Uusi liittolaisenne, Sakkarot Tulikirves.

Tapahtumat

Ote Rinin päiväkirjasta. Teksti on epätasaista ja vähän hankalasti luettavaa ja täynnä oikeinkirjoitusvirheitä ja tahroja sen jäljiltä kun kosteaa mustetta on pyyhitty tai sivut ovat kastuneet.
Minä alan nyt pitää päiväkirjaa. Minun pitää opetella kirjoittamaan paremmin. Ja sen kuulemma oppii vain tekemällä. Ärsyttävää ja pitkäveteistä. Mutta ehkä minäkin muistan sitten paremmin mitä on tapahtunut. Meistä tulee kuitenkin jotain suurta, on hyvä muistaa mitä on tehty.
Me lähdettiin sinne laivaan, laiva on lastattu ihan täyteen, eikä kellekään ole paljon tilaa, ja me nukutaan kannella, ja kaikkilla on koko ajan märkää ja inhottavaa. Mutta Ärjyjaska tuli meidän mukaan, se on tosi hyvä! Koska Ärjyjaska on vahva ja hauska. Nämä merimiehet eivät ole, hauskoja siis. Ne puhuu ihan oudosti. Ihan eri kieltä, kai. Miksi ihmisillä pitää olla monta kieltä? Miksi kaikesta on tehty hankalaa? Täällä laivalla on myös huonoa ruokaa. Kuivattua. Minä yritin kalastaa ja nuo merimiehet vain nauroivat. Mutta verkoilla saa kalaa, tuore kala on parasta mitä tällä inhottavalla, kostealla laivalla on. Tuhkaturkkikin vihaa tätä, vielä enemmän kuin minä. Inhottaa kun on märkää ja maa jalkojen alla liikkuu.
Matkalla me kohdattiin muutamia jänniä juttuja. Ensin valtion laiva yritti tarkastaa meidät, mutta me naamioiduttiin taas, ja Réveille oli taas ihan sairaan hyvä puhumaan, ja valtion laiva jätti meidät rauhaan. Me ollaan tosi ovelia kyllä! Sitten jossain vaiheessa meidän kimppuun kävi semmoinen kalan näköinen ukko kavereineen, ja ne oli aika hankalia, kun ne vaan pysyi siellä vedessä, mutta lopulta tapettiin ne. Se yksi heitti jonkun ennustuksen meille, muttei sitä tarvitse kuunnella, se vaan pelotteli, varmasti.
Sitten. Sitten. Kapteeni suostutteli meidät hyljemetsälle. Minä sain sellaisen käsityksen että se on ihan OK, kapteeni halusi vain nahat, mutta minä halusin käyttää kaiken. Mutta sitten jälkikäteen se kapteeni-paskiainen sanoikin että niitä hylkeitä on tosi vähän ja menee kauan ennen kuin ne pärjää taas! Helvetin vitun paskiainen! Minä en olisi ikinä auttanut jos olisin tiennyt! Saatanan mulkvisti. En enää luota kapteeniin ollenkaan. Minä yritin käyttää ihan kaiken mahdollisen sitten niistä hylkeistä, ettei niiden uhraus olisi turha. Keksin kaikelle paitsi mahahapoille käyttöä. Saakelin aivokääpiö kapteeni turjake. Minä vielä nautin kun tapetaan se ja poltetaan sen laiva. Oi kyllä minä poltan sen oikein mielelläni. Saatanan saatana ja Asmodeuksen epäpyhät tulet.
Me tehtiin myös kauppaa yutakien kanssa, jotain pohjoisen ihmisiä, saatiin hienoa tavaraa, ja myytiin turhaa. Hyvin tehty. Ja sitten me vielä kohdattiin joku jäätä tekevä naurava paskiainen keskellä yötä, mutta lopulta sekin oli ohi. Ja päästiin lopultakin perille kylmään metsään ja hirviöliittolaisten luo! Osa niistä halusi syödä meidät. Mutta meidän liittolainen, Sakkarot Tulikirves, kielsi. Ja sitten annoimme heille aseet, ja me juhlimme, ja juttelimme herra Tulikirveen kanssa. Hän on siisti tyyppi. Ja pian alkaa seuraava osa tehtäväämme! Oi kun pääsisin pian polttamaan sen saamarin kapteenin...

Sivuhahmoja

• Kapteeni Kargeld Odenkirk, laivanne kapteeni. Selkeästi barbaari.
• Kuuravasaran kuusihenkinen miehistö, katselevat teitä kummastuneina.
• Kapteeni Edward Sambryl, kuuluisa merirosvojen ja salakuljettajien metsästäjä.
• Nerianus, Mitran triton oraakkeli.
• Valkotora, yhden Yutak-heimon päällikkö. Pukeutunut nyt hienoihin aatelisvaatteisiin.
• Sakkarot Tulikirves, hirviölaumojen karismaattinen komentaja

Palkkiot

• +1 trident, hohtaa
• Merikoteloista tehty rintapanssari, helposti särkyvä
• Kotilosta ja helmistä tehty Mitran pyhä symboli (100gp)
• Kolme hylkeen turkkia + 3 turkkia Kargeldilla (50gp/kpl)
• Sarvivalaan sarvi (Inventaariossa lisää)
• Ivorya yhteensä 600gp:n arvosta

Kommentteja, kysymyksiä, mitä vain

Suunnitelkaa seuraava levelöinti seuraavaan sessioon. Se tapahtuu melko alussa pelikertaa.