat. Era on vienyt Ivrapatishan pään temppeliin turvaan.
A: Anteeksi, että häiritsen…
LT huomaa Abaddonin horisontissa.
A: …tilanne on hieman kriittinen, haluatteko jäädä taistelemaan vai paeta?
TL: MITÄ!? HERÄSIKÖ SE?!
A: Ei, meillä on vanhoja tuttuja kylässä.
B: Abaddon!
A: B, se on se sama!
B: Muistatteko sen taistelun, josta meidän piti kertoa. Sama Abaddon on täällä.
A: Vuorossa erä kaksi.
TL tulee katsomaan ja kiroilee.
LT: Sisareni ei nyt ole kunnossa mihinkään näin vaativaan. Jos sallitte, pysyttelemme tästä sivussa.
V: Voitte toki ottaa laivan ja paeta.
LT: Luulen, että emme halua näyttäytyä pakenemassa täältä juuri nyt.
B: Aiotte piileskellä.
A: Toivottakaa meille onnea!
TH tekee jotain juttua, kommentoi A:n silmiin katsoen: Olen pahoillani.
A: Olkaa turvassa.
VAB perääntyy, mökki alkaa huojua, vääntyy ja pieni hiekanjyvä putoaa maahan.
V: Mitä tiedämme Abaddonin kanssa taistelusta?
A: Meillä on parempi olla paljon voimaa, koska siiven kärjen tuhoaminen vaati voimasanan.
B: Mikäli muistan oikein, maailma sortuu aina hänen altaan.
A: Abaddonin lisäksi tuolla on Paula Rego
B: Mitä jos annettaisiin Gunnar takaisin
A: Ja ruvetaan Entropian sylikoiriksi? Jos emme pysty voittamaan yhtä pikkuruista enkeliä ja yhtä imeyden valtaa, miten sitten pärjäämme Syntymättömälle?
B: Onko meillä strategiaa?
V: Jätin armeijani toisaalle.
A: Voimmeko estää Rheinstadia romahtamasta?
B: Haittaako se, jos se romahtaa?
V: En oikein tiedä voimmeko tehdä mitään. Voisin tietysti yrittää hätäkutsua jotain taistelemaan Abaddonia vastaan, mutta se ei estä Rheinstadin tuhoutumista.
B: Voisimme keskittyä oleellisempaan jos annamme sen tuhoutua
V: Entropia ei voi antaa sitä pimeydelle jos se on tuhoutunut
B: Te-Apokai-e-Nurulla voisi olla intressi suojella Rheinstadia, mutta ovatko ne siellä Provectuksessa? Pitäisikö kysyä?
V: Voivat olla Provectuksessa taistelemassa Hamidia vastaan
A: Jos heillä on suunnitelma ottavat varmaan meihin yhteyttä. Joka tapauksessa PR on tuolla, minä menen sinne.
B: Mennäänkö sitten ihan vaan tunteella?
A lähtee, M tulee paikalle just tämän jälkeen.
B: Matsuaki!
M: Mitä täällä tapahtuu.
V osoittaa Abaddonia: Ilmeisesti Paula Rego on on hyökkäämässä pyhättöön.
B: ja ilmeisesti Asborn on ottamassa hyökkäyksen vastaan yksin.
M näkee että kuilun luona on iso demoni joka oksentaa demoniarmeijaa
M: hän on tullut hakemaan ankkuriaan
B: niin. Myös Provectukseen hyökätään. Hamid, Entropian valta.
M: Minä tunnen hänet.
V: Te-Apokai-e-Nurun vallat voivat olla kiireisiä Provectuksessa.
M: suuri joukko mongoleja kulki kohti kutojaa
B: minusta meidän pitäisi kysyä Apolta hänen mielipidettään; hän jäisi meille kiitollisuudenvelkaan sikäli kun hän onnistuisi pelastamaan jotain Rheinstadista
V: jo keksimme mitä tuolle tehdään.
M: Minulla on ajatus siitä mitä voimme tehdä Abaddonille, mutta kestänee vielä hetken aikaa ennen kuin se on käyttökelpoinen.
V: Mitä tarkoitat
M: Tarvitsen kohtuullisen paikallaanpysyvän alueen joka ei ole varjon peitossa hetkeksi. Niin kauan kun Abaddon leittää siipiään, alue liikkuu liikaa. Kun sen siivet on levitetty, se varmaankin enemmänkin liitää. Toki, jos pääset koko varjosta eroon, ratkaisemme koko ongelman kerralla.
V: Voisin tietenkin yrittää kutsua erään entiteetin nimeltä Vihreä Aurinko tänne Rheinstadiin. Normaalisti sen kutsuminen maailmaan on vaikeaa, koska se ei tule toimiin normaalin auringon kanssa, mutta Rheinstadissahan ei ole aurinkoa. Lähinnä sen ominaisuuksiin kuuluu se, että sen valossa ei ole varjoja. Tietysti, jos kutsun sen näin valmistelematta, niin se ei varsinaisesti ole mitenkään minun hallinnassani. Siihen menee toki aikaa.
B: mitä teet jos pääset Abaddonin alle
M vetää miekan huotrasta käsilleen lepäämään: Kiitos Belet-ilin minulla on jälleen miekka.
B: Hienoa. Erikoinen.
V: Kahva näyttää hyvin… persialaiselta.
M: Se johtuu kahvan alkuperästä.
V nyökkää
M: luulen, että voin lyödä tällä Abaddonia. Terä on säilyttänyt Provectuksessa näkemämme ominaisuuden iskeä valtavankokoisena maasta.
V: Abaddonin lyöminen miekalla on hyvä suunnitelma.
M: En halua kuitenkaan kokeilla, miten varjoon osuminen vaikuttaisi terään.
V: Hyvä! Menen tekemään valmisteluja
V menee basaariin.
B: Jos minä sitteen menisin vaikka Te-Apokai-e-Nurun luokse.

SPLIT DA PARTY!

Kohtaus 2
Asborn juoksee aspekti nelosellaan kohti kuilua. Pimeys leviää taivaalle samalla kun maalla. Varjon leviäminen taivaankannella pysähtyy kuin seinään. Enkeli inkarnoituu taivaankanteen ja muuttuu taivaankanneksi, taistelee vastaa (se on Sofshavua). Taivaankansi värähtää, kun Sofshavua paiskaa voimasanalla. Varjo tarttuu siihen. Taivaankansi värähtää uudestaan. Väri haalistuu. Palava enkeli tipahtaa taivaalta ja taivas alkaa tippua. Asborn tsekkaa Sovshafuan, joka on hädin tuskin hengissä. Asborn varoittaa veljiä ja lähettää enkelin heittämällä pyhäkköön turvaan.

A abaddonille: RRRÄÄÄ. Lähtee hyppimään taivaankappaleita pitkin taivaalle ja katselee, mitä kuilussa tapahtuu.
Uusi voimasana kajahtaa. Veljesmurhan ihme, kahdella läpäisyllä. Vav lienee läsnä. Asborn laittaa auktoritaksen päälle. Kaikkia pyhättöjen ulkopuolella sattuu. (Kolmen pisteen affliction, “Veljesmurha”.) Reaktiona tähän, Boto tekee Veljesrakkauden voimasanan kolmella läpäisyllä. Bondi/Affliction (5): "Tunnen veljesrakkautta Nabrassal Toisen familiaa kohtaan".

Kohtaus 3: Boto on matkalla Te-Apokai-e-Nurun luokse. Giorgios tulee kärsineen näköisenä vastaan.

G: Herrani …yritti soittaa… mutta puhelin oli laitettu kiinni…
B: Voi ei, hän ehkä yritti tavoittaa sisartani. Haluaisin tavata hänet, olen pahoillani, ettei sisareni ole vastannut
G: Hänet…?
B: TAeN, tai ihan kuka vaan oikeastaan. Nyt on hätätila, ymmärrättehän.
G: Todellakin, köh köh. Valtiaamme on valmistautumassa puolustukseen.
B: Kenties joku valloista?
G: Herrani ja hänen veljensä ovat Provectuksessa.
B: Onko teillä mitään keinoa ottaa heihin yhteyttä? Häiritseekö se heitä, jos jätän viestin?
G: Toki, mistä halusitte puhua?
B: Tulin vain pyytämään, että vaikka välimme ovat olleet hieman kireät, niin voisimme puolustaa yhdessä kotikaupunkiamme.
G: Olen samaa mieltä, välitän tämän herralle. Siitä ei ole epäilystä.
B: Voimme siis luottaa apuumme?
G: Valtiaamme keskittyy puolustukseen. Hänen voimansa on suuri, mutta hidas.
B: …ennen pitkää siis?
G: Ei ole myöskään selvää, mitä muuta tästä seuraa, joten emme käy hyökkäykseen.
B: Vaikka kaupunki romahtaisi altanne?
G: Valtias pystyy pelastamaan Ke-Kapoteran, ja muu kaupunki ei ole merkinnyt meille mitään. Myös pyhättönne on varmasti turvassa.
B: Onko kaupunkia syytä edes puolustaa?
G: Sain ohjeen ilmoittaa, jos Abaddon hyökkää valtiasta kohtaan tai muuta erikoista, mutta muuten odotamme.
Mongoli ratsastaa paikalle, näyttää ilahtuvan erityisesti Boton näkemisestä.
G: Jos teillä on tarkempi sotasuunnitelma, jossa voimme auttaa, kuulemme sen tietenkin.
B: Ymmärrän että perheenne on toisaalla, ja kantanne muuten. Meillä ei taida nyt olla sen suuremmin suunnitelmia. Kerron tämän perheelleni, jos saamme pelastettua jotain Rheinstadista, niin toivon, että Valtiaanne voi antaa meille erimielisyydet anteeksi.
G: Oi, ei Valtiaallamme ole teidän kanssanne varsinaisia erimielisyyksiä, vain herrani veli on henkilökohtaisesti... loukkaantunut.
B: Onnea puolustukseen siis.
Giorgios tulee halaamaan. Antaa myös uuden kännykän. Mongolitkin tulevat fist-bumppaamaan.

Kohtaus 4.

Asborn pomppii pitkin taivaankannen kappaleita, huutaa demoniarmeijalle (joka tuntee lojaliteettiongelmia rakkaiden veljiensä ja komentajiensa välillä): “Sarvipäät, puolustakaa kitaa!”
Jo saapuneet demonit alkavat taistella tulevia demoneja vastaan. Kuilun alue on suurin piirtein romahtanut, mutta joku siisti yksittäinen demonivelho pitää pientä kieläkettä pystyssä.

Asborn hyppää varjon siivessä olevan reiän läpi, ja yrittää lyödä Abaddonia turpaan. Asborn syöksyy pimeyden sisään — hetken päästä pimeys taivaalla muodostuu nyrkiksi, ja Asborn on nyrkin sisällä. Asborn jää taistelemaan verisesti nyrkin kanssa siitä, kumpi on voimakkaampi. ngh ngh ngh.

Kohtaus 5.

V on mennyt basaarinsa katolle. Istuu siellä meditointiasennossa ja sen pään ympärillä leijuu hassuja merkkejä jollain oudolla kielellä. Edessä on mekaaninen laite, johon on lävistettynä pieni toukkamainen ulkopuolinen olento, joka sätkii siirtämällä iseään neljännessä ulottuvuudessa jatkuvasti niin että sen muoto muuttuu. Zoomi Vidyaraan. Symbolit hajoavat, tulee vihreä välähdys. Toukka on kadonnut ja kamera kääntyy taivaalle. Kaikki kylpee vihreässä valossa ja taivaalla on pallo, joka näyttää metalliselta ja sen pinnassa on ulkopuolisia merkintöjä. Pallo valaisee koko maailman vihertävällä valolla, eikä missään oikeastaan ole enää varjoja. Nabrassalin valo hieman vetäytyy tämän vihreän loisteen edessä. Myös Abaddon vetää kivuliaan näköisesti varjonsa pois. Kuilun luota nousee vielä pari velhoa toiveikkaana Tuhon enkeliä vastaan. Ympäristöä on tuhoutunut jo paljon, ja kaikkialla on kuolleita.

Kohtaus 6

Matsuaki nousee, vetää miekkansa, tekee lyhyen katan joka päättyy miekan survaisuun terä edellä maahan, huutaen kiai-huudon ja kurottaen miekkaansa ja kutsuen aseen terän muutoksen voimia. Maasta alkaa nousta pienempiä sulkia, jotka halkovat sulavasti ilmaa ja maata. Lopulta maasta nousee yksi suuri sulka, joka solahtaa olennon pimeyteen jumalallista valoa loistaen. Hetken pimeys näyttää tiivistyvän terän hehkua vastaan, mutta räjähtää sitten pois joka puolelle, mukaanlukien ruutuun joka menee pimeäksi. Kuvan palatessa kuilun yläpuolella näkyy olento, jonka on kuin varjo olisi muuttunut marmoriseksi patsaaksi enkelistä. Sillä on halkeamia marmorissa ja huppu päässä, ja se levittää marmorisia siipiään. Leikkuukohdassa näkyy haava, josta loistaa puhtaan valkoista auringon valoa, joka muistuttaa sitä joka loisti Yehiyeh Asher Yehiyehin luona. Olento näyttää kärsineeltä, mutta sen pimeys on poissa. Se näyttää samalta kuin se abaddon, jonka Kabeer-ji lähetti tuhoamaan Shangri-lata. Valo on kuitenkin laimeampaa, aivan kuin pimeys olisi hajaantunut Rheinstadiin. Nyrkki on räjähtänyt Asbornin ympäriltä, Asborniin on pinttynyt häivähdys pimeyttä. Matsuaki nostaa miekan maasta ja pyöräyttää katanaa puhdistavalla eleellä.
M: Ja sinun nimesi on Langenneen Nousu.

Kohtaus 7
Asborn pomppii enkeliä pitkin kohti enkelin takana olevia tyyppejä: Siellä on armeijaa oksentava kita, selkärankaa säkenöivä energiapallodemoni sekä lihankappaleista koottu demoni, Vav. Ei muita. 

A: Tämä on ansa!!

Kuva siirtyy Pyhätöstä palaavaan Botoon. Huomaamme kuinka Hermeen portilta alkaa purkautua demooneja. (Vidyara alkaa juosta pyhättöä kohti. Boto muuttuu brontosaurukseksi). Portista purkautuu ensin orjia ja pasuunansoittajia, sitten itse Ahita Sarosh.

V katsellessaan uutta armeijaa: Toivoisin että Imperaattorimmekin liittyisi taisteluun pian.
Tällä sekunnilla imperaattorin valo vetäytyy temppelin sisään, ja pyhätössä olijat kuulevat hänen kutsunsa.
M V:lle, kaivaa Asbornin kukan: Soita sinä Botolle. Välitämme valtiattaren viestin heille.
M soittaa myös Jaromirille, joka ei vastaa, mutta M kertoo viestinsä silti.

Kohtaus 8
Imperaattori on vastassa selin kun M ja V tulevat sisään. Libertykin on paikalla, erillään muista ja surkean näköisenä. Imperaattori kääntyy loistaen valoa hyvin heikosti. Tavanomaisen lempeän katseen sijaan hän näyttää huolestuneen pelokkaalta ja sanoo välittömästi.
NII: Lapseni, olen tuntenut suuren tyhjyyden. En tiedä aikooko ekskrusiaani tappaa minut, mutta etsikää hänet, NYT!

