Neljäs Osa. Vuosi 510. Kampanjan vuosi 25.

Prinssi Marcellus palasi muutama vuosi takaperin Aureliapolikseen suurena sankarina alistettuaan idän tasangot takaisin keisarillisen vallan alle. Voiton kunniaksi pidetty triumfi nostatti keisarikunnan mielialaa ja keisarillinen valta ei vuosisataan ole ollut niin vahvana kuin se oli sillä hetkellä. Tummat pilvet olivat kuitenkin samaan aikaan kerääntymässä keisarikunnan ylle.

Koko maailman suurena yllätyksenä Jordeinian entinen kruununprinssi Arthur Tindragon väitetysti palasi kuolleista. Arthur oli mies jonka kuoleman takia Jordenian edesmennyt kuningas Luthor Tindragon aloitti kapinansa, jonka lopulta kruununprinssi Lucellius kukisti Rodenian Titaanin avulla. Uudelleen palannut Arthur oli pronssi-ihoinen lähes kaksi ja puolimetrinen jätti, joka pian taisteluissa osoittautui haavoittumattomaksi ja voimat äärettömäksi hänen miekaniskujensa leikatessa legioonalaisten panssaria kuin kuuma veitsi voita. Arthurin paluu herätti epäilyksiä myös jordeinialaisten keskuudessa, mutta hänen jatkuvat voittonsa ja Jordeinian paluu kunniaan ansaitsi hänelle Jordeinian kansan rakkauden uudemman kerran. Vapautettuaan Jordeinian Arthur kuitenkin pysäytti sotimisensa toistaiseksi ja vain harva osaa arvioida mitä hän tällä hetkellä miettii. Huhujen mukaan hän on matkannut länteen Therodeaan, mutta vaikea sanoa Regentti Lucelliuksen seistessä Rodean titaaninsa ja legiooniensa kera aivan Jordeinian itä-rajan tuntumassa.

Pääkaupungissa myös on paljon tapahtunut. Keisari on sairastunut vakavasti ja pysytellyt pitempään poissa julkisuudesta. Hänen tilallensa sijaishallitsijaksi on nimetty Regentti Lucellius ja hän on pääkaupungissa ryhtynyt valtavasti kasvattamaan Castorin inkvisition valtaa. Hän jopa uudelleen organisoi hänen henkilökohtaisen 1. Legioonansa sisältämään vain Castorin inkvisiittoreita ja nimeten sen Valkoiseksi Legioonaksi. Inkvisition valvonta ja apostaattien jahti ei koskaan keisarikunnassa ole olllut näin paljoa esillä kuin viime aikoina.

Therodea lännessä myös on vaipunut uuvuttavan sisällissodan alle. Kolme ryhmittymää on noussut mahtitekijöiksi. Ensinnäkin Therodeapoliksen ryhmä joka pyrkii pysyttelemään neutraalina itsensä ikuisen Therodeapoliksen kaupungin johdolla. Liittoumaan enimmäkseen kuuluu sisämaan kaupunkeja jokien varsilta. Toisena ryhmittymänä on Megalopoliksen Merivaltias Alliansi. Tämä joukko rannikkokaupunkeja on vannonut uskollisuutensa Merivaltiaille ja pitävät päämajaansa Megalopoliksessa. Viimeisimpänä Merivaltiaita vastustavana kapinana syntynyt Hieronyman liitto, missä nuori neito Roxane johti vallankumouksen Hieronymassa ja kaupungin uutena Strategina yhdisti ympäröivän seudun taisteluun Merivaltiaiden tyranniaa vastaan.

Näin rankkoina aikoina kuitenkin yksi valonpilkahdus on saatu. Prinssi Marcellus on viimein astumassa avioon ja kumppaniksi on valiutunut Lucretia Scipio. Näin Hadriaanien tukeman keisarillisen suvun vesa nai Primusten johtohahmo Orvo Scipion tyttären mahdollisesti viimein yhdistäen senaatin riitaisat faktiot saman katon alle. Kenties senaatin yksimielisyys voisi viimein palauttaa järjestyksen keisarikuntaan.

Marcellus ei kuitenkaan ole halunnut suuria valtiollisia juhlia vaan on tyytynyt pienempään seremoniaan ystäviensä ja tärkeimpien tukijoidensa kera omalla maaseutupalatsillansa. Tänne tekin olette saapuneet ja joillekin se on ensimmäinen kohtaaminen vuosiin ja toisille taas kokoontuminen tuttujen ystävien kanssa taas kerran.