Toiminnot
Sivusto
Tälle sivulle on kasattu kaikki sellainen, mikä ei koske enää kampanjan resurrektiota Dungeon Worldissa.
This website uses trademarks and/or copyrights owned by Paizo Publishing, LLC, which are used under Paizo's Community Use Policy. We are expressly prohibited from charging you to use or access this content. This website is not published, endorsed, or specifically approved by Paizo Publishing. For more information about Paizo's Community Use Policy, please visit paizo.com/communityuse. For more information about Paizo Publishing and Paizo products, please visit paizo.com.
Liekkien perintö on roolipelikampanja, joka käyttää sääntöjärjestelmänään Paizo Publishingin Pathfinder RPG:tä ja sijoittuu Golarionin maailmaan. Kampanja perustuu kuusiosaiseen Legacy of Fire Adventure Pathiin. Pelaajia pyydetään olemaan lukematta sen seikkailuita. Legacy of Fire Player's Guideen tutustuminen on sitä vastoin vallan mainio idea. Kampanjaa pyritään pelaamaan noin kahdesti kuussa ja sitä pyritään pelaamaan ainakin syksyyn ja lukukauden alkuun. Pelinjohtaja on NiTessine, screenin kuvapuolta katselevat Deus, Hesmah, Lehmuska ja joku, jonka nimeä ei vielä tiedetä.
Tee mielesi mukaan, mutta älä häiritse kauppaa. - Katapeshin ensimmäinen laki
Katapesh on Sisäisen meren merkittävin kaupankäynnin keskus. Katapeshin pääkaupungin basaareista ja kauppahalleista voi löytää mitä vain ostaja haluaa - jos hänellä on tarpeeksi rahaa. Okenon saarella keltapurjeiset orjalaivat vievät elävää kauppatavaraa myyntikorokkeille, joilla ihmishengen hinta tunnetaan kuparipalan tarkkuudella. Yli kaiken muun hallitsee kuitenkin pesh, kaktuksesta uutettava huumausaine, jonka viljely, jalostus ja myynti muodostaa Katapeshin talouden selkärangan. Tätä kaikkea hallitsevat salaperäiset valaherrat.
Kaupunkien ulkopuolella, karavaanireitit halkovat polttavan auringon paahtamia aavikoita ja savanneja, pohjoiseen, ikiaikaiseen Osirioniin, etelään, outoon Nexiin ja jopa länteen, Mwangin syviin viidakoihin.
Katapeshin erämaat ovat vaarallisia paikkoja, joissa maantierosvot vaanivat suojattomia matkalaisia ja suuret gnolliheimot laskeutuvat vuoriltaan piirittämään linnoitettuja kaupunkeja.
Tuonne, pohjoiseen, Vaskihuippujen juurelle, vie teidän tienne. Kelmaranen markkina-areena on seissyt ihmisten hylkäämänä Kalpean vuoren varjossa kaksi vuosikymmentä, hiljaa ränsistyen autiomaan hiekassa. Nyt, valaherrat ovat määränneet kaupparuhtinatar Almahin, sukunsa viimeisen, valtaamaan Kelmaranen takaisin hiekalta, gnolleilta ja muilta kauheuksilta, jotka ovat saattaneet majoittua sen raunioihin.
Almahin edustaja ja oikea käsi, mies nimeltä Garavel, palkkasi teidät Solkun kaupungissa tyhjentämään Kelmarane ei-toivotusta aineksesta joitain päiviä takaperin ja nyt, tarinamme alkaessa, olette ratsujenne selässä Katapeshin pohjoisella aavikolla, Garavelin mukaan hyvin lähellä kohtaamispaikkaa, jossa tapaatte Almahin karavaanin.
Kampanjan tyyliä voisi kuvailla parhaiten ehkä tarinapainotteiseksi. Tässä kampanjassa on hyvä tarina ja pelinjohtaja haluaa kertoa sen, mutta tämä vaatii pelaajien yhteistyötä, koska rautatiet eivät ole levinneet Alkenstarin ulkopuolelle. Tämä toimii parhaiten, jos pelaajat ja pelinjohtaja kohtaavat toisensa puolivälissä. Kampanja ei ole täysin hahmovetoinen, kun tarina kuitenkin on kirjoissa, mutta se varmasti toimii paremmin ja kaikilla on hauskempaa jos hahmoilla on oikeasti joku motivaatio mennä sinne ja tehdä näitä juttuja. Ideaalinen pelihahmo on sidoksissa sekä maailmaan että juoneen. Hän tulee tietystä paikasta ja hänellä on syyt tehdä, mitä hän ikinä tekeekin, oli se sitten orjien vapauttaminen tai gnollien kansanmurha.
Skenuissa näkyy erämaaseikkailua, kaupunkikohellusta ja pari ihan perinteistä luolakönyilyä. Sosiaalisillekin taidoille on kuitenkin käyttöä ja niille sivuhahmoille ainakin yritetään antaa ihan konkreettista luonnettakin.
Tämä ei ole ihan yhtä popcornipeliä kuin Pathfinder Society kun on juonikin ja hahmoilla selkeämmät motivaatiot, joten pidetään irtovitsit vähemmällä pelin sillai varsinaisesti alettua, mutta semmonen "nyt pitää eläytyä 100% ja vetää paras sessio ikinä" -mentaliteetti ei ehkä ole paras vaihtoehto. Tämä kuitenkin on D&D eikä Royal Shakespeare Company.
Hahmoista sen verran, että tämä toimii parhaiten jos hahmot ovat lähtökohtaisesti edes suunnilleen sankarillisia eivätkä rupea heti kekluttamaan toisiaan selkään. Hahmoa ei myöskään ole tarpeellista optimoida, kun jo valmiiksikin hahmojen voimataso ylittää pelin olettaman. Hitto, bardi ja munkki ovat ihan hyviä.
Pelit pelataan Espoon Tapiolan kerhotilassa. Pelit alkavat joko aikaisin (12.00-14.00) tai myöhään (16.00-18.00) ja kestävät normaalisti neljä tuntia. Poikkeavista ajankohdista ja pidemmistä pelisessioista sovitaan erikseen.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
