Toiminnot
Sivusto
Arodus 28. Vuosi 4707 AR
Kallopadon, kallorakennuksessa asuivat Kallonottaja peikot. Ne kuitenkin olivat selkeästi varovaisia pysytellen rakennuksen suojassa - jo kerran murreujen porttien takana. Korkealla olevat suuret ikkunat eivät houkutelleet köpimään pääedelle pimeyuteen, sisätiloihin jotka näyttivät olevan koti paksulle kerrokselle sammal- ja roikkukasvustoa, slelvästi jotain mikä teki tyypillisesti suomaastossa viihtyville peikoille - paikasta eläimellisen kodikkaan. Oven nykiminen ja lopulta pakottaminen aiheutti sisältä närää, mutta jätiksi käyty vuoropuhelu ei edennyt suotuisasti - ilman uhrieläimiä tai komeita kalloja ei ollut edemmäs asiaa! Over murtuessa rasitetuilta saranoiltaa peikot hyökkäsivät joukolla ja raivokkaasti, osoittaen myös että jätin kokoiselle ikkunat olivat kätevin liikkumisreitti. Zledurk jäi yksin neljää poeikkoa vastaan tuhotulle ovelle vaihtamaan rajuja iskuja, muu joukko taas puolusti taustaan padolle kiertäneitä peikkoja vastaan - Shalelun sulkien torjuessa viimeisen ulos sännänneen joukon. Raju taisto päätyi kuitenkin hyökkääjien voitoksi, Valerien pistellessä happokeihäällään kaatuneet peikot regenointi unesta tuhoon!
Kallorakennuspaljastui paikoin raunioituneeksi, kauttaaltaa peikon myskin tuoksuiseksi sottaiseksi tilaksi jossa ryllättävän rehottava kasvillisuus muokkasi muodoiltaan vielä häilyvämmiksi. PAri makuu salia, unohdettua tai huusseina toiminutta varastoa ja komeita näkymiä sekä sekä Storvalille, että nyt lkauas alhaalle jääneille alamaille. Valerie paikansi onnekkaasti toisesta makuusalista tuoreen katkon ja kasan aarre-esineitä kuten viehkeät pinkit uimarin ja kiipelijän käsineet. Viimeinen valtava kiviovi, tämä kin aavistuksen jäykkä toiminen sisälsi jätin kielisen varoituksen kiitos Lyrien laajan kielipään: "Alhaalla asuu kostea pappa Grazuul, vie lahja tai anna kallosi!"
Varoituksesta huolimatta aletiin talsia loputtomia rappuja, jota kolmen kymmenen askeleen välein kääntyivät, ja jatkuivat taas uudet kolmekymmentä.. ja kolmekymmentä.. ja kolmekymmentä askelta. Jatkuvasta laskeutumisesta huolimatta hiki ja krampit iksivät.. kunnes hyvän tovin jälkeen saavuttiin pohjalle - edlleen jonnekin valtavan padon sydämeen uuden kalloisen kivioven eteen. Ovi jyrisi auki ja suur'päällikkö Grazuull yllätetiin iltapäivän kuviokellunta hetkeltä, paatokselliset syytökset ja vaatimukset lahjasta tehostettuna varsin pitkän tridentin varren takaa olivat sen verran käskevät että päätettiin sitten kuitenkin palata ylös.. tokko sieltä joku peikon kallo saataisiin mukaan.. hikisen ja raskaan urakan jälkeen saavuttiin kallorakennukseen - eteisessä olikin muutama .. ogren ruumis sullottuna kulmiin, ilmeisesti peikoilla oli ollut viime akioina muitakin kärmähiä kun patoon oli tehty viimeiset vahingot mustan Maggan ja Konnusleänlautan tulvan aikaan. Hyvin paatoksellisen kahden ogren kallon irroituksen, skooppaamisen ja keittämisen jälkeen oli valmiina kaksi varsin hyvää lahjaa. Peikkojen kallot valitettavasti eivät olleet kkummoisessa kunossa - niiden lopu oli varsin absoluuttinen happolopetuksen jälkeen