Kohtaus 9
Asborn tekee itseensä ihmeen "viha saa tekemään asioita, joita katuu myöhemmin", jolla saa selville Vavilta kuka on ekskrusiaani.
A: Pimeys liitossa ekskrusiaanien kanssa, aika alhaista.
A lyö Vavin merkkiä demonin kädessä joka murskautuu. Olento Vavin alustana lysähtää maahan. Vav ilmestyy toiseen käteen.
V: Ekskrusiaaneja! Meidän tarkoituksemme oli vain hämätä niin kauan, että Paula pääsee varastamaan Gunnarin- käsi läimäisee demonin suuta, tuli puhuttua liikaa.
V: Vitsi, vitsi, olin lähdössä tähän ihan vain kaaoksen vuoksi, mutta...
A potkaisee demoonia päähän ja juoksee kohti pyhäkköä soittaen Matsuakille.
A: Kaikki tämä on hämäystä; PR on tulossa hakemaan Gunnaria. Voitko varmistaa kartan?
M: Hyvä on, minä menen.
Matsuaki lähtee kartan luokse, vihan laivalle.

Edessäpäin, Vankiloiden alan ihme.
Hyvin pian tämän jälkeen (Vid huomaa) Matthew huutaa.
Ja hyvin pian sen jälkeen, Era tekee ihmeen Pyhäkköön; jotain poistuu, kulkuteiden alaa.
Liberty soittaa Matsuakille: "Matthew on petturi, hän yritti kutsua Myriadin!"

Uusi ihme vankiloiden alaa; ihme iskee kohti taivaalla lentävää Eraa, mutta Matsuaki vetää miekan ja leikkaa sillä ihmeen rikki. Laivasta kuuluu "voi paska voi paska voi paska... Nyt lähdettiin!" Gunnar on vissiin vapaana.

Asborn säntää paikalle. Paula Rego on juuri syöksymässä kohti jokiporttia. Vihan laivan köydet ja sen rungon vihan puiden juuret takertuvat kiinni Paula Regoon. Asborn astelee pitkin laivan kantta kuin voitokas tiikeri.
A: Vankiloiden valta vaihteeksi itse pinteessä, hah.
Paula Rego tekee ihmeen, joka tekee laivasta Asbornin itselleen rakentaman vankilan (affliction 1).
Gunnar: A, etkö voisi vain antaa meidän mennä?
A: En voi antaa teidän mennä, olette salakuljettaneet exkrusiaanin tänne ja yritätte tuhota luomakunnan!
G: A, älä ole hölmö, hän tuli tänne vain pelastamaan minut.
A: Kaikki tuo oli vain harhautus, en halua tietää mille tämä on harhautus!
A syöksyy PRn kimppuun. A käyttää bondia “On suurempiakin asioita kuin minä” counteroidakseen afflictionin (laiva on itserakennettu vankila). A heittää PRn aspekti kasilla, läpäisy 3lla päin vihan puuta seivästäen PRn.
PR tekee “asioita, joita katuu myöhemmin” ja kiroaa An (ja samalla Gn) norjalaisia sukujuuria niin kovaa, että sieluun sattuu (vrt. PRn estate property “Vankilat satuttaa sielua”).
PR: *** ***** ** **** ***
An sieluun sattuu (affliction 1). Gllä samoin. G katsoo Ata anovasti.
A Matsuakille: M, tuo miekkasi leikkaa mitä vain?
M: Mitä tarkoitat?
A: Pystytkö leikkaamaan pimeyden irti tuosta madosta (PR)? En haluaisi tappaa noita… jäisin sinulle palveluksen velkaa.
M: Hyvä on, mutta olet minulle tosiaan palveluksen velkaa.

M menee vihan puulle, ja sivaltaa miekallaan PR:ää pitkin käsivartta, ja haavasta näkyy YAY-tyylistä valoa; nähdään, että Paula Regon taidegalleriassa (tuttu paikka ykköskaudelta!) PR:n omakuvasta leikkautuu irti osa (muotokuvassa PR maalaa itsestään pimeää muotokuvaa, ja pimeä muotokuva katoaa pois.)

A: Olet tehnyt valintasi G, ja minä päästän teidät menemään.
G: Te olette molemmat hulluja jumalia!
A: NO NIIN OLEMMEKIN, LÄHDE!!!

PR katsoo (jotenkin?) portille Maan Rheinstadiin ja näkee Kryzstof Karpakin ja Hra Knackin katsomassa tuhoa ja kääntymässä pois.