Rappuja sulle, rappuja ikuisuus mulle oli taas lopulta ravattu, suurille kalloille onneksi paikka Zledurkin taikasäkissä. Suur'päällikkö Grazuul oli kieltämättä varsin otettu näistä huolitelluista lahjoista, ja pyysi liittämään ne varsin mairittelevan suureen kasaan vaihtelevia kallokumppaneita takaseinällä, seinällä joka näytti piilottavan jälleen yhdet suuret kiviovet. Keskustelu Grazuulin kanssa alkoi paljastaa suur'päällikön mittasuhteet, otus ilmeisesti pystyi siirtymään scrag peikkona paikan päälle vesireittejä, mutta padon toiminnallisuudet eivät tuntuneet olevan ihan suurmiehenkään hallussa. Sen verran Garzuul kuitenkin tiesiä että idän kammiossa oli valtava kalloista rakennettu skorpioni, joka vartioi ikuisesti hgyvin kiinnostavaa kallopadon pienoismallia. Kallokasa oven takana taas oli kummallinen sali, jossa odotti valehteleva suuri perkele, mutta kuulemma pahasti nahistunut yksilö..
Suurpäällikkö oli väsynyt auttaman, mutta suostui siihen että Viattomat tsekkaisivat itse nämä kiusankappaleet tässä kiven ja veden keskellä olevissa saleissa - Grazuul palasi raukean kellumisen maailmaan. Päätettiin kohdata kalloskorppioni, joka todella suunnattomana klatteroi ja napsutteli kuolettavan näköisiä saksiaan.. se odotti pienoimallin edessä, mutta kun oli selvää että kustumattomat vieraat eivät ottaneet uhkauksesta vaaria se valmistautui taistoon - ja niin kammottava oli tämän antiikkisen konstruktion olemus että Hukka, Valerie että Lehtikin karskasivat pois, pelästyttäen Grazuulin zen hetken. Zledurk taas ryntäsi harmistuneen otuksen rinnuksille, paukutaten raivon vallassa sitä toistuvasti paskiaismiekallaan kallojen haljetessa ja irrotessa sen pinnasta. Rufus yritti samaa, mutta onneton mies sai skorpionin täyden huomion pistimen iskiessä ja pihtien puristaessa kuolettavasti ja hitaasti kiristyen.. Zledurk ei edelleenkään kiinnostanut konetta ollenkaan, Lyrien hentoinen parannus ja tasitoon liittyvä kolmikko pelasti todennäköisesti Rufuksen decapitoinnilta. Lyrie tiesi otuksen olevan kallonleikkaaja, eikä paini todellakaan ollut terve harrastus. Rufuksen yritys karata pihdeistä oli riittämätön, mutta Hukan leuat ahdistivat otuksen vapauttamaan Rufuksen ja jakamaan iskut laajalle lkentälle - oudosti Zledukrk sai jatkaa tuhovimmaansa edelleen ilman vastaiskua - kentie kiitos muinaisen riimuriipuksensa.. Nyt sai konstrukstin tuhosta tuta Hukka, joka katosi pihtiotteeseen. Lehti iski kuitenkin viimeisen iskun vuosituhansia wanhan kalloskorpionin rakenteeseen saaden aikaan valtavan malfunktionin osien ja kallojen singotessa ympäristöön koneen lopulta pysähtyen kappaleiksi - Hukan edelleen kantaessa toista valtavaa pihtiä niskavilloisaan
Kallopadon pienosimallia tutkittiin perusteellisesti Lyrien, Valerien ja Rufuksen johdolla, kun pieni vamman paikkalu hetki oli takana - ainoan parannus sauvan simahtaessa tyhjäksi. Pienoimalli oli taidokas ja lopulta tulkittiin että padon kuyljessä olevat kallotulvaluukut kenties kerran olivat toimineet - nyt magia oli kuitenkin poissa..
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped